Eli jostain syystä Sadun viesti lauantailta saapui mulle vasta eilen ja Tipi sai mun blogissani kaksi mätsäritulosta viikonlopulle, kun tosiasiassa niitä oli yksi. Eli Tipi ja Zen olivat esiintyneet taasen edukseen mutta "vain" lauantaina. Eilisen mätsärin voi deletoida historiankirjoista :-). Onnittelut kuitenkin hienoista esiintymisistä!
Eilen kirmatuissa Uudenmaan piirinmestaruuksissa (agility siis kyseessä) miniluokan voiton vei meitin Kitin sisko, ihana Ä eli Ässä (Mutkis Ässä-Hihassa)! Tuhannesti onnea hienosta suorituksesta! Myös joukkueissa Hanna ja Ässä olivat voitokkaita, sillä KKK:n minijoukkue, jossa he myös starttasivat vei piirinmestaruusvoiton! Myös KKK:n maksit voittivat joukkuepiirinmestaruuden! Onnitukset kaikille asianosaisille!
Myös Millin äiti Konna ja Jenni tekivät taas hienoa työtä! Saaliina Suomen hyppyvalion arvo Seinäjoen kisojen hyppyradan voitolla! Hurjan paljon onnea Jenni! Millin täti, Konnan sisko Sitku sai eilen myös nimensä eteen uuden samaisen hyppyvaliotittelin! Onnea Sitku ja Esa! Ootte te vaan niiiiin taitavia!
Eilisen ohjelmaan kuului Millin agilitytreenit. Voe venäjä miten kivaa oli taas. Ensin terapiat Juhan ja Nadjan kanssa lämmittelylenkillä ja sitten laadukasta treeniä. Minni-Peetu oli taasen eri etevä, ja teki hommia täysillä. Mua ei tosin haittaisi jos se olisi vähän tyhmempi. Peetu nimittäin osaa lahjakkaasti ennakoida rataa ja on välillä "joo joo, kyllä mä tiedän paremmin". Treeninä tehtiin ao. linkin http://kotisivukone.fi/files/possulandia.tarinoi.fi/20090801agi3med-b.gif mukainen rata. Halusin leikata takaa kepeillä, mikä oli melko haastavaa, kun ajatellaan sekä "elämää" ennen keppejä että niiden jälkeen. Eka kerta meni reisille mutta jo toisella kerralla (muistaakseni...) homma meni nappiin. Milli tosin tuli kesken keppien pois, koska allekirjoittanut kiekaisi niin hurjat kehut *nolo*. Noooo, ainakin koira tiesi meneensä oikein pujotteluun. Homma lähti rullaamaan, kun leikkasin takana keppejä edeltävää hyppyä ennen. Olen treenannut takaaleikkauksia Millin kanssa toooosi vähän mutta kuvio oli koiralle niin selkeä, että leikatessani se ei kääntänyt edes korviaan. Hätäilyilläni onnistuin saamaan esteen numero 12 riman alas. Ihan turhaan sillä eipä tuossa kohdassa ollut kiire mihinkään. Kivasti Satu kuitenkin kommentoi, että mun eteneminen on hyvää ja rohkeaa, eikä sitä haluta pois pelottelemalla kaikella sillä mitä voi sattua. Kyllähän noita silti täytyy funtsia. Luulen, että juuri tuollaisissa kohdissa näkyy mun treenaamattomuuteni, ei hahmota tuollaisia paikkoja niin hyvin rutiinilla. Vaikka täytyy edetä reippaasti ja olla sopivan rohkea, ei kannata turhaan hätäillä. Muuten meno oli tosi mukavaa, Milli teki hyvin töitä, hyppäsi hyvin, hienot pienet tiet ja pysyi kuulolla mutta sopivan, ihanan tulisena jne. Puomin alastulo oli kyllä pariin kertaan ruma. Otti kyllä kontaktin mutta valui sieltä turhan aikaisin ilman lupaa... Mur. Homma tehtiin sitten kuitenkin kuntoon. Olin kaikkinensa taas TOSI hyvällä fiiliksellä sekä treeneissä että sieltä kotiutuessani. Ja edelleenkin :-D.
Hipin tunnaritreeni agiliitojen päätteeksi ilahdutti myös. Hippi ei tarvinnut tuttia etsiessään oikeaa kapulaa! Se on ottanut väärän kapulan suuhunsa, eikä sillä ole ollut aikomustakaan tuoda sitä Nadjalle, vaan etsinyt se suussa oikeaa kapulaa. Kun oikea on löytynyt se hylkää tutin ja kiiruhtaa oikea suussaan tuomaan sen Nadjalle. Jee!
Mietiskelin eilen myös tuota Hymyn plan B -urosjuttua ja olen tainnut tulla sellaiseen tulokseen (EHKÄ), että jätän plan B:n "hankkimatta". Jos ei natsaa, niin yritetään ensi kerralla uudestaan.
maanantai 31. elokuuta 2009
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Sunnuntaita
Niin se viikonloppu on taas melkein vierähtänyt.
Pihalla oon saanu eniten aikaan. Purkkien määrä on taas vähentynyt ja siirtojakin on tehty, sekä kitkemistä. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että sain talon edessä (missä mun auto on aina parkissa) olevan "pokkauspenkin" keltaisettomaksi :-D. Siirsin siis kaikki keltakukkaiset pois. Tarha-alpi muutti saunan taakse tulleeseen uuteen penkkiin, sen tilalle Merjalta saamiani haalean vaal.pun pensasruusun juurivesoja, kultapallot (samoin kuin punavärimintut) muutti saunan vieressä olevaan penkkiin, johon ne sopii aikas hyvin. Oikee "perinnekasvien" penkki. Siinä on kultapallojen, punaväriminttujen ja kevätesikoiden lisäksi mm. lehtoakileijaa. Myös keltaisena kukkiva japaninunikko sai häädön. Tilalle törkin purppurapunalatvaa, rantatädykettä, heucheroita ja sen pensasruusun.
Seuraavana prokkiksena olis ehkä työhuoneen ikkunan edessä olevan katajapenkin duunaaminen uuteen uskoon ja uusi havupenkki. Kummastakohan sitä aloittaisi? Sit pitäisi vielä saada maahan muutamia yksittäisiä rehuja, mitä varten ei tartte varsinaisia penkkejä tehdä. Tällaisia on mm. pieni mongolianvaahteran taimi, nuokkusyreeni, punalehtiruusu, keltaheisiangervo ja punainen karviainen. Ai niin, ja ne 30 tuijan tainta... :/ Ahneella on, you know...
Eilen Anna ilahdutti minua käymällä ex tempore kylässä Blitz:n kanssa. Kiitos käynnistä Anna! Oli kiva nähdä ja jutustella!
Satu ja Hanna ovat olleet aktiivisia matsäripuuhissa. Eilen Tipi sai punaisen nauhan ja sijoittui neljänneksi. Tänään sekä Tipi että Zen ovat esiintyneet edukseen punaisten nauhojen verran. Tipille jälleen sijoitus 4.! Olivat saaneet erityiskehuja ikäänsä nähden hienosta esiintymisestä. Erikseen oli vielä kysynyt ovatko sisaruksia ja ihastellut. :-)
Illalla treenaamaan agiliitoa Millin kanssa.
