Kiti erkkarissa ja pennut kasvaa

Muoks muoks. Miksi ihmeessä kappalejaot ei mee niin kuin ne on laitettu? Esim tuo erkkarilöpinä pitäis kyl olla ihan omassa kappaleessaan. Tietääkö joku Bloggeria paremmin tunteva?

Aika kulkee kuin iltamissa. Eipä oo liian tiheään tullut päivityksiä. :)

Pennut kuitenkin tulivat huimaan viiden viikon ikään viime lauantaina.

Painot (syntymä/5 vkois g):
2. tri-poika 224/1405
tyttö 210/1360
1. tri-poika 197/1480
blm-poika 210/1420

Käsittämättömän tasaista sakkia ovat kooltaan. Edelleen suurimman ja pienimmän ero on vain 120g. Mun silmään kyllä myös ulkonäöltään, kun huomioidaan, että kyseessä on käytännössä ihan ulkosiitospentue. Säkäkorkeuksia en ole mitannut (ei kyl oo mittaakaan). Neljän ja viiden viikon punnitusten välillä painot ovat nousseet 255-295g. Hyvältä näyttää siltä osin. Saas nähdä kuinka tasaisina nousut pysyvät lähiviikkoina. Vaikuttavat vankoilta mutta eivät suurilta.

Viisiviikkoismadotukset hoidettiin asianmukaisesti eikä tapahtumassa ollut mitään ihmeitä. Myös kynsienleikkuut sujuvat ongelmitta. Ovat kyllä kaikkinensa tosi kivoja käsitellä. Taistelutahtoa ja ruutia tuntuu löytyvän kaikilta, mutta pideltäessä ovat rentoja ja melko rauhallisia.

Ahnetta sakkia. Kaikki raakaa lohta lukuunottamatta uppoaa. Syövät samasta kupista eikä mitään kähinöitä ole kupilla ollut, mutta kilpailua kyllä. Pennut saivat vajaa viikko sitten ensimmäiset oikeat luut, oikein lihaisat possun kylkiluut. Voe härrekyyd mikä vipinä! Sääli ettei ko tapahtumasta ole kuvia. Niitä vartioitiin, tapporavisteltiin ja lihaa revittiin kuin oikeat koirat ikään. Otin luut heti pois, kun olivat saaneet lihat ym "siivottua", vaikka eivätpä nuo taida vielä pahemmin itse luista mitään irti saadakaan.

Ovat edelleen hiljaisia, jos ei oteta lukuun kovaäänistä murinaa. "Osaavat" haukkua, mutta sitä harvemmin kuulee. Muutama "oikea" tappelukin on saatu aikaan, joka kerta toisena osapuolena on ollut merlepoika. Vastapuoli vaihtelee. Vajaa viikko sitten tuntui, että merlepoika olisi myös eniten ihmisen perään ja äänekkäimmin vaatimassa huomiota, mutta tämä on nyt tasoittunut (kun niitä seuraa laumana). Tummempi trikki on nyt parin päivän aikana ollut ehkä rauhallisimman oloinen. Ne on niin liikkiksiä, kun naksutan suutani, kaverit jättävät lähes poikkeuksetta kaiken toiminnan kesken ja tulevat kovalla vauhdilla luokse.

Kaikki ovat olleet nyt pariin kertaan ulkona pikku hetken, yksittäin. Kovasti käyttäytyvät samanoloisesti. Olen nostanut pennut avoinaiselle paikalle, silittänyt kyljistä ja kävellyt reilun metrin verran niiden eteen, josta näkevät minut. Ensimmäisellä kerralla tummempi trikki oli ainoa joka jäi istumaan pikkuruiseksi hetkeksi (ehkä 3sek), sen jälkeen sekin lähti liikkeelle, kaikki aavistuksen matalana, hännät ei koipien välissä. Mustat tulivat ihan himpun nopeammin luokse. Liekö laumaviettiä vai pienempää rohkeutta. Eikä nyt yhden kerran ero kovin radikaalia kai kerro, ja kun ero ei todellakaan ollut huomattava. Toisella kerralla kulkivat reippaasti perässäni hännät jo paljon ylempänä, vipattaen.

