Vuoden vimpat aksatulokset

ja hienot sellaiset onkin!

Tänään kisattiin kolmosten todella suuret luokat Ojangossa. Medeissä Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero tekivät KAKSI NOLLAA! Voi hitsit miten iloinen olen Teron puolesta! Ei oo liian helpossa nollat... ;)

Mineissä puolestaan kisasivat sisarukset Blitz (N. Vesi) ja Tuima (N. Tuli). Tuimalle ja Kajsalle isossa, kovavauhtisessa luokassa nolla ja toinen sija, heti Neon:n jälkeen. Blitz:lle ja Petrille kolmas sija, vain 0,03sek velipojan jälkeen. Blitz ja Petri tekivät myös toisen nollan ihan ihan hitusen yliajalla (0,03sek). Suuresti onnea taitaville!

Waden poika Tao (Pilvimarjan Pikku Kiwa) ja Mikaela kisasivat eilen Ojangossa miniykkösissä. Tuloksena nolla ja SERT! Onnittelut luokkanousijoille!

Hitsin (N. Se Yksi Ja Ainoa) strategiset mitat pari päivää vajaa nelikuisena ovat: paino 3,3kg ja säkäkorkeus 27cm.

Alla olevat kuvat pontevasta murusesta on ottanut Mikko Koskinen.

Onnea viisivuotiaille!

Tosi -pentuset Enzo (N. Tosi Kiitäjä), Nuu (N. Tosi Ystävä) ja Tiuku (N. Tosi Nopee) täyttävät tänään viisi vuotta! Onnittelut ihanille!

Kuvassa päivänsankarit 8vkon iässä. Ei uskoisi, että kuva on otettu helmikuussa.

Laitetaan Maj:n viimeisimmät mitat muistiin. Ikää reilun viikon päästä 5kk. Paino 4400g ja säkä 30,5cm.

Onnellista Joulua kaikille!

Laitetaan 'korttiakin' tulemaan oikein tuplana!

Jälkimmäisestä puuttuu Halla, syystä että se oli kuvaushetkellä kyläilemässä. Omat bortsut saatiin kuitenkin mukaan. Kuvassa (edestä taakse) on Milli, Mooli ja Ink.

Oikein ihanaa ja onnellista Joulua kaikille lukijoille! Nauttikaa yhdessäolosta tärkeimpienne kanssa!

Vuosi Waden poismenosta

Tänään, vuoden pimeimpänä päivänä tuli kuluneeksi vuosi Waden kuolemasta. Melko ironista liittyen Waden Star Wars -nimeen - vuoden pimeimpänä päivänä. Täällä on nyt paljon lunta, mutta viime vuonna samaisena päivänä oli todella, todella synkkää.

Kaipaan Wadea edelleen ihan älyttömästi. Hyvin hyvin rakasta, pientä, hienoa mustaa, niin kovin viisasta koiraa. Wade oli aina niin cool, huippuhermoinen ja sellaista. Hieno ensimmäinen shelttini, jonka kanssa nähtiin ja koettiin niin paljon yhdessä.

Höp, mulla on sua niin kova ikävä.

Yo. kuva on otettu tammikuussa -11 Waden ollessa miltei 12½v.

Kimppalenkkeilyä

Viime lauantaina ulkoiltiin kimpassa, isommalla porukalla. Mukana olivat: Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tuima (N. Tuli) sekä Kajsa ja Tero, Nane (N. Maa), Maj (N. Kultahuuma) ja Dea sekä Hanna, Hymy (Firabellen Hymy), Pena (N. Yön Ritari), Priima (N. Päivän Säde), Kaamos (N. Kaamos), Myy (N. Kultakuume), Jesper (N. Kimpale Kultaa) sekä Kati, Laura ja Maria, Dippi (N. Kullankaivaja) sekä Suvi ja Hitsi (N. Se Yksi Ja Ainoa) sekä Nina ja Mikko. Meitä oli aika monta siis. Kati, Laura ja Maria tulivat Jyväskylästä saakka siinä kelissä! Huh huh! Suuri kiitos osallistuneille oikein mukavasta päivästä!

Hassu kuva!

Maj saa aina hillittömän yhäylösyrittäälipsuttaavipattaa -hepulin kun nähdään. :)

Pikkuketut löysi heti toisensa.

Yo.kuvat: Mikko Koskinen

Jari pystytti sisälle studion jossain kohtaa, kun ajateltiin, että voitaisiin saada pentusia ikuistettua kimpassa ja toki muutakin seuruetta. Turha toivo. Virtaa riitti, paitsi kuvausassareilla.
Tässä kuitenkin muutamia kuvia sisältäkin. Copyright: Taikakuva

Mahtavan hyvä kimppakuva sopulilapsista

Dippi

Myy

Dippi ja Jesper

Maj ja Myy

Hitsi

Kaamos

Jesper

Hymy ja Pena

Nane

Sunnuntaina Tuima ja Kajsa kisasivat vuoden viimeiset agilitykisansa. Hienosti tuplanolla sijoituksin 2. ja 3.! Paljon onnea taitaville!

Aamu genotyypiltään CEA-normal

Tänään sain Jenniltä viestin, joka sisälsi Aamun (N. Aamu Aurinko) CEA-geenitestin tuloksen. Aamu on CEA:n osalta geneettisesti terve! Se periyttää CEA:n suhteen siis vain terveitä geenejä mahdollisille jälkeläisilleen. Jippiajee! Paljon onnea Jenni! Ja kiitos tutkituttamisesta!

Vuorokausi -pennut 3v!

Kolme vuotta sitten tähän aikaan ihmettelimme ensikertalaista, huikean hienosti pentunsa hoitavaa koira-äitiä, Hymyä (Firabellen Hymy) jolla ensimmäiset meikäläisen kennelnimelle syntyneet soopelipennut. Neljä elinvoimaista, ruskeaa koiralasta oli syntynyt aamun aikana. Nyt nuo neljä ovat "jo" kolmevuotiaita. Paljon onnea Aamu (N. Aamu Aurinko), Pena (N. Yön Ritari), Priima (N. Päivän Säde) sekä Vauhti (N. Ilta Villi)!

Ao. kuvissa sopulilapset 5vkoisina.