Pihalla oon saanu eniten aikaan. Purkkien määrä on taas vähentynyt ja siirtojakin on tehty, sekä kitkemistä. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että sain talon edessä (missä mun auto on aina parkissa) olevan "pokkauspenkin" keltaisettomaksi :-D. Siirsin siis kaikki keltakukkaiset pois. Tarha-alpi muutti saunan taakse tulleeseen uuteen penkkiin, sen tilalle Merjalta saamiani haalean vaal.pun pensasruusun juurivesoja, kultapallot (samoin kuin punavärimintut) muutti saunan vieressä olevaan penkkiin, johon ne sopii aikas hyvin. Oikee "perinnekasvien" penkki. Siinä on kultapallojen, punaväriminttujen ja kevätesikoiden lisäksi mm. lehtoakileijaa. Myös keltaisena kukkiva japaninunikko sai häädön. Tilalle törkin purppurapunalatvaa, rantatädykettä, heucheroita ja sen pensasruusun.
Seuraavana prokkiksena olis ehkä työhuoneen ikkunan edessä olevan katajapenkin duunaaminen uuteen uskoon ja uusi havupenkki. Kummastakohan sitä aloittaisi? Sit pitäisi vielä saada maahan muutamia yksittäisiä rehuja, mitä varten ei tartte varsinaisia penkkejä tehdä. Tällaisia on mm. pieni mongolianvaahteran taimi, nuokkusyreeni, punalehtiruusu, keltaheisiangervo ja punainen karviainen. Ai niin, ja ne 30 tuijan tainta... :/ Ahneella on, you know...
Eilen Anna ilahdutti minua käymällä ex tempore kylässä Blitz:n kanssa. Kiitos käynnistä Anna! Oli kiva nähdä ja jutustella!
Satu ja Hanna ovat olleet aktiivisia matsäripuuhissa. Eilen Tipi sai punaisen nauhan ja sijoittui neljänneksi. Tänään sekä Tipi että Zen ovat esiintyneet edukseen punaisten nauhojen verran. Tipille jälleen sijoitus 4.! Olivat saaneet erityiskehuja ikäänsä nähden hienosta esiintymisestä. Erikseen oli vielä kysynyt ovatko sisaruksia ja ihastellut. :-)
Illalla treenaamaan agiliitoa Millin kanssa.
lauantai 29. elokuuta 2009
Herätty henkiin?
Minä siis. En ole ihan varma mutta positiivisia merkkejä olis. :-)
Viimeisen viikon aikana on saatu jotain "oikeaakin" aikaan. Jeeee!
Viime sunnuntaina olin ensimmäistä kertaa piiiiitkään aikaan agilitytreeneissä, ja kyllä kannatti. Kaikki ei mennyt ihan putkeen (tarviiko?) mutta oli niin mukavaa tehdä "töitä" Millin kanssa. Muutamassa radan ja tuon koiran yhdistelmästä (ja mun "ahneudesta") syntyneessä killerikohdassa tehtiin kyllä huippusuoritukset kun vaan päätin, että me onnistutaan siinä. Meillä on suuri kunnia treenata Hillin Sadun valvovan silmän alla. Hän on tosi hyvä! Riitävästi keskustelua ja analysointia, mielipiteiden vaihtoa ja kommentteja ja sitä oikeaa tekemistä, eri tavoilla. Pidän aina itseäni huonona ohjaajana, enkä oikein syty imartelevasta kehusta. Olin niin iloinen Sadun kommenteista vaikeassa kohdassa, jonka välttämättä halusin tehdä "vaikeimman"/nopeimman kautta, vaikka tuolla koiralla ja mun kintuilla/hoksottimilla tapa suorittaa se oli tosi haastava. JA ME ONNISTUTTIIN, kahdesti! Satu ei tuominnut tuota tapaa, sanoi että ajoitus on tärkeä ja haipakkaa saa pistellä, kun aloin epäröidä, hän sanoi että yritä silti. Lisäksi keskusteltiin vaihtoehtoisista tavoista, joita voisin tuossa kohdassa käyttää. Minni-Peetu haki hienosti kepeille, nopeampaa (ja vaikeampaa) reittiä, jonka olin ensin tehnyt helpomman kautta (turhaan ;-D). Kehuin peetu-peetua kovasti. Oli ihanaa kuulla Sadulta, kuinka kehu oli nk. sydänkehu. Hän myös kommentoi, ettei mun ehkä tarvitsisi kehua kepeillä niin älyttömän paljoa/pitkään -> "tuon koiran kanssa ei radalla ehdi kauheesti hengittää. Yritä käyttää hyväksi ne kohdat jolloin voit." Ja mä kun joskus ajattelen (liukkaan minikoiran jälkeen), että Milli ei välttämättä ole kauhean nopea... Tästä saataisiin taasen aikaan keskustelu siitä miten vaikeaa on ohjata liukasta miniä, joka viettää hypyillä niin vähän aikaa ja kulkee siellä jossain alhaalla.
Tuhannet kiitokset myös meidän ihanille ryhmäläisille! Vaikka oon luuserina ollut pitkään poissa, oli kuin olisi kotiinsa tullut *kumartaa*. Normisti päivällä alkava maanantain lähestymisen aiheuttama sunnuntaistressi (tiettehän?) jäi kokonaan pois! Tiesin taas miksi harrastan agilityä! Lisäksi oli ihan mahtavaa, kun Milli teki täysillä töitä. Olen aina välillä sitä mieltä, että se ei AINA tee ihan potikat kaakossa. Jotenkin sillai bortsumaisesti "tääkin riittää". Ja kun Satu vielä sanoi, ettei ole koskaan nähnyt Milliä sellaisena, ettei se tekisi täysillä.
Sunnuntai-illan fiilis jatkui vielä maanantainakin. Ilmoitin Millin neljään agilitystarttiin (kisattu viimeksi muistaakseni huhtikuussa) ja elämäni ensimmäiseen TOKO-kokeeseen *aaapuuuuva*. Nadja viime viikolla kyseli milloin meinaan sen tehdä. Kiits Nadja! En kyllä tiedä miten selviän siitä hengissä. Liikkeethän on sort of hanskassa (BH-koekin suoritettiin jo öööö yli 3 vuotta sitten) mutta mun ei tuu treenattua kun ei ole mitään deadlineja.