Pennut ovat tosi paljon vapaana muun lauman kanssa, valvotusti. Ihan hirmu hyvin on mennyt. Jopa Wade sietää niitä yllättävän hyvin. Tuntui että Hymy jätti kasvatusvastuun jossain vaiheessa Kitille, mutta on nyt taas osallistunut puremisenestokoulutukseen. Moolilla on hoito- ja leikkitädin virka. Se hakeutuu nukkuvienkin pentujen viereen <3. Mooli the Sikapentu on aivan uskomattoman ihana noiden kanssa. Räminäpurkki ei aiheuta reaktioita. Sen saa pentujen syödessä tiputtaa pääni korkeudelta lankkulattiaan, eikä yksikään pää nouse kupista. Vähän pennut jopa leikkivät purkilla, erityisesti ykköstrikki. Kiti osallistui piiiitkästä aikaa näytelmiin, kun olin ilmoittanut sen viime sunnuntaina järjestettyyn erikoisnäyttelyyn. Edellinen esiintyminen näytelmäkehässä oli niinkin tuore kuin syyskuulta vuodelta 2006... Olin ihan varma, että rouva Sininen laittaa haisemaan ja lähinnä hyppii, haukkuu ja puree remmiä tai keksii jotain muuta 9 vuotiaalle valiolle yhtä sopivaa käytöstä. Lisäksi olin parhaan "taitoni" mukaan pilannut sen ulkomuodon pesemällä ja trimmaamalla (voe kauhistus mikä korvatrimmi) sen edellisenä iltana. Olimme myös harjoitelleet seisomista ja siististi ravaamista ehkä kokonaisen kahden minuutin ajan, kahdessa erässä, kuluneen viikon aikana.

Toisin kuitenkin kävi. Minuska käyttäytyi aivan upeasti kasvattajatuomari Irene Beaden:n (GB) kehässä. Joitakin haukahduksia toki pääsi, mutta ne eivät tulleet sen ollessa esiintymisvuorossa. Sen kanssa oli aivan ihanaa olla taas geimeissä! Täytynee käydä toistekin, nyt kun se on tukassa. Kiti oli ilmoitettu veteraaniluokkaan. Luokkaan oli ilmoitettu 15 vet-narttua ja se oli erittäin korkeatasoinen. Kiti patsasteli ja liikkui upeasti ERI:n arvoisesti, sijoittui luokassa kolmanneksi ja sai vieläpä SA:n! Meinasi itku päästä ilosta ja arvostelukin oli mielestäni niin kovin hieno.

Arvostelu kuuluu seuraavasti:
"Blue merle of ideal size. Well balanced head, eye and expression. Neat ears. Good reach of neck. Good front and hindangulation. Super wellrounded bone. Level topline. Full dentition. Moved very soundly front and rear. Colour darkened due to age but well broken. Stands and shows off her many charms."

Kitin kuvat: Sirpa Saari


Myös Kitin lapset Tipi (N. Ilma) ja Zen (N. Maa) olivat kehäketkuilemassa. Tipille Irene Beaden:lta Nuo EH ja Zen:lle Diane Bartholomew:lta (GB) Nuo ERI.

Zen:n arvostelu kuuluu näin:
"Balanced head with nicely shaped eye, neat ears. Good underjaw. Good length of neck. Nicely angulated. Good depth of chest & bend of stifle. Nice, long tail. Level topline. Good substance & bones. Moved ok. One section of the movement he paced. In good coat of correct texture. Nice overall dog."


Tipin arvostelun lisään jahka sen käsiini saan. :)

Pakolliset neliviikkoisräpsyt

otettiin eilen. Ikää taas kokonainen päivä yli 4vkoa.