Vauhti

Priima

Aamu

Pena

Priiman Kulta-pennutkin ovat jo nelikuisia. Noin 16 viikkoisena, eli parisen viikkoa ennen neljän kuukauden ikää, Maj (N. Kultahuuma) painoi 3,7 kiloa ja säkäkorkeutta oli noin 27,5cm, Jesper (N. Kimpale Kultaa) vastaavana ajankohtana 4,4 kiloa ja 32cm sekä Dippi (N. Kullankaivaja) 4,1 kiloa ja säkää noin 30cm. Huvittaa korviini kantautunut kommentti (selän takaa...), että minulla on tässä pentueessa koko-ongelma. Kommentti ajalta, jolloin pennut olivat noin kuusiviikkoisia. No, nämä ovat shelttejä ja vieläpä ulkosiitosta. :D

Muoks. Maj:n tuoreimmat mitat tältä päivältä 3,9kg ja säkä 29cm.

Perjantaina näin pikaisesti Hitsin. Ihana Hitsin Pimpula! Se oli liikuttava äänirepertuaarissaan kun tavattiin. Sininen on kotiutunut oikein mainiosti ja on reipas shelttilapsi.

Viikonloppuna treffattiin Jesperin sekä tietysti Marian ja Joonaksen kanssa ihan Helsingin keskustassa. Olivat tulleet Jyväskylästä viettämään viikonloppua koirat mukanaan. Ihan hurjan reippaana oli pieni kultainen ihan keskustassa, pahimpaan pikkujouluaikaan! Ja oih, miten tuo pieni mantelisilmäinen kultapoika mun silmäänikin miellytti. Mulla oli Ink mukana, joka oli ensimmäistä kertaa kaupungin vilinässä. Eipä tuo mistään ottanut paiseita, näytti vain ihmettelevän miksi kaikki ihmiset vain kävelevät ohi. Hurjan reipas Inksu Pinksu!

Eilen oltiin Jarin kanssa messarin Voittaja -näyttelyssä pällistelemässä. Etelä-Suomen Sheltit olivat tehneet tosi hienon "rotukopin" ja tunnelma siellä oli oikein kiva! Aurinkoisia ihmisiä kertomassa rodusta sekä vetonaulana myös Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Nadja näyttämässä temppuja! Ykkösryhmän voitti upeasti sheltti, mikä ei tuollaisessa näyttelyssä ole ihan jokapäiväistä herkkua. Voittaja oli blm-uros Blomlane's True Blue "Robin", meidän Talvi-pentujen isä. Hieno saavutus tuollaisessa näyttelyssä.

Enzolle lisää nollia

Enzo (N. Tosi Kiitäjä) ja Tuomas tekivät kaksi nollaa Itsenäisyyspäivänä JOA:n kisoissa Joensuussa! Sijoitukset tuntemattomat. Väliäpä hällä, nyt sujuu! Tuomas teki nollan myös Brunon (Eyewitness Eye Spot Ewe) eli Millin poikalapsen kanssa maksikakkosissa! Paljon onnea!

Ainakin yksi tulos on välistä jäänyt kirjaamatta. Tuimalle (N. Tuli) ja Kajsalle jälleen yksi nolla plakkariin 18.11. BAT:n kisoista. Sijoitus oli 4. Onnea Kajsa!

Enzolle nollia

Viime viikonloppuna Enzo (N. Tosi Kiitäjä) ja Tuomas kisasivat agilityä Kuopiossa. Hyppäriltä nolla, jolla sijoitus toinen! Heti perään agilityradalta myös nolla ja tämä oikeutti voittoon! Yksi nolla uupuu tältä parilta vielä ensi kesän arvokisoja varten. Hyppärillä saavutettu toinen sija taisi olla ainoa laatuaan tänä vuonna, muutoin Enzo ja Tuomas ovat olleet ykköspallilla aina, kun ovat tehneet nollan. Mahtavaa kyytiä! Onnea!

Sitten ikävämpää juttua. Viime viikolla Hippi (N. Ensi-Ilta) kävi maksan/sappirakon kontrolliultrassa näistä hommista suuresti tietävällä Mairi Speetillä, ja pääsin mukaan ko reissulle. Lääkäri vahvisti mucocele -diagnoosin ja suositteli ehdottomasti leikkaushoitoa nyt kun koira on täysin oireeton ja erinomaisessa kunnossa. Lähete siis YES:lle, jossa on paras asiantuntemus ko. operaatioon. Toivon kädet kyynärpäitä myöden ristissä, että Hippi pääsee operaatioon mahdollisimman pian ja sappirakko saadaan turvallisesti poistettua. Nadjan blogissa on juttua tästä.

Sappirakon limakalvon liikakasvu eli Mucocele on lääkärin mukaan ainakin amerikkalaisten tutkimusten valossa tyypillisintä shelteillä ja kääpiösnautsereilla. Hän sanoi, että geenitutkijat (Yhdysvalloissa?) ovat löytäneet sen markkerin. Ehkäpä tälle saadaan siis joskus jopa geenitesti. Varsinaisesta perinnöllisyydestä ts periytymismekanismista ei lääkäri osannut sanoa. Alttius varmaankin on ainakin jossain määrin perinnöllinen, koska tietyt rodut ovat 'tyypillisiä' ko. vaivaa sairastavia, näin mä ainakin päättelisin. Tosi vähän tietoa löytyy netistä ja Hippi on ensimmäinen koira, jolla ko vaivasta kuulen. Onko tätä vähän, onko se 'alidiagnosoitua', vai eikö siitä vain puhuta? Kuulisin 'mielelläni' kokemuksia ja juttuja tästä, jos joku jaksaisi vaikka meiliin laittaa.

Halla (N. Halla) aloitti toisen juoksunsa viime lauantaina. Ikää Hallulilla on nyt 1v ja 10kk. Tästä juoksusta sitä ei vielä astuteta mutta ehkäpä seuraavasta. Ne joutaa hyvin myöhemminkin.
Muoks. Muistiin vielä, että edellisestä juoksusta on kulunut vähän päälle 9kk.

Huurteelle LUVA ynnä muita kuulumisia

Huurre (N. Huurre) ja Susanna kisasivat agilityä eilen Turussa. Luokka oli medi1, josta pari pokkasi toisen LUVA-nollansa, vieläpä voitolla! Paljon onnea Sussu!

Hamsun (N. Se Yksi Ja Ainoa) kutsumanimeksi tuli ihanasti ja osuvasti Hitsi (Hitsin pimpula)! Sillä on mennyt uudessa kodissaan tosi tosi hienosti! Reipas laspikoira. <3 Muoks. Rivinvaihdot ei näy oikein pelittävän...