Maanantaina sain myös ihanan viestin, "kutsun" tiistaina pidettävään mätsäriin Stadiin. Sinne olivat lähdössä koko Elementti -pentue perheineen sekä Nadja kera shelttien. Voi elämän kevät miten sai "kasvattaja"-täti olla ylpeä pennuista ja niiden omistajista! Kaikki väittää ettei niiden kanssa ole treenattu mutta vähänpä tuota eppäilen ;-). Sen näköistä oli kehässä esiintyminen ihan joka iikalla. TipiTii vielä sijoittui sinisissä pennuissa neljänneksi! Onnea Satu ja TiipaTaapa! Tuomari kävi vielä "ihmettelemässä" pentuja aitauksessa, kommentoiden kuinka niistä olisi saanut hienon kasvattajaluokan. Näytelmähommien jälkeen järjestettiin vielä riekkumiset (ihan kuin ne ei olis tehneet sitä aina kun oli luppo-aikaa) ennen kotiin lähtöä. Ikävästi vastuuntunnoton koiranomistaja latisti tunnelmaa mutta onneksi kelleen ei jäänyt mitään pysyviä traumoja. Olipa mukavaa nähdä teidät kaikki! Tuhannet kiitokset seurasta!
Milli oli mukana mätsärissä, ja sitä ennen mulla töissä koko päivän. Peetu on duunissa niin hassu, kun joku tulee mun huoneeseen niin se ehkä juuri ja juuri kääntää korviaan tulijaa kohti. Oon aika ylpeä sen käytöksestä ja siitä ettei siitä varmana ole häiriötä kellekään (tosiasiassa suurin osa porukasta ei edes huomaa että se on paikalla). Bonuksena se toimii verenpainelääkkeenä sekä mulle, että myös joillekin muille silittelijöille. Peetu ei osallistunut mätsäriin mutta treenattiin hieman tokoa häiriössä, paikallaoloa ym. Ihan mukavasti meni. Se oli muutenkin tosi siivosti sielläkin. <3 Ai niin. Maanantaina ilmoittauduin myös Avoimen yliopiston kurssille (7op valtiotieteitä). KÄÄK! Kävin kirjastossa hakemassa yhden kurssiin liittyvän kirjan ke ja ahmaisin sitä iltasaduksi reilut sata sivua keskiviikko- ja torstai-iltoina. Jumankekka miten mielenkiintoista tekstiä. Loppuviikko onkin sitten mennyt normaaleissa touhuissa ja kukkapenkkejä tuunatessa. Eilen vietin pari tuntia omaa laatuaikaa kiertelemässä taimialeissa, kuinkas muuten. Hommasin pari haaveilemaani puskaa (keltaheisiangervo 'Dart´s Gold':n, siinä on mahtava ruska ja yhden uuden kirjavalehtisen, vpun.kukkaisen Weigelan), kaksi kpl mulle uuden sorttista Heucheraa (ne on aina yhtä ihania lehtiperennoja) ja sitten muutamia heräteostoksia (jalokärhöt 'Mrs Chalmondeley':n, joka on ihana vaaleansininen ja 'Niobe':n, joka on tumma, samettinen punainen), 30(!!!!!) tuijan aitatainta (maksoivat 5€/10kpl) ja kaksi kääpiövuorimäntyä. Toisaalta ehkä noi kaikki voisi laskea heräteostoksiksi... Paitsi tuijat, joista on puhuttu jo vaikka ja kuinka kauan. Kukahan noi kaikki tuijat kaivaisi maahan? Ai niin, kävinhän viime lauantainakin taimialekierroksella. Vantaan Backas lopetetaan, joten siellä piti käydä jäähyväispyörähdyksellä (NAM mitä Heucheroita) ja samalla tietty "parissa" muussa paikassa. Jari ei onneksi ollut kotona katsomassa, kun purin takakontin sisällön. To iltana sain duunattua saunan takana olevan uuden, lähes murheenkryyniksi (..tun peltovalvatit, voikukat ja juolavehnät) muodostuneen penkin lähes valmiiksi. Tää ei oikein tyksi keltaisista kukista ja vähän harmittaa, että siellä on nyt samassa penkissä mm. keltaista ja vaaleanpunaista *yöks*. Täytyy "toivoa" ettei ne ihan kauheesti kuki samaan aikaan. Ja ainahan sitä voi siirtojuoksutella... Purkkiarmeija siis pieneni merkittävästi. Vaikka onhan noita vielä. *nolo* Ja tää vielä ajatteli soittavansa Virkkalan MultaSormeen, josko siellä olisi ale... Haluis vielä 'Black Beauty' mustaseljan (se on ihana lähes mustalehtinen selja, joka kukkii alkukesästä ihan haalean vaaleapunaisin kukin, jotka ovat isoissa tertuissa) ja 'Tiger Eye's' samettisumakin. Ja onhan niillä siellä jotain kivoja ruusupensaita, havuja ja perennojakin...
Koira-asiaakin vielä. Tarkoitus on astuttaa Hymy (Firabellen Hymy), Haaviston perheessä asustava sijoitusnarttuni sen seuraavasta juoksusta. Uros on valittu jo "kauan" sitten (eeeehana JV -08 Trickteam Roger Rabbit, Särö, häbäbäbä-mies) mutta mulla on ollut tapana (just, pentueitahan on tosi paljon...) valita myös plan-B -uros, jos jokin menee mönkään. Ja kuten tavallista, mikään ei kelpaa. Täydellistähän ei olekaan, ei narttuja eikä uroksia. Oon sen suhteen nyt ihan umpikujassa. Hyviä ehdotuksia saapi esittää! Josko mulla ei ole tullut joku mieleen, mikä on hyvinkin mahdollista. Ja juoksuthan voi tulla milloin vain.
Viimeisen viikon aikana on saatu jotain "oikeaakin" aikaan. Jeeee!
Viime sunnuntaina olin ensimmäistä kertaa piiiiitkään aikaan agilitytreeneissä, ja kyllä kannatti. Kaikki ei mennyt ihan putkeen (tarviiko?) mutta oli niin mukavaa tehdä "töitä" Millin kanssa. Muutamassa radan ja tuon koiran yhdistelmästä (ja mun "ahneudesta") syntyneessä killerikohdassa tehtiin kyllä huippusuoritukset kun vaan päätin, että me onnistutaan siinä. Meillä on suuri kunnia treenata Hillin Sadun valvovan silmän alla. Hän on tosi hyvä! Riitävästi keskustelua ja analysointia, mielipiteiden vaihtoa ja kommentteja ja sitä oikeaa tekemistä, eri tavoilla. Pidän aina itseäni huonona ohjaajana, enkä oikein syty imartelevasta kehusta. Olin niin iloinen Sadun kommenteista vaikeassa kohdassa, jonka välttämättä halusin tehdä "vaikeimman"/nopeimman kautta, vaikka tuolla koiralla ja mun kintuilla/hoksottimilla tapa suorittaa se oli tosi haastava. JA ME ONNISTUTTIIN, kahdesti! Satu ei tuominnut tuota tapaa, sanoi että ajoitus on tärkeä ja haipakkaa saa pistellä, kun aloin epäröidä, hän sanoi että yritä silti. Lisäksi keskusteltiin vaihtoehtoisista tavoista, joita voisin tuossa kohdassa käyttää. Minni-Peetu haki hienosti kepeille, nopeampaa (ja vaikeampaa) reittiä, jonka olin ensin tehnyt helpomman kautta (turhaan ;-D). Kehuin peetu-peetua kovasti. Oli ihanaa kuulla Sadulta, kuinka kehu oli nk. sydänkehu. Hän myös kommentoi, ettei mun ehkä tarvitsisi kehua kepeillä niin älyttömän paljoa/pitkään -> "tuon koiran kanssa ei radalla ehdi kauheesti hengittää. Yritä käyttää hyväksi ne kohdat jolloin voit." Ja mä kun joskus ajattelen (liukkaan minikoiran jälkeen), että Milli ei välttämättä ole kauhean nopea... Tästä saataisiin taasen aikaan keskustelu siitä miten vaikeaa on ohjata liukasta miniä, joka viettää hypyillä niin vähän aikaa ja kulkee siellä jossain alhaalla.