Kuvat

Kyllä nää poseerausyrityskuvat kysyy kärsivällisyyttä sekä assarilta että kuvaajalta. Ja aina jää sitä kuuluisaa toivomisen varaa... :D Mukavia muistoja nää nyt ainakin on, elleivät tuo ratkaisua syväluotaavaan rakenne-analyysiin (ehkä joku osaa neliviikkoisista vetoja jo lyödä... ;D). Alkupään kuvat otettu ilman salamaa, laskevan auringon valossa, joka tietysti vääristää värejä.

Merlepoika

Kakkostrikki

Merletyttö

Ykköstrikki

Viikonlopun tuloksia

Agilityä kisattiin tänään kakkosluokissa Kirkkonummella ja Hyvinkäällä.

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero voittivat medikakkoset hienolla vitosella. Kielto kepeiltä, muuten oikein hienoa menoa.

Samoissa Kirkkiksen kisoissa, mutta toisessa medi2-luokan startissa voiton, hienolla nollalla, veivät Anu ja Bodil Wadentytär (Sopuriinan Bodil). Yhtä luvaa vaille kolmosissa. :)

Goa (Pilvimarjan Vadelma, myöskin Waden tytär) ja Sanni starttasivat Hyvinkäällä samoin medikakkosissa. Heille nolla ja ensimmäinen luva!

Eilen Shetlanninlammaskoirat ry:n vuosikokouksessa julkistettiin mm. vuoden 2010 tokokoirat. Kisan kolmanneksi tuli Tao (Pilvimarjan Pikku Kiwa, Waden poika)! Hieno saavutus Mikaela ja Tao!

Paljon onnea kaikille hienoista suorituksista!

4 viikkoa mittarissa + rallytokotulos

Pentuset tänään neliviikkoisia. Ne kehittyvät nyt hurjaa vauhtia. Murina ja riekkuminen lisääntyy ja vauhti kovenee. Ottavat päivä päivältä enemmän kontaktia ihmiseen. Painot nousevat asiallista tahtia. Viikon sisällä painot ovat nousseet 260-337g.

Painot (syntymä/4vkoa):
2. tri (tummempi) 224/1110
blm-tyttö 210/1090
1. tri 197/1210
blm-poika 210/1165

Ruoka maistuu ihan hirmu hyvin. Kaikki tulevat syömään aina heti, kun menen lautasen kanssa aitaukseen niitä kutsuen. Olen kutsunut niitä pennuina ja suuta naksutellen. Reagoivat tuohon todella mukavasti. Tarjolla on ollut nauta-sika -jauhelihaa, kermaviiliä ja broiskun jauhelihaa. Kaikki uppoaa yhtä hyvin. Olen alkanut naksutella niiden syödessä. Tavoitteena, että pennut on käytännössä ehdollistettu naksuun niiden muuttaessa uusiin koteihin. Naksun ääneen sinällään eivät reagoi, vaikka naksutan useita kertoja ihan pentujen vieressä, vaan syövät kuin mitään ylimääräistä ääntä ei olisi.

Ensimmäinen madotus hoidettiin Canex:lla eikä sen antamisessa ollut mitään erityistä. Suu auki ja matolääkkeet pyyhkäisy sormella suupielen sisäpuolelle. Kaikki puistelivat päätään, lääkkeen selvästi ällöttäen niitä. Pentujen välillä ei reagoinnissa ollut eroja.

Pentuset ovat olleet yksitellen ruokailutilan/keittiön puolella, erilaisella lattialla, avarammassa tilassa, isojen koirien läsnäollessa. Nopeimmin ja korkeimmalla ryhdillä lähtee edelleen liikkeelle merletyttö. Se lähtee liikkeelle käytännössä heti eikä sitä haittaa mm. Millin päin naamaa huiskahtanut häntä. Se on ehkä muutenkin kaikkein sähäkin juuri tällä hetkellä. Liekö tällä hetkellä kehityksessä pisimmällä. Muutkaan eivät kauaa aikaile ja niiden välillä on vain hyvin hienoisia eroja, joka ehkä selittyy enemmän erilaisella vireellä, kuin todellisella luonne-erolla. Tulevat kivasti ihmisen luokse.

