lauantai 31. heinäkuuta 2010

Äiti ja tytär erkkarissa

Tänään oli se "suuri" päivä kun Milli osallistui näytelmään ensimmäistä kertaa elämässään. Vaikken paljoa näyttelyissä käykään, niin kovin pitkään Milli silti moiselta touhulta säästyi. Aamulla jänskätti. Onneksi Suomen Bordercolliet ja Australiankelpiet ry:n juhlaerikoinäyttely järjestettiin Helsingin Tuomarinkylässä, eli selvisimme mukavan lyhyellä reissulla.

Perillä bongasin heti Ninan (Millin isän omistaja), Mikon ja Marin, ja jännitys vähän laukesi. Mustavalkoiset käyttäytyivät hyvin.

Ensin oli Moolin vuoro esiintyä isommissa pennuissa (7-9kk), tiukaksi tunnetun, arvostetun Päivi Eerolan kehässä. Katelin "huolestuneena" pienempien pentujen kehiä; moni vauva kun oli jo niin jäntevä ja kovin valmiin oloinen. Olivat tosin himpun eri tyyppisiä kuin Mooli, lyhyempirunkoisia ja vankempia. Meidän KiiKoo on 8 kk:n iässä vasta ihan vauva. Sellainen elastinen luikero. Mun silmääni kuitenkin ihastuttavan tasapainoisesti kulmautunut ja rungon pituudeltaan just passeli (korkeuttaan pidempi siis). Se tarvitsee vielä aikaa! En tod ole ajatellut mennä sen kanssa heti junnuihin. Mooli miellytti myös Päivin silmää, sijoittuen viidestä isommasta tyttöpennusta kolmanneksi ja saaden KP:n (ei ihan itsestään selvää)!
Arvostelu kuului seuraavasti:
Lupaavat mittasuhteet. Tasapainoiset kulmaukset. Erinomainen ylälinja liikkeessä. Hyvin narttumainen, ilmeikäs pää. Raajaluusto saisi olla hieman voimakkaampi. Kovin kapeat takaliikkeet. Rintakehä tarvitsee aikaa. Esitetään edukseen. Miellyttävä käytös.
Mooli esiintyi tosi kivasti ts. käyttäytyi ihan hirmu hyvin. Soon niin sulkku kun tohkeissaan ravaa piiitkänä pää ihan suoraan rungon jatkona. <3

Äippäkoira Milli osallistui avoimeen luokkaan. Koiria taisi olla yhteensä parisen kymmentä. Tuomarina toimi Helen Broadhurst (kennel Thistlemist), Iso-Britanniasta. Milli sai ERIn kera hyvän arvostelun. Se liikkui kivasti, mutta meillä on kyllä tuossa näyttelyseisomisessa hieman petrattavaa :-D.
Millin arvostelu kuului näin:
Well balanced. Broad flat skull. Good cheek and tapered muzzle. Oval eyes. Ears well set apart. Moderate lenght of neck. Correct bite. Correct forearm. Well sprung rib. Broad hindquarters. Correct turn of stifle. Correct hocks. Oval feet. Correct croup and tail lenght. Excellent movement. Good temperament.

Ehkä me uskalletaan toistekin! :D

Huomenna aamusta starttaan Waden kanssa kohti shelttien erkkaria, joka pidetään Tampereella. Toivottavasti keli on jees. Toivottavasti kiva päivä hyvässä seurassa, shelttejä katsellen.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Muisti palailee pätkittäin

Eli lisäillään näitä megalomaanisen päivitystauon aikana tapahtuneita asioita vaikka näin tipoittain.

Enzo piipahti toukokuun aikana kahdesti "pakollisissa" näytelmäkehissä Joensuussa. Molemmilla keikoilla tulos H (jota Tuomas lähti "hakemaankin"). Enzon toinen korva tavoittelee taivasta kohti, arvostelut muuten kivat. Ensimmäinen näytelmä oli KV, jossa tuomarina Diogo Ramalho (Portugalista?). Toinen esiintyminen tapahtui kaikkien rotujen näyttelyssä Harry Tast:n kehässä. Olisin kuvitellut hänen puuttuvat korvaan enemmänkin. Tuomari oli kuulemma tykännyt ja vielä erikseen huudellut perään miten erinomaiset paimenkoiran liikkeet poitsulla on. Enemmän olisi kuulemma pitänyt kehässä esiintymistä treenata ;-D.

Jos ihanaiset huomaatte mun päivityksessä puutteita, niin ilmoitelkaa toki. Tulee asia sitten korjattua.