Tuhannet kiitokset myös meidän ihanille ryhmäläisille! Vaikka oon luuserina ollut pitkään poissa, oli kuin olisi kotiinsa tullut *kumartaa*. Normisti päivällä alkava maanantain lähestymisen aiheuttama sunnuntaistressi (tiettehän?) jäi kokonaan pois! Tiesin taas miksi harrastan agilityä! Lisäksi oli ihan mahtavaa, kun Milli teki täysillä töitä. Olen aina välillä sitä mieltä, että se ei AINA tee ihan potikat kaakossa. Jotenkin sillai bortsumaisesti "tääkin riittää". Ja kun Satu vielä sanoi, ettei ole koskaan nähnyt Milliä sellaisena, ettei se tekisi täysillä.
Sunnuntai-illan fiilis jatkui vielä maanantainakin. Ilmoitin Millin neljään agilitystarttiin (kisattu viimeksi muistaakseni huhtikuussa) ja elämäni ensimmäiseen TOKO-kokeeseen *aaapuuuuva*. Nadja viime viikolla kyseli milloin meinaan sen tehdä. Kiits Nadja! En kyllä tiedä miten selviän siitä hengissä. Liikkeethän on sort of hanskassa (BH-koekin suoritettiin jo öööö yli 3 vuotta sitten) mutta mun ei tuu treenattua kun ei ole mitään deadlineja.
Maanantaina sain myös ihanan viestin, "kutsun" tiistaina pidettävään mätsäriin Stadiin. Sinne olivat lähdössä koko Elementti -pentue perheineen sekä Nadja kera shelttien. Voi elämän kevät miten sai "kasvattaja"-täti olla ylpeä pennuista ja niiden omistajista! Kaikki väittää ettei niiden kanssa ole treenattu mutta vähänpä tuota eppäilen ;-). Sen näköistä oli kehässä esiintyminen ihan joka iikalla. TipiTii vielä sijoittui sinisissä pennuissa neljänneksi! Onnea Satu ja TiipaTaapa! Tuomari kävi vielä "ihmettelemässä" pentuja aitauksessa, kommentoiden kuinka niistä olisi saanut hienon kasvattajaluokan. Näytelmähommien jälkeen järjestettiin vielä riekkumiset (ihan kuin ne ei olis tehneet sitä aina kun oli luppo-aikaa) ennen kotiin lähtöä. Ikävästi vastuuntunnoton koiranomistaja latisti tunnelmaa mutta onneksi kelleen ei jäänyt mitään pysyviä traumoja. Olipa mukavaa nähdä teidät kaikki! Tuhannet kiitokset seurasta!
Milli oli mukana mätsärissä, ja sitä ennen mulla töissä koko päivän. Peetu on duunissa niin hassu, kun joku tulee mun huoneeseen niin se ehkä juuri ja juuri kääntää korviaan tulijaa kohti. Oon aika ylpeä sen käytöksestä ja siitä ettei siitä varmana ole häiriötä kellekään (tosiasiassa suurin osa porukasta ei edes huomaa että se on paikalla). Bonuksena se toimii verenpainelääkkeenä sekä mulle, että myös joillekin muille silittelijöille. Peetu ei osallistunut mätsäriin mutta treenattiin hieman tokoa häiriössä, paikallaoloa ym. Ihan mukavasti meni. Se oli muutenkin tosi siivosti sielläkin. <3 Ai niin. Maanantaina ilmoittauduin myös Avoimen yliopiston kurssille (7op valtiotieteitä). KÄÄK! Kävin kirjastossa hakemassa yhden kurssiin liittyvän kirjan ke ja ahmaisin sitä iltasaduksi reilut sata sivua keskiviikko- ja torstai-iltoina. Jumankekka miten mielenkiintoista tekstiä. Loppuviikko onkin sitten mennyt normaaleissa touhuissa ja kukkapenkkejä tuunatessa. Eilen vietin pari tuntia omaa laatuaikaa kiertelemässä taimialeissa, kuinkas muuten. Hommasin pari haaveilemaani puskaa (keltaheisiangervo 'Dart´s Gold':n, siinä on mahtava ruska ja yhden uuden kirjavalehtisen, vpun.kukkaisen Weigelan), kaksi kpl mulle uuden sorttista Heucheraa (ne on aina yhtä ihania lehtiperennoja) ja sitten muutamia heräteostoksia (jalokärhöt 'Mrs Chalmondeley':n, joka on ihana vaaleansininen ja 'Niobe':n, joka on tumma, samettinen punainen), 30(!!!!!) tuijan aitatainta (maksoivat 5€/10kpl) ja kaksi kääpiövuorimäntyä. Toisaalta ehkä noi kaikki voisi laskea heräteostoksiksi... Paitsi tuijat, joista on puhuttu jo vaikka ja kuinka kauan. Kukahan noi kaikki tuijat kaivaisi maahan? Ai niin, kävinhän viime lauantainakin taimialekierroksella. Vantaan Backas lopetetaan, joten siellä piti käydä jäähyväispyörähdyksellä (NAM mitä Heucheroita) ja samalla tietty "parissa" muussa paikassa. Jari ei onneksi ollut kotona katsomassa, kun purin takakontin sisällön. To iltana sain duunattua saunan takana olevan uuden, lähes murheenkryyniksi (..tun peltovalvatit, voikukat ja juolavehnät) muodostuneen penkin lähes valmiiksi. Tää ei oikein tyksi keltaisista kukista ja vähän harmittaa, että siellä on nyt samassa penkissä mm. keltaista ja vaaleanpunaista *yöks*. Täytyy "toivoa" ettei ne ihan kauheesti kuki samaan aikaan. Ja ainahan sitä voi siirtojuoksutella... Purkkiarmeija siis pieneni merkittävästi. Vaikka onhan noita vielä. *nolo* Ja tää vielä ajatteli soittavansa Virkkalan MultaSormeen, josko siellä olisi ale... Haluis vielä 'Black Beauty' mustaseljan (se on ihana lähes mustalehtinen selja, joka kukkii alkukesästä ihan haalean vaaleapunaisin kukin, jotka ovat isoissa tertuissa) ja 'Tiger Eye's' samettisumakin. Ja onhan niillä siellä jotain kivoja ruusupensaita, havuja ja perennojakin...