Merlepoika on _tällä hetkellä_ pennuista kaikkein äänekkäin. Se tuntuu vaativan asioita "kiljumalla/piippaamalla". Hyvin vähän ne haukkuvat. Muutamia yksittäisiä haukahduksia on kuulunut, mutta jonkun haukahdus ei aiheuta mitään kuoroa. Enimmäkseen äänet ovat murinaa, taistelusellaista.

Leluillakin leikitään jonkin verran, enemmän leikkikaluina ovat toki pentuesisarukset. Ykköstrikki lähti eilen heiluttamani ja "heittämäni" (matka ehkä 20cm... :D) perään ja raahasi lelua pitkiä matkoja ja kauan. Eilen koettiin myös ensimmäiset farkunlahkeen tapporavistukset kera murinan (by kakkostrikki).

Saas nähdä koska aitauksen madalluskohtaan (kohta josta Hymy pääsee hyppäämään aitaukseen) täytyy laittaa ylimääräinen korotus, koska pennut hakeutuvat ko. kohtaan kun tulen paikalle ja juttelen niille. Tänään oli jo melko tehokkaan oloisia kiipeämisyrityksiä...

Wade ottaa ritolat pentujen lähestyessä. Kiti tutkii niitä häntä vipattaen ja alkaa selvästi kertoa niille mikä on sallittua ja mikä ei. Milli on melko välinpitämätön. Se käy positiivisesti katsomassa niitä välillä, mutta kertoo kyllä pennuille asialliseen sävyyn milloin on parempi pysyä hieman kauempana. Mooli taasen on paljon parempi pentujen kanssa kuin olin kuvitellut. Sen olemus muuttuu ihan täysin. Menee makaamaan pennun viereen ja tökkii sitä varovasti kuonollaan ja yrittää vihjailla leikistä. Se pyrkisi omimaan niitä myös Hymyltä... Pennut saavat kiipeillä sen päällä ja maistaa nisiä, tassuja sekä tukkaa. Mooli istuu pitkiä aikoja portin takana katsomassa pentujen touhua aitauksessa. Sanomattakin lie selvää että keskenään en pentuja jätä aikuisten kanssa yhtään.

Zen ja Hanna korkkasivat tänään rallytokossa virallisen alo-luokan saaden heti merkinnän kilpailukirjaan. Tuloksena hienosti 90/100p. Onnea Hanna ja Nane!

Uusia pentukuvia ja muuta lätinää

Eilen räpsittiin uusimmat otokset karvalapsista. Kuvaushetkellä ikää 3vkoa ja 1pvä. Kuvat löytyvät täältä.

Tänään oli tarkoitus _maistella_ ensimmäiset kiinteät pöperöt raa'an lihan muodossa. Mulla on ollut tapana pitää pentua sylissä ja syöttää ensin pieni nokare maistiaisiksi, vaikka yhtään nirsoa pentua en tiedä meillä olleen. Eka pentu syliin ja lihaa sormiin, hyvin upposi. Ympärille alkoi kertyä uteliaita. Lautanen lattialle ja pennut olivat heti sen kimpussa. Lautanen nuoltiin puhtaaksi eikä muruakaan jäänyt. Ne mitkä tippuivat ohi, Hymy siivosi. Melkoisen määrän mättivät (toivottavasti eivät liikaa), vaikka olivat juuri ennen tätä herkutelleet maitobaarissa. Mustempi tri-poika kävi vieläpä äitinsä kuivamuonakipolla nuoleskelemassa nappuloita ja kuppia. Sai nappuloita suuhunsa, muttei onneksi yrittänyt niellä niitä, vaan tippuivat kupin viereen. Pakastimeen on tulevia maistiaisia varten hankittu siipiä sekä erilaisia lihoja.