Kultaisilla on mennyt kodeissaan edelleen mainiosti. Vauhtia ei kuuleman mukaan puutu kenenkään huudeilta :D.

Lauantaina oltiin lenkillä Hannan ja Suvin sekä Majn (N. Kultahuuma), Dipin (N. Kullankaivaja), Nanen (N. Maa) ja Dean. Mulla oli mukana vain Milli, jotta sain keskittyä enemmän pentuihin ja seurusteluun. Olipa ihanaa nähdä pikkuisia kimpassa! Olivat tosi saman oloisia ja niillä synkkasi hirmu hyvin. Pienet jaksoivatkin retken mainiosti.

Kuvat: Hanna Jauhiainen

Pakko vielä laittaa yksi kuva söpis-Maj:sta. Ikää tässä 11vkoa.

Inksu Pinksu täytti eilen kokonaista 6kk! Mittasin sen... Säkäkorkeus on jälleen tosi tarkalla lyijykynällä seinää vasten -tekniikalla huikeat 42cm!! :) Pikku-Inksu.

Lueskelin eilen illalla erään jättimäisen koiranruokapuljun esitettä, ja eipä voi muuta sanoa kuin että huh huh! Erityisen surkuhupaisa oli herkälle iholle tarkoitettu ruoka, johon on "valittu valkuaisaineet erinomaisen sulavuuden perusteella". No, tuoteselosteen mukaan ko. mättö EI sisällä lainkaan lihaa :D Milläköhän pää-asiallisesti lihaa syövällä eläimellä viljan proteiini imeytyy paremmin kuin lihan? Kolmantena listassa on eläinrasvat ja kahdeksantena hydrolysoitu siipikarjan maksa... Toki vehnä on eritelty vehnäksi ja vehnägluteeniksi, muutoinhan se saattaisi olla ekana valmistusainelistassa, ennen riisiä. Kun lasketaan yhteen toisen 'valmisteen' (sama merkki), jopa lihaa sisältävän, sapuskan hiilarit (35,7%!!), hehkutusjäännös, vesi ja kuidut eli käytännössä osat joista koira ei ravitsemuksellisesti hyödy, on prosentti kokonaissisällöstä 55,8%(!!!). Jos/kun valkuainenkin tulee pääsääntöisesti viljasta, ei siitä imeydy kuin pienen pieni osa. En edes aloita kaikista EU:n sallimista hapettumisenestoaineista jne. Voitaisiin ehkä kysyä, että mistä ihmiset maksavat, ja ennen kaikkea mitä kuppiin laittavat. Olen päivä päivältä enemmän sitä mieltä, että ko. merkkiä pidetään "hyvänä" koiranruokana lähinnä suuren markkinointibudjetin ja avokätisen kasvattaja- ym sponsoroinnin vuoksi. IMO

Haikeus

Hamsutin (N. Se Yksi Ja Ainoa) muutti omaan, erinomaisen hyvään kotiinsa Ninan luokse Karjaalle. Ihanaa on sekin, että se on lähellä ja näen sitä varmasti usein. Mulla on siitä tosi hyvä mieli, vaikka kovasti oli haikeaa pikkuisesta luopua. Nyt mun (ja koko meidän perheen ja lauman) työni sen kanssa on tavallaan tehty. Olen oppinut hamsun (ei pysyvä nimi) myötä ihan hirmuisen paljon. Kaikista pennuista tulee mulle hyvin tärkeitä, kun niistä aina huolehtii ja viettää niiden kanssa paljon aikaa. Tämä oli silti jotain erityistä. Ainoa pentu, taistelija, pieni pörröinen täplähyeena ja taisteluhamsteri, ja niiiin suloinen, Kitin tyttären poika. Lopulta sen virallisen nimenkin oli pakko olla juuri se mikä siitä tuli, Se Yksi Ja Ainoa. Haikea ja huojentunut mieli. :') Kiitos Nina!
Suurkiitokset myös Heinosille pentuprojektista ja Iidalle mahdollisuudesta käyttää Hunnia!

Ao. kuvissa pentunen ekaa aamua uudessa kodissaan. :)

Kuvat: Nina Lahin

Eiliset 11 viikkoisen strategiset mitat olivat: paino 2220g ja säkäkorkeus ~23,5cm.

Muoks vielä. En viitti tätä varten omaa päivitystä kirjoittaa. Onpahan muuten talossa kummallisen 'rauhallista'. Siis Inksuhan on tullut taloon juuri ennen pentujen syntymää ja touhuaa täällä, mutta silti. Milli, Mooli ja Halla on tosi tasapainoinen kolmikko, ei mitään säätämisiä eikä jännittyneisyyksiä. Ei siis Ink:kään mitään sellaista, mutta se on bordercollien pentu eikä siis vain makaa :D, vaikka tasapainoisen 'rauhallinen' onkin (ei siis mikään 'hermostunut' nonstophyrrä). Mietin yksi päivä, että meillä on ollut useampi hoitokoira (kasvatteja), pentuja ja niiden kaksi emoa täällä vaihtelevalla kokoonpanolla toukokuun lopusta saakka, lähes kuusi kuukautta putkeen! Ei ihme, että välillä tuntui että melkoinen sirkus tää talo on. Tosi tosi hyvin kaikki meni, mutta välillä on kyllä mukavaa olla ihan oman porukan kesken.

FI & S AVA, FI & S AVA-H Nappulavaaran Tuli

Tuima ja Kajsa ovat kyllä ihan liekeissä! Lauantaina heidän oman seuransa JAU:n kisoista ensin agilityradalta nolla (sij. 2.), joka oli parin seitsemäs nolla putkeen(!) ja vimpalta, hyppyradalta, nollavoitto, joka oikeutti KAHTEEN uuteen valiotitteliin! Tuima on nyt siis Suomen ja Ruotsin agilityvalio sekä Suomen ja Ruotsin hyppyvalio! Megalomaanisen suuret onnittelut pikkumustalle ja sen taitavalle, Tuimalle juuri oikealle omistaja-ohjaajalle!