Priima (N. Päivän Säde) muuten visiteerasi vieraanamme muutamien päivien ajan, olikohan se nyt toissaviikolla. Voi vitsit miten on mahtava pentu, kaikin puolin! Jari ei olisi millään antanut sitä takaisin Riikalle ja Sampolle, vaan tyrkytti tällä hetkellä riehakkaampaa Moolia vaihtariksi. <3 Hurjan hienosti sopulilapsonen laumaan sopeutui ja näytti kaiken muun päälle vielä niin nätiltäkin! Ihan on objektiivinen arvio juu... :-D

Elementtien juoksuista piti kirjoittamani itselleni muistiksi. Suhteellisen hitaasti lämpenevää (kehittyvää) sakkia tuntuvat olevan :D, mikä nyt oli tiedossa ulkoisestikin. Blitz aloitti juoksunsa kutakuinkin reilun 12kk:n iässä Tipin ollessa jo mainitun 15 kk:n ikäinen. Vertailuna: Hippi oli juoksun alkaessa 14kk "vanha", äiti Kiti 10kk, samoin kuin Kitin sisko Ässä. Nuun ja Tiukun juoksujenalkamisikää en tarkkaan muista, mutta Tiukulla alkoi aikaisemmin kuin Nuulla. Nuu taisi olla noin 12kk tai vähän yli.

Waden tytär Klaara (Amorosan Klaara) on nyt myös lonkkakuvattu. Tuloksena hieno A/A! Onnittelut Merja sekä kasvattajat Asta ja Arja! Nyt on koko Lempin ja Waden pentue lonkkakuvattu, kaikkien ollessa terveitä (4x A/A ja 1x B/B).

Waden ja Kiran poika Tao (Pilvimarjan Pikku Kiwa) kävi 10.7.2010 luonnetestissä, seuraavin arvioin:
Tuomareina Auli Kiminki ja Pirjo Ojala-Laine

Toimintakyky -1 pieni
Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2 kohtuullinen
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +3 vilkas
Kovuus -2 pehmeä
Luoksepäästävyys +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus ++ laukaskokematon

Loppupisteet +105

Palautui kuulemma testistä erittäin hyvin. Tao oli kuulemma sellainen kuin Mikaela oli odottanutkin.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Maailman huonoin blogin pitäjä täällä pitkästä aikaa, hei!

Oikeesti. En ole saanut aikaiseksi, mitä erilaisimmista syistä johtuen, päivittää tätä näköjään yli kolmeen kuukauteen...

Se ettei päivityksiä ole tullut, ei tarkoita ettei mitään olisi tapahtunut. Tämä päivitys ei tee oikeutta teille ihanaisille kasvateilleni kera niiden omistajien, sillä ihan varmasti jää tärkeitä asioita kirjuuttamatta.

Elementti -pentue + Nuu (N. Tosi Ystävä) kokoontuivat toukokuun puolivälissä pienimuotoiseen joukkotarkastukseen Mevettiin. Tulokset eivät olisi voineet luuston ja sydänten osalta paremmat olla! Nuun, Tuiman, Zen:n, Tipin ja Blitz:n lonkat ja kyynärät kuvattiin ja polvet tutkittiin, tuloksina, myös virallisesti kaikille A/A ja 0/0. Elementeiltä kuvattiin selät ja kuunneltiin sydämet virallisesti, nämäkin ok. Myös silmät peilattiin; Blitz:llä edelleen crd ja molemmilla tytöillä myös joku ylimääräinen ripsi (eivät ole onneksi vaivanneet). Aivan mahtava keikka ja tulokset! Kiitokset teille kaikille aktiivisuudesta!

Vuorokausi -pentue (Aamua lukuunottamatta) + Mooli sen sijaan kokoontuivat myös toukokuun puolivälissä pentunäytelmiin Tampereelle. Hurjan hienosti menikin. Vauhti (N. Ilta Villi) PEK1 KP, PU, VSP, Pena (N. Yön Ritari) PEK2, KP ja Priima PEK2, KP! Mooli kilpaili siskonsa Sentin kanssa bortsujen pikkunarttujen kehässä ollen PEK1, KP, ROP. Kiitos kaikille tosi kivasta kevätpäivästä!

Enzo kera Tuomaksen ja Hippi kera Nadjan ovat tehneet upeita tuloksia agilitykentillä. Molemmilla pareilla 0-voittoja ja sijoituksia sekä sertejä kuninkuusluokassa. Molemmat parit ovat saaneet kevään/kesän aikana plakkariinsa myös CACIAG:n! Nadjalle ja Hipille myös EE AVA -titteli! Jumankekka miten ootte päteviä! Enzohan nousi vasta keväällä kolmosluokkaan ja kuitenkin vain yksi 0 jäi uupumaan pääsystä kesän SM- ja maajoukkueen karsintakilpailuihin. Hippi kisasi karsinnoissa finaaliin saakka! Hienoa työtä!

Hippi pääsi Nadjan kanssa myös Suomen agilityn Euroopan Open -joukkueeseen ja siellä finaaliin. Kisat järjestettiin tänä vuonna Tsekissä. Erinomaisen arvokasta kokemusta maailmalla kisaamisesta, reissuineen.

Tosi aktiivisia ovat olleet elementit omine ihmisineen. Kaikki ovat treenanneet mm. agilityä (Tuimalla startti HAU Openissa). Tipi ja Zen ovat kunnostautuneet myös rallytokossa. Hyvä te!