Kaikki ovat tänään kivunneet laatikon melko korkean reunan yli ja koko porukka sai muuttaa keskelle kämppää aitaukseen. Ei niin mitään ongelmaa. Heti alkoi leikki ja touhu. Kovasti ovat kiinnostuneita aidan takana käväisseistä isoista koirista. Kiti pääsi jopa aitaukseen ja voi hellan lumala millainen se pennuille oli ja pennut vipattivat sille häntiään. Nyt eletään juurikin niitä aikoja kun Wadea alkaa äl-löt-tää.

Tällä hetkellä merletyttö tuntuu olevan rohkein tai ehkä uteliain. Se kävi jo ennen muuttoa huoneen ulkopuolella tutkimusmatkalla ja poistui pehmeältä alustalta liukkaalle aina ekana. Tokikin kunkin pennun kehitysvaihe voi varmaan vaikuttaa tähän. Näin luulen. Pällisteltävää noiden touhuissa ja kehityksessä riittää.

Tänään laatikkoon muutti myös muutamia uusia leluja. Eilen pennut saivat "kaverikseen" parin teräksisiä teelusikoita (joita ei vielä kanneta, mutta kilahdukset eivät aiheuta reaktioita) ja huomenna on räminäpurkin vuoro. Nyt laatikossa asustaa pennujen lisäksi kaksi köysilelua, vinkupallo, sellainen vähän pallon muotoinen kankaalla päällystetty lelu, jossa kangasulokkeita sekä jo mainitut lusikat. Sen pallomeren tahtoisin. Kävisköhän siihen tennispallot?

Pennuset 3 vkoa ja hieno aksatulos Norjasta

Pennut eilen kolmeviikkoisia. Koko poppoo voi hyvin ja kasvaa tasaisen hienosti. Hampaat ovat kaikilla osin puhjenneet. Vielä en ole antanut niille lainkaan extraruokaa, koska maitoa tulee niin hyvin. Huomenissa lienee eka maistiaskierros lihaa. Pentumäärä tuntuu tosi hyvältä, niillä on toisistaan tarpeeksi vastusta esim syödessä. Vielä kun kaikki ovat niin saman kokoisia ei kukaan jää kovasti alakynteen eikä kukaan toisaalta ole elopainollaan ylivoimainen ja sitä kautta laiskanpulskea. Ykköstrikki vaikuttaa tähän mennessä hätäisimmältä ruoan suhteen, se oli sitä myös syntyessään, muttei kuitenkaan millään lailla jyrää muita.

Painot (syntymä/3 vkois g):
1. tri: 197/873
Blm-poika: 210/844
2. tri: 224/850
Blm-tyttö: 210/790

Tällä hetkellä kakkostrikki (se tummempi) ja merlenarttu ovat aktiivisimmat ja eniten mielissään (uteliaimpia) ihmisen läsnäolosta. Pennut ovat edelleen melko hiljaisia, ainakin verrattuna Kitin pentuihin. Niinhän se oli viimeksikin. Vuorokausipennut olivat myös hiljaista sakkia tällä iällä.

Eka kynsienleikkuu sujui taistelun merkeissä. Kaikki pennut nukkuivat tai olivat hyvin unisia tapahtuman alkaessa. Kolmelta pennuista sain yksin leikattua vain yhden-kaksi tassua (kynnet ;D) selällään. Suurin osa oli ok ekan tassun kohdalla, mutta sitten selällään makaaminen riitti. Ne sekä piippasivat että rimpuilivat. Merlepoika oli ainoa joka luovutti suht pian, ja leikkasin sen kaikki kynnet sen ollessa selällään. Toisaalta se oli ainoa, joka oli heti leikkuun jälkeen pystyssä täysin rento. Saas nähdä miten homma tästä etenee.