Koira-asiaakin vielä. Tarkoitus on astuttaa Hymy (Firabellen Hymy), Haaviston perheessä asustava sijoitusnarttuni sen seuraavasta juoksusta. Uros on valittu jo "kauan" sitten (eeeehana JV -08 Trickteam Roger Rabbit, Särö, häbäbäbä-mies) mutta mulla on ollut tapana (just, pentueitahan on tosi paljon...) valita myös plan-B -uros, jos jokin menee mönkään. Ja kuten tavallista, mikään ei kelpaa. Täydellistähän ei olekaan, ei narttuja eikä uroksia. Oon sen suhteen nyt ihan umpikujassa. Hyviä ehdotuksia saapi esittää! Josko mulla ei ole tullut joku mieleen, mikä on hyvinkin mahdollista. Ja juoksuthan voi tulla milloin vain.
torstai 20. elokuuta 2009
Kaverit kerkiää
Jotkut ne on uskomattoman aikaansaavia...
Hippi nääs voitti eilen julkkisagilityn Suomen mestaruuden! ;-D Tämä tästä vielä puuttui. Huippuhienoa Hippi! Ja Nadja! Vaikket tällä kertaa itse ohjannutkaan niin kunnia kuuluu silti sulle!
Hanna ja Zen olivat olleet taasen kauneuskilpailuissa. Mätsärin tuloksena tällä kertaa pentujen neljäs sija! Huippua Hanna ja kaunis (vai pitäisikö sanoa komea?) Zembalo!
Hippi nääs voitti eilen julkkisagilityn Suomen mestaruuden! ;-D Tämä tästä vielä puuttui. Huippuhienoa Hippi! Ja Nadja! Vaikket tällä kertaa itse ohjannutkaan niin kunnia kuuluu silti sulle!
Hanna ja Zen olivat olleet taasen kauneuskilpailuissa. Mätsärin tuloksena tällä kertaa pentujen neljäs sija! Huippua Hanna ja kaunis (vai pitäisikö sanoa komea?) Zembalo!
maanantai 17. elokuuta 2009
Ei riittänyt että Hippi ja Nadja
olivat taitavia lauantaina, vaan eilenkin pukkasi vielä upeita suorituksia. Ihmekös tuo. Taitaviahan he ovat.
Oulussa järkättiin shelttien tokomestaruuksien lisäksi myös agilitymestaruudet. Agilityn vuoro oli eilen. Hippi ja Nadja nappasivat kahdelta viralliselta radalta nollat, sijoituksin 2. ja 3.! 2. sijan kruunasi vielä hyppyserti! Kirsikkana kakussa oli vielä finaalirata, jonka tuloksena he sijoittuivat shelttien agilitymestaruuksissa sijalle 3!
Aivan mielettömän hienoa työtä! Eipä ollut turha Oulun keikka. Tuhannesti onnea vielä kertaalleen!
Onnittelut myös muille shelttimestaruuksissa menestyneille!
Oulussa järkättiin shelttien tokomestaruuksien lisäksi myös agilitymestaruudet. Agilityn vuoro oli eilen. Hippi ja Nadja nappasivat kahdelta viralliselta radalta nollat, sijoituksin 2. ja 3.! 2. sijan kruunasi vielä hyppyserti! Kirsikkana kakussa oli vielä finaalirata, jonka tuloksena he sijoittuivat shelttien agilitymestaruuksissa sijalle 3!
Aivan mielettömän hienoa työtä! Eipä ollut turha Oulun keikka. Tuhannesti onnea vielä kertaalleen!
Onnittelut myös muille shelttimestaruuksissa menestyneille!
lauantai 15. elokuuta 2009
Ihana lauantai!
Aamulla sain nukkua pitkään. Jari tuli herättelemään mua puoli kymmeneltä ja patistelemaan Tampesterinreissuun. Pääsin jopa kohtuullisen pikaisesti liikenteeseen. Jenni oli Katin kanssa kisaamassa Tampereella ja sain haettua Millin siis "hieman" lähempää kuin Vaasasta. Olin etukäteen stressannu, että mitä jos Milli ei ilahtuisikaan mun näkemisestä (tiedetään, olen huonoitsetuntoinen nuija...). No, onneksi pelkoni oli turha. Minni-Peetu tuli autosta ja kiehnäsi ja "kiljui" (haukkui). Ei kovin hyvää käytöstä mutta ilahdutti minua. Hetken aikaa höpötettiin kuulumisia ja sitten suuntasin takaisin kotia kohti.
Jo menomatkalla sain ensimmäisen kovin ilahduttavan puhelun. Hanna soitti kuinka heillä oli tänään ollut Zen:n (Nappulavaaran Maa) oma päivä. Olivat suunnanneet juuri rokotuksensa saaneen pikkumiehen kanssa Vihtiin mätsäriin. Äijä oli esiintynyt kuulemma aivan super-hienosti! Vaikka muut pennut olivat riekkuneet ja tulleet hännän alle, ei poitsu edes kääntynyt katsomaan vaan teki sillä hetkellä sille osoitettua "työtä" eli seisoi hievahtamatta ja tuijotti namia :-D. Suloinen, tomera, pieni mies! Tuloksena pentujen viides sija. Onnittelut Hanna ja Zen!
Kisapaikalla ollessani oli puhelimeeni ilmaantunut mahtava viesti. Hippi (TK1, agi Piirm 3 Nappulavaaran Ensi-Ilta) oli tokoillut Nadjan kanssa avoimessa luokassa ykköstuloksen ja luokkavoiton! Kisa oli samalla shelttien tokomestaruus, jonka he voittivat! Hippi sai myös tittelin TK2 ja "pakollisen" siirron voittajaluokkaan! Jumankekka miten pätevä pari!
Iltapäivällä pari työskenteli vielä yhden agilityradan verran. Tuloksena 0 ja sijoitus 2. Mahtava päivä teillä! Tsempit huomisille radoille!
Seuraavana sain puhelun Tuomakselta. Tuomas ja Enzo (N. Tosi Kiitäjä) olivat ansainneet ensimmäisen merkinnän agilityn kilpailukirjaan; 0-voitto! Aikakin oli hulppea, toiseksi tullutta yli 20sek nopeampi! Onnea, onnea Tuomas ja Enzo! Ihanaa, että olette niin hyvä pari ja Enzo tekee agilityä niin mielellään!
Tässä iltasella kuulin vielä, että meidän papan, Waden (Springrotin Gibson) ja Kiran (ch Sunsweet Blues Baby) jälkeläinen, Pilvimarjan -kennelin kasvatti P. Kiwa Kundi alias Luka, oli osoittanut kykyjään hienosti paimennushommissa! Onnittelut hienosta työstä Tiina ja Luka! Onnittelut myös kasvattaja Sirpalle!
Kaiken kaikkiaan hieno päivä!