Tuimiksen velipoika Nane (N. Maa) ja Hanna ovat reissanneet jälleen näytelmissä, tällä kertaa Tartossa.
Lauantaina sheltit tuomaroi Marie-Josee Melhior, Luxemburgista ja saneli Nanelle seuraavanlaisen arvostelun:
"3,5-vuotias. Kaunis, hyvänkokoinen. Hyvät ylöskiinnittyneet korvat. Hyvä turkinlaatu. Hyvä kaula ja selkälinja. Hyvät kulmaukset. Tiiviit tassut. Ystävällinen luonne. Hyvä esittäminen. Hyvät liikkeet. Hyvä hännänkanto."
AVO ERI1 PU3
Sunnuntaiksi tuomariksi vaihtui Jean Lawless Irlannista. Nanen arvostelu kuului näin:
"3½ years. Good size & bone. Good bite & underjaw. Good headtype. Dark eye, a bit round. Ears could be higher set. Enough neck. Good topline. Slopping croup? (ei saa selvää kunnolla) Enoug angulated. Excellent chest. Stands weak on pasterns. Good side-gate. Looses topline. Carries tail high."
AVO EH1

Hamsu (Blitz:n pentu, N. Se Yksi Ja Ainoa), joka tuskin pennun kutsumanimeksi jää..., on kasvanut mukavasti. Eilen 10vkoisena se painoi 2030g eli nousua viikontakaisesta on 330g, tämän pennun enkat. Säkäkorkeuden mittasin torstaina eli 9vkon ja 4pvän ikäisenä, se oli seinäävastenlyijykynällä :D mitattuna kokonaista 22cm. Se on tässä laumassa ihan hurjan reipas. Olen tosi ylpeä siitä millaisia, kärsivällisiä ja opettavaisia, meidän aikuiset koirat sen kanssa ovat ja Inksukin on tuon ikäiseksi bordercollieksi aivan huipputaitava tuollaisen huLjan nääpiön kanssa.

Kulta-pennut ovat olleet myös huLjia. Niiden uudet nimitykset Rymy-Eetu, Villi-Maj ja Kimpale Riesaa antanevat osviittaa... :D Jippiajee!

Tyypit ovat kasvaneet oikein mukavan kuuloisesti. Ne ovat nyt 14 viikkoisia. Jesperin (N. Kimpale Kultaa) säkä oli 10 vkoisena 25cm ja paino 2750g, 11vkoisena edelleen 25cm, paino 3050g, 12 vkoisena 26-27cm ja paino 3,3kg, 13vkoisena 28cm ja paino 3,6kg. Erittäin hyvältä kuulostaa!

Maj (N. Kultahuuma) painoi 10vkoisena 2340g, 11 vkoisena 2500g, 12 vkoisena sen säkä oli 24cm, 13 vkoisena säkä 25,5cm ja paino 3kg. Villi-Maj Pesonen muutti sijoitukseen Hannan ja Aten sekä Dean ja Nanen luokse Nurmijärvelle. Olen tästä kovasti onnellinen!

Myyllä (N. Kultakuume) oli 10vkoisena riekkumismassaa 2,4kg ja 12 vkoisena 3,1kg.

Rymy-Eetu (N. Kullanhuuhtoja) kävi kylässa Arttu-murun (N. Kivijalka) ja Ullan ja Ramin kanssa. Olipa ihana nähdä! Voi elämä miten hienosti Eetu oli pitänyt kulmauksensa ja mittasuhteensa tuon ikäiseksi pennuksi. Se painoi 10vkon ja 3pvän ikäisenä 3,7kg ja 13vkon ja 3pvän ikäisenä 4,65kg. Säkää sillä oli 13½vkon iässä 30,5cm. Eetulla oli heti ovelta hurja meininki päällä Hamsun kanssa :D, sai Arttu välillä vähän huilia. Muisti se onneksi välissä käydä liekuttamassa villisti Jaria, Eliasta ja mua. Artulla ja Eetulla on mennyt todella hyvin. Tosin U & R veikkailivat, että Eetu mennee 'yli' Artusta melko pian, ainakin ajoittaista yritystä jo on.

Dippi (N. Kullankaivaja) painoi 10vkoisena 2,4kg ja 12 vkoisena 3,1kg eli menee tosi samoissa mitoissa Myyn kanssa, ainakin painonsa suhteen.

Inksun mörköiästä ei ole tällä hetkellä tietoakaan... Se kesti 2pvää. Saa nähdä palaako vielä. :)

Vaikka kasvattajana oleminen on näinkin pienimuotoisestikin kasvattavalle välillä tosi rankkaa, varsinkin henkisesti, niin jokin vaan saa menemään kohti uusia iloja ja pettymyksiä. Pentue on ensi vuodellekin suunnitteilla. Saas nähdä kuinka käy. Mikään kun ei ole itsestään selvää. :)

Tuimalle triplanollat, taas

Tuimis (N. Tuli) ja Kajsa tekaisivat triplanollan jo toisen kerran peräkkäin! Huikeaa yhteistyötä! Ekalla radalla sijoitus 6., toisella voitto ja kolmannella 2.! Voitto tuli huikealla yli neljän sekunnin erolla toiseksi tulleeseen. Kilpailupareja oli tässä luokassa 57kpl. Onnea, onnea!

Inksulla on mörköikä. Tuli kyllä ihan puun takaa. Toissapäivänä ei mitään epävarmuutta missään. Eilen ihmettelin kun se vähän arasteli Kopparnäsissä tavattua hyvätapaista, rauhallista sakemanninarttua ja tänään sit jo ihmetytti yksi jos toinenkin asia. Raukka parka :). Nää nyt menee kai ohi yhtä nopeasti kun ovat tulleetkin. Ikää bordercollielaspella nyt 5kk ja himpun päälle.

Hamsu (Bliin pentu aka Taisteluhamsteri) kasvaa ja on kyllä melkoinen pörröinen sydäntenmurskaaja. Tänään ikää yhdeksän viikkoa ja elopainoa kokonaista 1700g. Nousua edellis viikosta 170g. Tyyppi livahtaa ovenraosta ja juoksee noi pari rappusta alas ja painelee häntä suorana pitkin pihoja. Argh. Harvemmin sitä on tuon ikäisen kanssa saanut olla niin varovainen ettei se hankkiudu vaikeuksiin. :)

Hallan silmä parantunut

Torstaina aamusella oli Hallan (N. Halla) silmävamman kontrolliaika Vanhapellon Päiville. Päivi totesi silmän oikein hienosti parantuneeksi! Jippiajee! Olipa huojentava uutinen. Viikko vielä jatketaan yhden sortin tippoja ja kosteus'rasvaa'. Kipulääkkeet ja yhdet tipat saapi jättää pois. Niin, ja Halla menetti samalla sairaslomalaisen sängyssänukkumisoikeuden.