Kesäkuussa teimme Jarin ja koirien kanssa parin viikon reissun asunto-autolla, päämääränä Kilpisjärvi. Kyllä kannatti! Jotain kuvia löytyypi täältä. Reissun päätteeksi kurvasimme Tuorlaan, jossa vietettiin Juhannusta agilityn merkeissä. Eritoten mieleen tietysti jäi meidän (Milli & allekirjoittanut) ensimmäinen starttimme ko kisoissa. Tuloksena NOLLAVOITTO JA SERT!! Me tehtiin se! Mieleen tulee aina, että vihdoinkin mutta toisaalta jos kisa- ja treenimääriä ajattelee, niin eipä kai tässä kannata kamalasti ryhtyä itseä ruoskimaan. Enivei, Milli on niin jees! Ja nyt kun on muutama kolmosten kisa takana, on nälkä kasvanut syödessä ja tietää vähän mitä pitää treenata. Muutenkin oli tosi kiva Jussi hyvässä seurassa!

Elementeistä saatiin ihan oma joukkue tämän vuoden Agirotuun, joka järjestettiin Ylöjärvellä. Surkuhupaisaa oli, että Tipi aloitti juoksunsa (15kk:n iässä :-)) perjantai-iltana, kisan ollessa sunnuntaina. Olin jo ehtinyt lähteä matkaan Millin kanssa, joten varakoirana ollut Kiti oli jäänyt kotiin. Satu ihanana ihmisenä ajoi Nurmijärveltä meille, poimimaan äippäkoiran heille yökylään, joten mammakin pääsi kirmaamaan lapsukaistensa kanssa. Olipa mahtavaa mennä Kitin kanssa! <3 Muutamat kyselivät radan jälkeen miksi en kisaa Kitin kanssa. Vastaus: ei harmainta aavistusta! Se oli niiiiin siistiä! Tosin olihan ratakin Kitille tietysti helppo, kun aloissa mentiin, mutta silti. Ja jos agilityradoille mielii, on kontakteille todellakin tehtävä jotain. Tai jos kävisi vain hyppäreillä? Enivei; miljuunat kiitokset kaikille kivasta päivästä ja osallistumisesta! Ensi vuonna uusiksi! Toivon tosin, että silloin sisarukset saavat mennä omana joukkueenaan.

Agirodun lisäbonuksena meillä oli pienimuotoiset pentutreffit myös Hymyn ja sen pentujen sekä heidän ihmistensä kanssa! Aamukin saapui Norjasta Suomen kamaralle. Oli aivan ihanaa nähdä teidät kaikki! Kiitos Vauhti ja Johanna (myös majoituksesta! pelastava enkeli), Aamu, Jenni ja Jan Egil, Hymy, Pena ja Päivi sekä Priima ja Riikka!

Waden kanssa vietettiin heinäkuun alussa laatuaikaa näytelmien merkeissä Karjaalla. En yleisesti pidä näyttelyitä harrastuksena koiran kanssa, vaan lähinnä ihmisten harrastuksena, mutta Mane My Man osasi todella arvostaa laatuaikaa mamman kanssa kaksin. Vielä kun mukana oli Nadja kera hyvin käyttäytyvien shelttineitien, ei olisi seura paljon pappaa miellyttävämpää olla. Wade tulee 12v nyt syyskuussa, joten senkin puolesta oli jännää kuulla mitä tuomari siitä kommentoi. Vetsku uroksissa oli meidän lisäksi yksi kilpailija.
Arvostelu kuului seuraavasti:
Kooltaan ja mittasuhteiltaan oikea, hyväkuntoinen 12 vuotias. Hyvä pään kiila, silmät ja korvat. Hyvä kaula, hyvä runko, sopiva luusto. Hieman painuneet ranteet. Hyvät takakulmaukset. Erinomainen karvapeite ja väritys. Erinomaiset liikkeet.
VEK ERI1, PU4, VSP-vet Wohooo!
Tuomarina oli Hilkka Salohalla + harjoitusarvostelija.
Sert meni PU2:lle. Melkeimpä huvittavaa (no ainakin liikuttavaa), miten pappa on noin lähellä sertiä vielä tuossa iässä. Tosin tuloksista viis; tärkeintä on että se on vielä kunnossa ja meillä oli helteestä huolimatta niiiin mukavaa yhdessä. Samalla keikalla katsastettiin vähän Hipin mahdollista tulevaa sulhoa. ;-)

Kiti on tehnyt (jo nyt) kovasti tukkaa steriloinnin jälkeen. Tuntuu että se tippuu silti nyt, joten en uskalla ilmoittaa sitä mihinkään näytelmään. Mutta josko Minuska Pituskankin vielä johonkin veisi näytille. Uusi villa on selvästi pehmeämpää kuin aikaisempi, ja tuntuu kyllä että useammin sen kanssa täytyy harjaan tarttua. Ennen kun tuota koiraa ei ole tarvinnut harjata "koskaan", vain kun karvaa lähtee, ehkäistäkseen sen nurkkiin irtoamista.

Näin se homma etenee. :)