Millillä oli reissussa vähän "pissa noussut päähän"... Se purjehti ovesta sisään ja kun Kiti ja Wade tulivat sitä tervehtimään se nosti hännän ja korvat ja alkoi murista. Jumankekka! Lopetti kyllä heti, kun sanoin sille etten moista menoa suvaitse. Sittemmin on ollut ihan siivosti. Katselee shelttejä "halveksuen". Jotenkin Millin poissaollessa, ja nyt sen palattua, huomaan entistäkin selvemmin miten se on meidän koirista se arvoasteikossa ylinnä oleva. Kivaa että lauma on taasen kasassa!
Jo menomatkalla sain ensimmäisen kovin ilahduttavan puhelun. Hanna soitti kuinka heillä oli tänään ollut Zen:n (Nappulavaaran Maa) oma päivä. Olivat suunnanneet juuri rokotuksensa saaneen pikkumiehen kanssa Vihtiin mätsäriin. Äijä oli esiintynyt kuulemma aivan super-hienosti! Vaikka muut pennut olivat riekkuneet ja tulleet hännän alle, ei poitsu edes kääntynyt katsomaan vaan teki sillä hetkellä sille osoitettua "työtä" eli seisoi hievahtamatta ja tuijotti namia :-D. Suloinen, tomera, pieni mies! Tuloksena pentujen viides sija. Onnittelut Hanna ja Zen!
Kisapaikalla ollessani oli puhelimeeni ilmaantunut mahtava viesti. Hippi (TK1, agi Piirm 3 Nappulavaaran Ensi-Ilta) oli tokoillut Nadjan kanssa avoimessa luokassa ykköstuloksen ja luokkavoiton! Kisa oli samalla shelttien tokomestaruus, jonka he voittivat! Hippi sai myös tittelin TK2 ja "pakollisen" siirron voittajaluokkaan! Jumankekka miten pätevä pari!
Iltapäivällä pari työskenteli vielä yhden agilityradan verran. Tuloksena 0 ja sijoitus 2. Mahtava päivä teillä! Tsempit huomisille radoille!
Seuraavana sain puhelun Tuomakselta. Tuomas ja Enzo (N. Tosi Kiitäjä) olivat ansainneet ensimmäisen merkinnän agilityn kilpailukirjaan; 0-voitto! Aikakin oli hulppea, toiseksi tullutta yli 20sek nopeampi! Onnea, onnea Tuomas ja Enzo! Ihanaa, että olette niin hyvä pari ja Enzo tekee agilityä niin mielellään!
Tässä iltasella kuulin vielä, että meidän papan, Waden (Springrotin Gibson) ja Kiran (ch Sunsweet Blues Baby) jälkeläinen, Pilvimarjan -kennelin kasvatti P. Kiwa Kundi alias Luka, oli osoittanut kykyjään hienosti paimennushommissa! Onnittelut hienosta työstä Tiina ja Luka! Onnittelut myös kasvattaja Sirpalle!
Kaiken kaikkiaan hieno päivä!
Millillä oli reissussa vähän "pissa noussut päähän"... Se purjehti ovesta sisään ja kun Kiti ja Wade tulivat sitä tervehtimään se nosti hännän ja korvat ja alkoi murista. Jumankekka! Lopetti kyllä heti, kun sanoin sille etten moista menoa suvaitse. Sittemmin on ollut ihan siivosti. Katselee shelttejä "halveksuen". Jotenkin Millin poissaollessa, ja nyt sen palattua, huomaan entistäkin selvemmin miten se on meidän koirista se arvoasteikossa ylinnä oleva. Kivaa että lauma on taasen kasassa!
lauantai 8. elokuuta 2009
No niin
jatketaan.
Olipa ihanaa nähdä Jenniä ja Markoa laumoineen piiiiiitkästä aikaa. Oli niin antoisaa jutskata naamatusten. Jahka kahvit oli juotu ja pikaisimmat kuulumiset vaihdettu (ja Milli tuntui olevan ok), jatkoin matkaa kohti Seinäjokea. Sain Miiralta ja Tonylta jälleen vieraanvaraisen vastaanoton. Koirat olivat myös ihania kuten aina. Sääppä jopa heilutti mulle häntää. Ja aamulla nuoli mun naamaa!! Kiitos saunasta, sapuskasta ja hyvästä seurasta! Kyllä maailma on taasen parempi paikka!
Sain heti tiistai-iltana Jenniltä viestin, että hyvin menee. Se lämmitti kovasti mieltä. Jenni oli laittanut kuviakin Facebookiin, tippahan siinä tuli silmään kun katsoi Minni-Peetua netin kautta.
Paluumatka sujui samoissa pysähtymisien merkeissä kuin menokin. Väsymys tosin alkoi jo painaa.
Torstaina oli Madonnan keikan vuoro. Kyllä on popin kuningatar kondiksessa. Madonnan vanhat biisit on enemmän mun makuun kuin uudet mutta jostain kumman syystä sitä osasi jopa sanoja jonkin verran. Ja olihan se hieno show. Mun positiiviseksi yllätyksekseni järjestelyt toimivat ERINOMAISESTI. Jo mennessä ahdisti se loputon jonottaminen ja tungos mutta sitä ei juuri ollut, vaikka kentälle ahtautui 85 tuhatta ihmistä. Ainoa paikka johon sai varsinaisesti jonottaa oli anniskelualue ;-).
Systeri tarjosi mulle yösijan. Oli luksusta köpsötellä Jätkänsaaresta Lönkalle petiin! Tuhannet kiitokset Anne! Jutut jäi kyllä kesken.
Eilinen ilta ja tämä päivä on mennyt normien touhujen (Eliaksen, Kitin ja Waden kanssa hömpöttelyt) lisäksi pihalla kaivuuhommissa. Yksi uusi penkki on syntynyt (yllättävän rivakasti...), talon ja saunan välissä olevan "katajapenkin" laajennuksena. Tänään sain maahan jo ruusuorapihlajan, 'Margaret Hunt' -kärhön sen juurelle, kellokuusaman ja saksankärhön, sekä siirsin yhden kookkaan Hostan. Rivistössä kuopankaivajaa odottavat vielä 'Schneewitchen' -köynnösruusu (valkoinen), 'Eriostemon' -kellokärhö, 'Comtesse de Bauchaud' -jalokärhö, helmipensas, 'Mme Plantier' sekä 'Rosa Mundi' -pensasruusut. Sit tarttee taas pysähtyä miettimään mitä seuraavaksi. Saanpahan purkkiarmeijaa vähemmäksi(!!). Tosin homma vaatii vähän vanhojen siirtojuoksutteluja samalla. Olemassa oleva "katajapenkki" ei allekirjoittanutta tyydytä. Kaikki kyllä rehottaa eli sikäli ok. Kasvien sijoittelut ja sitä kautta visuaalinen ilme ei vaan oikein natsaa. Olis kiva nähdäkin suurin osa rehuista. Ei samasta suunnasta mutta edes jostain. Vähän hankaluutta tekee penkin vuorokauden aikoina voimakkaasti vaihtelevat valo-olosuhteet ja kohtuullisen kuiva maa (on itsessään ihan hiekkaa).