Tänään käytiin Ink:n kanssa kylässä sen kasvattajan Nina luona. Otin mukaan myös taisteluhamsterin (Bliin pentu) vähän sosiaalistumaan, autoilemaan, vieraaseen paikkaan ja vieraiden koirien luokse. On se vaan eri epeli. Häntä suorana ulos boksista heti, kun ovi aukesi. Ink:llä oli superhauskaa velipoika Noe:n kanssa ja kun meno oli villeimmillään, kiipesi pentu Ninan tai mun syliin ja katseli siitä reippaana. Hamsu otti kivasti kontaktia Ninaan ja pusuttelikin, jopa häntä heilui. :) Tosi reipas pikkukaveri mutta nyt on onneksi alkanut tulla vähän järkeä päähän, eli siis osaa jo väistääkin, kun joku juoksee kohti. Tutki itse paikat, touhusi isojen perässä ja väsyttyään kipusi syliin tai omaan boksiinsa. Automatkatkin menivät hyvin. Mennessä pienoista protestointia alkumatkasta, mutta takaisin tullessa oli ihan hiljaista. Pennun kontaktinhakuisuus lisääntyy nyt onneksi koko ajan. Nytkin äsken se kulki koko ajan perässä ja aina kun pysähdyin, istahti ja töllisteli mua yläilmoihin. Taisi "sanoa" "hei siellä ylhäällä! Paas antaen sitä safkaa!", koska veti heti tämän jälkeen melkoisen satsin naudan mahaa... ;)

Pyh ja pah

Tapahtumiin nähden taas hurjan pitkä päivitystauko ja se tekee tällaisen kontrollifriikin olon epämukavaksi. Olis niin kiva pitää kaikki data järjestyksessä ja ajantasalla ja ennen kaikkea huomioida kasvattien omistajien tekemisiä julkisestikin. En pidä siitä, että tärkeitä asioita jää multa sanomatta/kirjaamatta.
Muoks. Kuulostaapa hassulta tuo että haluan huomioida kasvattien omistajien tekemisiä julkisesti. No, ehkä kaikki ymmärtää mitä se tarkoittaa. :D

Rutinoiden jälkeen asiaan :)

Vallu (N. Routa) ja Hanski ovat korkanneet agilitykisauransa virallistenkin puolella, luokkana medi1. Ekana kisapäivänä agilityradoilta pienet lipsahdukset, hyvällä fiiliksella ja hyppäriltä nollavoitto! Onnea Hanski!

Tuima (N. Tuli) ja Kajsa tekivät triplanollan minikolmosissa Ojangossa reilu viikko sitten! Palkintopallisijat (1. ja 3.) ekalta ja kolmannelta radalta! Huisin pätevää!

Enzo (N. Tosi Kiitäjä) ja Tuomas kisasivat JOA:n hallin avajaisten yhteydessä pidetyissä epävirallisissa seuramestaruuksissa voittoon oikeuttavasti! Ja samalla Enzo kruunattiin seuran nopeimmaksi pujottelijaksi. Hurjaa kyytiä jätkä menee, kun suoritti kepit aikaan 2,79sek!

Nane (N. Maa) ja Hanna vierailivat etelänaapurissamme Virossa, Rakveressa näytelmissä viikko takaperin. Lauantaina tuomarina oli Elena Ruskovaara Suomesta ja arvostelu kuului näin:
"Masculine. Well bones. Typical proportions. Needs more softer expression. Nice body. Long enough neck. Strong coat. Needs more drive & ??? rare in movement. Excellent caracter & presentation."
AVO EH1
Sunnuntaille tuomariksi vaihtui Beata Petkevica Latviasta. Hänen arvioinsa Nanesta oli seuraava:
"3,5years. A bit heavy in head. Dark a bit rounded eyes. Would like to see softer expression. Good ears. A bit short neck. Long body. A bit soft in pasterns. Medium angulations in front. Good spring of ribs. Medium length of upper arm. Good length of tail. Enough drive from back."
AVO EH1

Kaikki Kulta-pennut ovat uusissa kodeissaan ja kovin tyytyväisiltä pikkuisiinsa ovat heidän uudet ihmisensä vaikuttaneet, ja kaikkien jo olemassa olleet 'laumat' ovat ottaneet tulokkaat tosi hyvin vastaan. Kiitos puheluista ja viesteistä! Olette ihania!

Blitz:n (N. Vesi) ja Hunnin (Cardiwe's Absurd Bi Black) ainokaisesta pennusta tuli virallisesti Nappulavaaran Se Yksi Ja Ainoa. Jännityksellä suunnistin sen kanssa pentu- ja silmätarkkiin Päivi Vanhapellolle viime maanantaina. Päivi on tarkka peilaaja ja kerroin koko stoorin pennun alkutaipaleesta, jotta hän osaisi huomioida tämän ja tarkastaa pennun muuten vielä erityisellä huolella, ts jos katsoisi jotain lisätutkimuksia tarpeelliseksi. Pentu on silmäterve! Blitz emällähän on crd, joten olin kyllä valmistautunut siihen, että samainen saattaisi löytyä pennultakin. Sikiöaikaisia, pennun näköön tai tulevaan elämään vaikuttamattomia, merkityksettömiä rihmoja löytyi. Hitaasti tullut näkökyky johtui Päivin mukaan kehittymättömistä sarveiskalvoista eli pentu oli tavallaan avannut silmänsä liian aikaisin, ennen kuin sen silmät olivat siihen valmiit ja on nyt täysin normaali. Sydäntä kuunneltiin pitkään ja hartaasti eikä siinä ollut mitään poikkeavaa. Samoin kaikki muu täysin normaalia. Kiveksetkin paikoillaan, perillä! Sanoi vaan että ihan kuin pentu olisi syntynyt keskosena, vaikka täysaikainen olikin.

Edelliset painot pentusesta olen merkinnyt, kun se oli 5 viikkoinen. 6 vkoisena se painoi 1145g, 7 vkoisena 1240g ja 8 vkoisena 1530g. 7 viikkoisena samaa kokoluokkaa kuin Aamu, nyt paino hujahtanut. Pieni se on, mutta aivan hurjan ponteva edelleen, ruoka maistuu hyvin jne.

Pennu kuvissa 7vkoa ja 2pvää.