Laatikon reunat kiinnostavat kovasti. Aitaukseen, vapaasti liikkumaan en ole niitä voinut vielä laittaa, koska pelkään että saavat päänsä vielä kompostiverkon reikiin. Ovat lähteneet laatikon ulkopuolella suht kivasti liikkeelle.

Hymy on nyt vieraiden läsnäollessa tosi ok. Makailee rauhassa laatikossa, sen lähellä tai jopa kauempana näkemättä mitä tapahtuu. Sallii vieraiden nostaa pentuja laatikosta. Wade saa olla huoneessa, kunhan ei lähesty Hymyn ruokakuppia. Kiti pääsee ovelle. Bortsut olen pitänyt edelleen poissa Hymyn läsnäollessa.

Pennut painivat, purevat toisiaan ja Hymyä ja hyökkivät. Myös sormia jäystetään. Ja syliinkin on jo vähän kiivetty.

Uusia kuvia otetaan tod. näk. tänään tai huomenissa.

Itse olin kisaamassa eilen Millin kanssa ekaa kertaa seitsemään kuukauteen. Hui kauhistus miten jännittikin. Tuloksista ei jää jälkipolville kerrottavaa, mutta toka rata oli paikoin jo agilityä ja siitä jäi kiva fiilis (mikä on tietty tärkeintä). Kisarutiinia ei tule kuin kisaamalla, joten seuraavia startteja katsellaan. Tentit ja muut jutut hieman rajoittaa joitain viikonloppuja.

Sain eilen upeita ylläri-uutisia Norjasta. En tiennyt että Norjassa virallisiin kisoihin voi osallistua jo 12 kuisena. Jenni ja Aamu (N. Aamu Aurinko) olivat startanneet miniykkösissä harkatakseen vieraassa paikassa, vierailla esteillä. Heti ekasta kisasta kuitenkin hienosti nolla ja voitto! Paljon, paljon onnea Jenni ja Aamu!

Pennut 2vkoa

Pennuille tuli tänään mittariin kaksi viikkoa. Kaikki on mennyt erinomaisen hyvin.

Käsiteltäessä ne ovat kaikki suht rauhallisia. Selälleen kääntäminen on nyt parin päivän aikana saanut aikaan rimpuilua, joka ei jää lainkaan päälle, kun asento palautuu oikein päin. Mustat pojat nuolevat edelleen herkimmin naamaa (ja käsiä) kun ne nostaa kasvoja vasten. Ikäänsä nähden ne ovat edelleen kovin jänteviä ja ovat tehneet kunnon kävelyharjoituksia. En muista että olisivat ennen kävelleet niin aikaisin, kun eivät vielä näe eivätkä kuule.

Hiljaisia nuo ovat. Olen edelleen nukkunut laatikon vieressä yöni ja hyvin saa nukuttua. Tänään päivällä oli kuultavissa jotain murinaharjoittelua.

Silmät ovat alkaneet raottua eilen ja jotain ne kuulevatkin jo. Siihen varmaan tuo murinakin liittyy(?). Saa nähdä koska hännät alkavat heilua. :)

Kaksiviikkoispunnituksen tulokset ovat seuraavat (syntymä-/2 vkoispaino):
Blm-uros 210/621g
1. tri-uros 197/656g
2. tri-uros, se mustempi 224/646g
Blm-tyttö 210/547g

Hymy alkaa selvästi kaivata muutakin puuhaa, vihdoinkin. Nyt se on jo ihan intona lähdössä lenkille ja hyvin jaksaa tunnin kirmaamiset metsässä. Onneksi pakkasetkin lauhtui. Lienee nisätulehduksen riski pienempi näillä keleillä. ToppaPompassa saa Hymy silti nyt pienillä plussakeleilläkin lenkkeillä.