Melkoinen järkytys oli kun kasvilistaa päivittäessäni huomasin sen sisältävän yli 680 lajiketta :-O. Se ei ole moneen verrattuna paljoa... Yhdelläkin fylli-"tutulla" on pelkkiä alppiruusuja oli 10 000 lajiketta. Mulle se on kuitenkin aika paljon. Sisältää siis kaikki, puuvartiset ja perennat sekä suurimman osan orkideoista ja muista sisärehuista. Joitain yksittäisiä puuttuu, samoin kuin suurin osa tällä tontilla luonnonvaraisesti kasvavista.
Riittää jo jauhanta rehuista. Annoin Jennille luvan treenata Millin kanssa (olen yleensä huono "lainailemaan" koiriani). Jenni tuntee bortsut hyvin ja osaa varmasti toimia Millin kanssa (tuhannesti paremmin kuin mä!!). Treenaaminen kertoo myös koiran luonteesta enemmän kuin pelkkä oleilu. Ja ajattelin Jennin voivan myös ottaa kantaa siihen, kun musta joskus tuntuu ettei Milli aina tee täysillä, onko paras lääke käskytys vai kannustus. Jenni vaikutti ihan tyytyväiseltä ensimmäisen treenin antiin ja sanoi treeneissä kuoriutuneen "sen oikean" Millin. :-) Mielenkiinnolla odotan lisäraporttia.
On täällä vaan tyhjää, kun on vain kaksi koiraa. Wade on niin älyttömän rauhallinen kotioloissa ja Kitikin ottaa iisimmin Millin poissaollessa. Kukaan ei lähde mukaan Kitin "sinkoiluun". Toisaalta ne on vielä enemmän iholla, kun "kuningatar" on poissa. Mun pienet murut!
Olipa ihanaa nähdä Jenniä ja Markoa laumoineen piiiiiitkästä aikaa. Oli niin antoisaa jutskata naamatusten. Jahka kahvit oli juotu ja pikaisimmat kuulumiset vaihdettu (ja Milli tuntui olevan ok), jatkoin matkaa kohti Seinäjokea. Sain Miiralta ja Tonylta jälleen vieraanvaraisen vastaanoton. Koirat olivat myös ihania kuten aina. Sääppä jopa heilutti mulle häntää. Ja aamulla nuoli mun naamaa!! Kiitos saunasta, sapuskasta ja hyvästä seurasta! Kyllä maailma on taasen parempi paikka!
Sain heti tiistai-iltana Jenniltä viestin, että hyvin menee. Se lämmitti kovasti mieltä. Jenni oli laittanut kuviakin Facebookiin, tippahan siinä tuli silmään kun katsoi Minni-Peetua netin kautta.
Paluumatka sujui samoissa pysähtymisien merkeissä kuin menokin. Väsymys tosin alkoi jo painaa.
Torstaina oli Madonnan keikan vuoro. Kyllä on popin kuningatar kondiksessa. Madonnan vanhat biisit on enemmän mun makuun kuin uudet mutta jostain kumman syystä sitä osasi jopa sanoja jonkin verran. Ja olihan se hieno show. Mun positiiviseksi yllätyksekseni järjestelyt toimivat ERINOMAISESTI. Jo mennessä ahdisti se loputon jonottaminen ja tungos mutta sitä ei juuri ollut, vaikka kentälle ahtautui 85 tuhatta ihmistä. Ainoa paikka johon sai varsinaisesti jonottaa oli anniskelualue ;-).
Systeri tarjosi mulle yösijan. Oli luksusta köpsötellä Jätkänsaaresta Lönkalle petiin! Tuhannet kiitokset Anne! Jutut jäi kyllä kesken.
Eilinen ilta ja tämä päivä on mennyt normien touhujen (Eliaksen, Kitin ja Waden kanssa hömpöttelyt) lisäksi pihalla kaivuuhommissa. Yksi uusi penkki on syntynyt (yllättävän rivakasti...), talon ja saunan välissä olevan "katajapenkin" laajennuksena. Tänään sain maahan jo ruusuorapihlajan, 'Margaret Hunt' -kärhön sen juurelle, kellokuusaman ja saksankärhön, sekä siirsin yhden kookkaan Hostan. Rivistössä kuopankaivajaa odottavat vielä 'Schneewitchen' -köynnösruusu (valkoinen), 'Eriostemon' -kellokärhö, 'Comtesse de Bauchaud' -jalokärhö, helmipensas, 'Mme Plantier' sekä 'Rosa Mundi' -pensasruusut. Sit tarttee taas pysähtyä miettimään mitä seuraavaksi. Saanpahan purkkiarmeijaa vähemmäksi(!!). Tosin homma vaatii vähän vanhojen siirtojuoksutteluja samalla. Olemassa oleva "katajapenkki" ei allekirjoittanutta tyydytä. Kaikki kyllä rehottaa eli sikäli ok. Kasvien sijoittelut ja sitä kautta visuaalinen ilme ei vaan oikein natsaa. Olis kiva nähdäkin suurin osa rehuista. Ei samasta suunnasta mutta edes jostain. Vähän hankaluutta tekee penkin vuorokauden aikoina voimakkaasti vaihtelevat valo-olosuhteet ja kohtuullisen kuiva maa (on itsessään ihan hiekkaa).
Melkoinen järkytys oli kun kasvilistaa päivittäessäni huomasin sen sisältävän yli 680 lajiketta :-O. Se ei ole moneen verrattuna paljoa... Yhdelläkin fylli-"tutulla" on pelkkiä alppiruusuja oli 10 000 lajiketta. Mulle se on kuitenkin aika paljon. Sisältää siis kaikki, puuvartiset ja perennat sekä suurimman osan orkideoista ja muista sisärehuista. Joitain yksittäisiä puuttuu, samoin kuin suurin osa tällä tontilla luonnonvaraisesti kasvavista.
Riittää jo jauhanta rehuista. Annoin Jennille luvan treenata Millin kanssa (olen yleensä huono "lainailemaan" koiriani). Jenni tuntee bortsut hyvin ja osaa varmasti toimia Millin kanssa (tuhannesti paremmin kuin mä!!). Treenaaminen kertoo myös koiran luonteesta enemmän kuin pelkkä oleilu. Ja ajattelin Jennin voivan myös ottaa kantaa siihen, kun musta joskus tuntuu ettei Milli aina tee täysillä, onko paras lääke käskytys vai kannustus. Jenni vaikutti ihan tyytyväiseltä ensimmäisen treenin antiin ja sanoi treeneissä kuoriutuneen "sen oikean" Millin. :-) Mielenkiinnolla odotan lisäraporttia.
On täällä vaan tyhjää, kun on vain kaksi koiraa. Wade on niin älyttömän rauhallinen kotioloissa ja Kitikin ottaa iisimmin Millin poissaollessa. Kukaan ei lähde mukaan Kitin "sinkoiluun". Toisaalta ne on vielä enemmän iholla, kun "kuningatar" on poissa. Mun pienet murut!