Hippi (N. Ensi-Ilta) sai vähän aikaa sitten mucocele -diagnoosin, joka on kansanomaisemmin ilmaistuna käsittääkseni sappirakon limakalvon liikakasvu. Diagnoosissa on tällä hetkellä ilmeisesti pientä epäselvyyttä mutta Nadjan blogiin tulee varmasti enemmälti kirjoitusta siitä. Täällä peukut pystyssä ettei homma vaikuttaisi Hippiksen elämään.

Koko viime viikko meni jotenkin tosi haikean melankolisissa fiiliksissä, pentutarkkia lukuunottamatta. Kitin kuolemasta tuli torstaina kuluneeksi vuosi. Mun pieni sininen varjoni, paras ystäväni. Edelleen kuristaa kurkkua ja sydän pakahtuu. Mulla on sitä niin kamalan kova ikävä. Pystyn 'jo' ajattelemaan sitä ja sen joitain tempauksia hymyssä suinkin mutta aina siihen silti liittyy rintaa puristava ikävä ja itkuparku tulee yhä usein. Olen tosi tosi kiitollinen siitä, että Kiti on ollut mun elämässäni. Alle 2 kuukautta niin on Waden poismenon vuosipäivä, juuri ennen joulua. Näytön taustakuvassa on kultaisen Wade-papan kuva, kun se on mun sylissä. Mä rakastin mun pieniä niin kovin paljon :'(.

Kitin kuolinpäivänä sattui taas haaveri ja joduttiin lääkäriin. Halla ja Ink leikkivät aamulla tapansa mukaan ja Halla sai joko Ink:n kynnestä tai hampaasta reijän silmäänsä. Silmä oli todella kipeä (veti vilkkuluomen kunnolla eteen kun yritin silmää tiipailla), pupilli meni IHAN pieneksi ja silmän väri muuttui hetkessä. Soitin heti taas Vetset:iin ja saatiin onneksi Päiville aika parin tunnin päähän. Silmä ei ole onneksi puhki, mutta siinä on kaksi suht syvää reikää ja tämän trauman aiheuttama uveiitti (eli värikalvon tulehdun, silmänpaineet romahtaneet). Läjä tippoja ja kipulääkkeet, kaulurielämää ja kontrolliaika viikon päähän. Voi hyvää päivää tätä tuuria... Halla on kyllä ihan uskomaton tyyppi. Päivi ihmetteli kuinka tämä koira voi olla tällainen hoidettava ja käyttäytyä näin, niin kivuliaassa vaivassa ja sitä ronkittaessa, mainitsi vielä että erityisesti rotuisekseen. Nähtiinhän se tietysti jo jalkapoikkiepisodissa mutta kyllä se vaan silti aina ihmetyttää ja yllättääkin. Koira on täysin cool, ei tärinöitä, piippauksia, kuolaamista, ei mitään. Puhuteltaessa heiluttaa vaan vaisusti häntää. Huippuhieno Pynnytin-muru! Nyt vaan toivotaan että reijät paranevat hyvin. Halla tosin ei laita pahakseen sitä, että saa nukkua sängyssä ynnä muuta sairastupalaisen onnea.

Viikot vierii

Väki vähenee, hitaasti mutta varmasti. Sunnuntaina Kulta -pentueen viimeinen "helmoissani" asustellut poika muutti uuteen kotiinsa, ja aivan ihanaan kotiin muuttikin. N. Kullanhuuhtoja, tästä lähtien Eetu:na tunnettu 'kakkospoika' muutti Ullalle ja Ramille Kauniaisiin/Etelä-Karjalaan, samaan 'laumaan' ekan pentueeni uroksen Artun kanssa. Eetu tulee seurakoira - lenkkikaveri -virkansa lisäksi treenaamaan mahdollisesti kuulokoirajuttuja, kuten isoenonsa. :)

Eetu painoi päivän vajaa 9vkoispunnituksessa 3330g, jossa oli nousua kasiviikkoisesta 490g. Edelleen mennään samoissa painoissa Tiukun kanssa, joka tosiaan on nyt aikuisena vahvaluustoinen, n. 37 senttinen narttu. Tykkään Eetun rakenteesta ja luustosta tosi kovin. Joko siitä tulee ihanan voimakas normaalikokoinen poika, tai se venähtää liian suureksi. On näiden shelttien kanssa niiiiiin hankalaa arvioida noita tulevia mittoja.

Pikkutypy, N. Kultahuuma, sen sijaan painoi samaisessa punnituksessa 1910g, jossa nousua ed. viikosta 240g. Siitä ei voi tulla iso. Kuono, raajat jne antaa kyllä odottaa ehkä jopa turhankin pientä kokoa. Saas nähdä miten käy. Tykkään sen takaosasta (kuvat ko. pennusta huonot), sillä on mielestäni kaunis lantio ja pitkä häntä. Se on pyöreärunkoinen ja melko matalaraajainen. Ja 'tärkeinpänä', huLja pikkuoLava! Pitäisin sen itse jos pystyisin.

Pikkutyyppi myös on kiitettävästi auttanut meitä Blitz:n pikkujätkän kanssa. Yritettiin pitää niitä samassa aitauksessa, tilanteissa jolloin emme pysty vahtimaan niitä esim öisin jne, mutta B:n pentu on pitänyt sellaiset tunninkin kerrallaan kestävät "päästäkää mut ****lavita ulos täältä" -konsertit (jonka jälkeen vetää hetken henkeä ja jatkaa uudelleen) ettei tässä talossa nuku KUKAAN. Niinpä pikkuhyypiö saa olla omassa kopassaan muualla. Sinne se muutenkin suuntaa toisesta päästä kämppääkin ja könyää unille. Mukavasti menee koko porukan kanssa, vaikka vahtimatta en niitä tietenkään yhdessä pidä. Jopa Ink on sen kansas kärsivällinen ja antaa pennun äristä ja purista sekä astua vähän turhankin paljon (se on pitbull:n pentu, ei sheltin... pikkusen on toi kehitys erilainen...). Mooli sen sijaan on alkanut vähän kouluttaa sitä, vaikka edelleen on kärsivällinen ja makailee pennun kanssa.