Onhan ollut viimeinen kokonainen lomaviikko
Aika paljon on ehtinyt tapahtua.
Tiistaina tosiaan starttasin kohti Vaasaa ja Jenniä ja Markoa. Milli meni siis reiluksi viikoksi tutustumaan paikkoihin. Ajelin sillai "lomameiningillä". Olin ollut kolme tuntia reissussa, kun pääsin jatkamaan matkaa Forssasta (menin Porin kautta "vaihteluksi"). Pysähdyin muutamassa taimikaupassa ;-D. Oon yleensä aika reipas kuski eli matkan hidastelut ei johtuneet nysväämisestä. Hyvin vähissä oli kuitenkin shoppailut sillä koko matkan saldona oli viisi (!) perennan tainta. Takaisin tullessa en edes pysähtynyt Idea Parkissa uhkailuistani huolimatta.
Enivei, Milli oli hassu kun päästiin perille. Se piti melkein käskeä ulos autosta. Kävi kuitenkin heti lipsuttamassa Jennin ja Markon. Ensin päästettiin Loox tulokasta katsomaan. Milli murisi sille niskakarvat pystyssä. Outoa. Lopetti kyllä kun käskettiin, eikä kyllä tehnyt elettäkään että olisi tehnyt Looxorioukselle mitään. Pörisi vain. Loox tuli mua liekuttamaan Millin sijaan. Käskin M:n pois, ettei sen ole tarve "suojella" mua ;-). Hertz sai aavistuksen lievemmän kohtelun. Sille vain huomautettiin kevyesti jos se alkoi liian tungettelevaiseksi. Mutta oksat pois, kun grand old Lady Spooky tuli paikalle! Milli ryömi sen edessä vaikkei Spooky milläänlailla aktiivisesti osoittanut olevansa kuningatar. Vähänkö taitava Minni-Peetu! Milli heittäytyi selälleen ja seistessäänkin oli häntä koipien välissä. En ole koskaan ennen nähnyt sen alistuvan kellekään noin. Vain yhdelle koiralle se on aiemmin aktiivisesti alistunut, dogo canario Timon:lle. Silloinkaan se ei heittäytynyt selälleen.
Tää jatkais tarinointia myöhemmin... Poika vaatii palvelua.
Tiistaina tosiaan starttasin kohti Vaasaa ja Jenniä ja Markoa. Milli meni siis reiluksi viikoksi tutustumaan paikkoihin. Ajelin sillai "lomameiningillä". Olin ollut kolme tuntia reissussa, kun pääsin jatkamaan matkaa Forssasta (menin Porin kautta "vaihteluksi"). Pysähdyin muutamassa taimikaupassa ;-D. Oon yleensä aika reipas kuski eli matkan hidastelut ei johtuneet nysväämisestä. Hyvin vähissä oli kuitenkin shoppailut sillä koko matkan saldona oli viisi (!) perennan tainta. Takaisin tullessa en edes pysähtynyt Idea Parkissa uhkailuistani huolimatta.
Enivei, Milli oli hassu kun päästiin perille. Se piti melkein käskeä ulos autosta. Kävi kuitenkin heti lipsuttamassa Jennin ja Markon. Ensin päästettiin Loox tulokasta katsomaan. Milli murisi sille niskakarvat pystyssä. Outoa. Lopetti kyllä kun käskettiin, eikä kyllä tehnyt elettäkään että olisi tehnyt Looxorioukselle mitään. Pörisi vain. Loox tuli mua liekuttamaan Millin sijaan. Käskin M:n pois, ettei sen ole tarve "suojella" mua ;-). Hertz sai aavistuksen lievemmän kohtelun. Sille vain huomautettiin kevyesti jos se alkoi liian tungettelevaiseksi. Mutta oksat pois, kun grand old Lady Spooky tuli paikalle! Milli ryömi sen edessä vaikkei Spooky milläänlailla aktiivisesti osoittanut olevansa kuningatar. Vähänkö taitava Minni-Peetu! Milli heittäytyi selälleen ja seistessäänkin oli häntä koipien välissä. En ole koskaan ennen nähnyt sen alistuvan kellekään noin. Vain yhdelle koiralle se on aiemmin aktiivisesti alistunut, dogo canario Timon:lle. Silloinkaan se ei heittäytynyt selälleen.
Tää jatkais tarinointia myöhemmin... Poika vaatii palvelua.
maanantai 3. elokuuta 2009
Ikävä Milliä
on jo, vaikka se tuossa jaloissa makaakin. Ei sen vakavampaa, Milli lähtee iiihanalle Jenni -kasvattajalleen reiluksi viikoksi kyläilemään ja tottumaan talon tapoihin. Jopa Jarikin sanoi, kuinka me voidaan olla ilman sitä ;-D! Jarin tuntevat tietävät mitä edistystä tuo kommentti tarkoittaa...
Enivei. Reissun tarkoituksena on, että Jenni vähän näkee Milliä lähemmin (eikä luottaisi mun pinkkeihin juttuihin) ja, että se todella tottuisi taloon. Milli astutettaneen seuraavasta juoksusta ja (hyvin odotetut) pennut syntyvät ja kasvavat Eyewitness -porukan hellässä huomassa. Ikävä meitin mustavalkoista peetua tulee silti.
Positiivista on, että saan turinoida Jennin kanssa piiiiitkästä aikaa ihan naamatusten ja näen heidän ihanan laumansa ja "uuden" kotinsa. Yökylään pääsen Miira ja Tony murujen luokse Seinikselle. Tulee mukava Suomen turnee tässä samalla. Saattaisinpa jopa poiketa jossain tuntemattomassa taimimyymälässä matkan varrella. Ja koska Jari ei lähde mukaan, saatanpa pysähtyä vaikka Idea Park:ssa...
Tänään on sitten tuota lollellollieta puunattu. On harjattu pohjia myöden ja korvakarvatkin trimmattu todelliseen karjalankarhukoira -lookiin.
Enivei. Reissun tarkoituksena on, että Jenni vähän näkee Milliä lähemmin (eikä luottaisi mun pinkkeihin juttuihin) ja, että se todella tottuisi taloon. Milli astutettaneen seuraavasta juoksusta ja (hyvin odotetut) pennut syntyvät ja kasvavat Eyewitness -porukan hellässä huomassa. Ikävä meitin mustavalkoista peetua tulee silti.
Positiivista on, että saan turinoida Jennin kanssa piiiiitkästä aikaa ihan naamatusten ja näen heidän ihanan laumansa ja "uuden" kotinsa. Yökylään pääsen Miira ja Tony murujen luokse Seinikselle. Tulee mukava Suomen turnee tässä samalla. Saattaisinpa jopa poiketa jossain tuntemattomassa taimimyymälässä matkan varrella. Ja koska Jari ei lähde mukaan, saatanpa pysähtyä vaikka Idea Park:ssa...
Tänään on sitten tuota lollellollieta puunattu. On harjattu pohjia myöden ja korvakarvatkin trimmattu todelliseen karjalankarhukoira -lookiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)