B:n pentu painoi 5vkoispunnituksessa 890g eli viikossa nousua 170g, taas. Kerrallaan uppoavat ruokamäärät on edelleen _tosi_ pienet, mutta ahneesti se aina ruokaan käy käsiksi. Paino sillä on nyt sama kuin Priiman pikkutytöllä samassa iässä. Tämä vaan on ehkä vieläkin matalampi. Se ei näytä vielä 5vkoiselta, joka sekin hämää. Kehitys on nyt kuitenkin aika huimaa. Ehkä aika ja tämä lauma myös hiovat terävimpiä särmiä. Saattaa siitä ihan koira tulla. :)

Pääsin itse maanantaina Moolin kanssa jopa treenaamaan, pitkästä aikaa juoksujen ja muiden härdellien jälkeen. Millin kanssa olisi tarkoitus päästä tänään. Lauantaina on onneksi aika Kotin Tanjalle. Milli on varmasti jumissa ja lihaksistoa kehnosti, ja se on paksukin... Sinällään ehkä hyväkin ettei sitä ole agilityllä viime aikoina kuormitettu. Uuteen nousuun.

Muoks. Sain Marialta Jesperin strategiset mitat 9 viikon kohdalta. Painoa 2435g eli 290g nousua edellisviikosta. Säkäkorkeutta on max 24cm.

Hurlumhei menoa

Mitäpä muuta voi odottaa, kun talossa on 12 koiraa, joiden joukossa 5 8vkoista täystuhopentua, koosta huolimatta. Normaali kävely on enimmäkseen mahdotonta puntissa roikkuvien sopulien vuoksi. Reilu nelikuinen Ink ei varsinaisesti vähennä härdelliä. Blitz:n pentu on vielä niin pieni ja "vaiheessa", että se on pidettävä erillään tästä porukasta.

Viime viikon keskiviikkona suunnattiin taas suurella jännityksellä Leinosen Janitalle Turun suuntaan pentutestin merkeissä. Onneksi Irene oli auttamassa tuon lauman kanssa. Ihan turha oli taas paniikki. Pennut ovat olleet tosi reippaita sekä kotona että pihalla ja eläinlääkärissäkin, mutta silti mä aina jännitän tuota pentutestiä. Aika vähän on ikinä mitään ylläreitä testissä tullut, suhteessa siihen mitä itse olen ajatellut eikä kovin suuria ylläreitä tullut tälläkään kertaa. Ehkä se jo melko vakio, että on silmät suurina siitä kuinka noin pienet voi selvitä tuollaista kauheuksista noin hyvin. Pentutesti on kuitenkin tuollaiselle pienelle melko kuormittava(ksi tarkoitettu) kokemus. Janitaa mukaellen; ehkä hirveintä mitä koiralle koskaan kerralla tapahtuu. Monta kuormitettavaksi tarkoitettua asiaa peräjälkeen, täysin vieraassa paikassa, täysin vieraan ihmisen kanssa, 1½ tunnin ajomatkan jälkeen. Pikkutyypit selvisivät oikein hienosti! Neljä viidestä säilytti täysin toimintakykynsä, kuormittumatta ja se yksikin istahti hetkeksi vasta viimeisessä, sateenvarjo-osiossa. Yksi vain paransi loppua kohden, kun oli alkuun vielä uninen. Kukaan viidestä ei kuormittunut räminäpurkista ja kaikki olivat toimintakykyisiä, liikkuen pöydällä hyvin jne. Tosi pätevä pikkujengi! Vaikka niin on niiden emä ja isäkin, mutta eipä pennuista koskaan tiedä. Se oliskin "helppoa" jos 1+1 olisi 2.

Sunnuntaina ns ykköspoika eli N. Kimpale Kultaa lähti omaan kotiinsa Jyväskylään, Marian ja Joonaksen sekä kolmen shelttipojan iloksi. Se sai nimekseen Jesper :) Priima -äiti lähti Jesperin kanssa samalla kyydillä. Maanantaina uuteen kotiinsa Vantaalle, muutti ns. kolmospoika eli N. Kullankaivaja. Nykyisin Dippinä tunnettu, kovasti taistelutahtoinen pikkumies puree Suvin varpaita, seuranaan pari mitteliä :) Ihanat kodit pikkumiehillä! Linkit pikkujätkien perheiden blogeihin lisätty tuohon sivupalkin listaan.

Tulevana perjantaina ns kakkostyttö eli N. Kultakuume lähtee - yllätys yllätys - Muurameen! :D Jos Hymy (Firabellen Hymy) lasketaan mukaan, on Jyväskylän seudulla sitten kuusi kasvattiani. Kaamos saakin Myystä melkoisen hengästyttävän leikkikaverin, joka oli pentutestissä kuin huvipuistossa... Kakkospojan (N. Kullanhuuhtoja) ja ykköstytön (N. Kultahuuma) kohdalla homma on erinäisistä hmmm asioista johtuen vielä hieman auki. Lisätietoja saapi soitella tai meilailla!

Porukan 8vkoispainot olivat seuraavat (8vkois/ nousu 7vkoisesta):
1. poika 2145/ 320g
1. tyttö 1670/ 210g
2. tyttö 1975/ 315g
2. poika 2840/ 495g
3. poika 1950/ 310g

Tyypit ovat suht pieniä, paitsi kakkospoika, joka on samaa kokoluokkaa tähän saakka kuin Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Enzo (N. Tosi Kiitäjä) Kitin tokasta pentueesta. Ne ovat aikuisena n. 37 ja 38 senttiset. Tietysti sheltin kyseessä ollen on aika mahdoton arvioida mitä niistä tulee. Luustoa kakkospojalla on ihanasti ja sen on mun makuun kivan rakenteinen, liikkuu tosi kauniisti. Ykköstyttö jää varmaan pieneksi. Jesper on nyt saman kokoinen kuin äitinsä Priima oli tuon ikäisenä ja Dippi sekä Myy samaa kokoluokkaa kuin Pena (N. Yön Ritari) ja Vauhti (N. Ilta-Villi), eli näiden pentujen enot sekä esim Hippi (N. Ensi-Ilta).

Kuviakin on otettu mutta J:n työkoneen kovalevy hajosi eilen... Kuvat ovat tallessa mutta työkalu niiden käsittelyyn jne on siis poissa pelistä tuntemattoman ajan.

Bliin poikapentu saavutti sunnuntaina neljän viikon iän. Se on kehittynyt haastavasta alusta johtuen hieman erikoisesti, mutta toivotaan että siitä tulee terve pieni shelttipoika ja myöhemmin -mies. :) Kokoa pikkuprinssillä oli neliviikkoisena 720g, nousua edellisviikosta 170g. Ruokaa menee hyvin pieniä määriä kerrallaan, mutta sitä tarjoillaan usein. Pentu on matkustanut täällä kotona jonkin verran mun vyötärölle sidotussa pipossa ja reippaasti se seikkailee pitkin lattioitakin. Mooli on sen kanssa ihan huippu! Makailisi laatikossa vaikka ja kuinka ja vähän jo "leikkivätkin" keskenään. Jatketaan ihmettelyä.

Kulta -lapset jo 7vkoa

Eilen rapsahti 7viikkoa ikää mittariin ja meno on päivä päivältä hurjempi.

Kulta-pennut kuvasi Hanna Jauhiainen viikonloppuna.

Viime keskiviikkona oli pentujen eläinlääkärintarkastus, jolloin niillä oli ikää 6vkoa ja 2pvää. Pennut tarkasti Jerker Mårtensson. Aurinko paistoi tähän risukasaan! Kovin jännittyneenä tarkkiin menin mutta niin vaan kaikki viisi pentua ovat silmäterveitä, isän crd:stä huolimatta. Priiman geneettinen status ei ole selvillä, mutta tällä vaatimattomalla otannalla vois jopa veikata sen olevan geneettisesti terve cea:n suhteen. Muutoinkaan pentujen terveydessä, sydänäänissä ym ei ollut mitään huomauttamista ja pojilla on kaikilla kiveksetkin juurikin siellä missä pitää, mikä ei sekään ole itsestään selvää. Pennut olivat tällä reissulla ekaa kertaa autossa ja kaikki meni senkin suhteen oikein hyvin. Alkumatkasta asiaankuuluvaa protestointia, muuten hiljainen jengi, ilman mitään kuolaamisia, oksentamisesta puhumattakaan. Lääkärissäkin olivat kovasti rennon reippaita. Odotushuoneessa piippaava ja haukkuva dobermannikin sai osakseen lähinnä ihmetystä. Kolisevat tuolit, syttyvät ja sammuvat valot, silmäpeilaus, sirutus jne toiminta otettiin vastaan täysin coolisti. :) Ihana sakki!

Eilinen 7 vkoispunnitus kertoi seuraavaa (7vkoispaino/ nousu 6vkoisesta):
1. poika 1825/ 345g
1. tyttö 1460/ 270g
2. tyttö 1660/ 315g
2. poika 2345/ 555g
3. poika 1640/ 280g

2. tyttö eli N. Kultakuume

1. poika eli N. Kimpale Kultaa

2. poika eli N. Kullanhuuhtoja

3. poika eli N. Kullankaivaja

1.tyttö eli N. Kultahuuma

Tytöt
Kaikki yo kuvat on ottanut Hanna Jauhiainen. Suurkiitos Hanna!

Viikonlopulta on pari agilitytulosta Lohjalta.
Tuimalle (N. Tuli) ja Kajsalle agilityradalta nolla ja toinen sija!
Aamu (N. Aamu Aurinko) ja Jenni piipahtivat Suomessa ja kisasivat hyppärin. Tuloksena nollavoitto! Oisko ollut myös hyppySERT... Paljon onnea molemmille taitaville pareille!

Sekavin fiiliksin

Olipa vaikea keksiä otsikkoa. Toi nyt ehkä kuvaa just nyt fiilistä, monestakin syystä. Varmaan taas unohdan monta tärkeää asiaa kirjoittaa, kun on ollut niin pitkä tauko. Ei ole ollut voimia raapustaa mitään.

Niin. Mua yhtään tuntevat ehkä voivat kuvitella edes pikkuriikkisen palan siitä, kuinka Kiti oli mulle tärkeä. Mielestäni se sai aikaan monta eri tavalla hienoa pentuakin, ihan objektiivisinkin mittarein arvioituna (ettei siis vaan ihan mun piNkkien lasien). Myös Kitin pennut ovat mulle _erittäin_ arvokkaita ja rakkaita. En tarkoita rahaa (vaikka sitäkin on palanut, paljon) vaan muuta, ei rahalla mitattavissa olevaa arvoa. Kitillä oli aina selkeät juoksut, se tiinehtyi joka kerta kun yritettiin, sen tiineysajat menivät hyvin, samoin synnytykset, pentueet olivat ok kokoisia eikä pentujen hoitamisessa ollut moittimista. Se oli myös erinomainen opettaessaan pennuille kuinka ollaan koira. Sen siis ei pitänyt 'ilmiasun' perusteella jättää elinvoimattomuutta tai muita lisääntymisongelmia, mutta eipähän noista koskaan tiedä. Tämä tuskin on enää huonoa tuuria, geeneillä on oltava osuutensa tässä hommassa. Hipin stoori, Tipin tyhjäksi jääminen, Bliin tyhjäksi jääminen kertaalleen aiemmin ja nyt tämä. Väitän, että jos uskoisin että kaikki on sattumaa, valehtelisin vain itselleni. Kaikista ei vain ole äidiksi. Mun mielestä elinvoima on ehkä kaikkein tärkeintä. Yksilön kannalta ei välttämättä, mutta rodun kyllä. On aivan sama kuinka lujaa koira menee agilityradalla tai montako sertiä sillä on näyttelystä, jos lisääntyminen on häiriintynyttä ja elinvoimassa puutteita, _rodun_ kannalta.

Blitz (N. Vesi) synnytti reilu kaksi viikkoa sitten kaksi pentua. Mulla oli jo ollut vähän kummallinen olo asiasta etukäteen, mutta pennut liikkuivat vatsassa, vaikka tuntuivatkin kovin pieniltä. Eipä siinä paljon voi tehdä (ts mitään) muuta kuin odottaa. Lämmöt laskivat ja synnytys käynnistyi täysin normaalisti kun tiineysvuorokausia oli kasassa 61. Seuraavana yönä/aamuna, vailla käytännössä mitään ennakkovaroituksia (liiempiä petaamisia, läähätyksiä jne) syntyi ensin aivan superpieni musta tyttöpentu, painoa vain 77g. Selvästi kehittymätön, kuiva jne ja käytännössä ilman sikiövettä. Jonkinlainen istukkaongelma ilmeisesti. Heti perään syntyi pieni, mutta pikkumustan rinnalla jättiläiseltä näyttänyt, 126 grammaa painanut blm-poika, myöskin hieman kuiva, erittäin vähillä sikiövesillä varustettu, jäntevän ja pontevan oloinen. Tämä merle alkoi pian syödä mutta pieni musta jaksoi vain kaksi tuntia. Sillä oli ilmiselvästi kehittymättömät keuhkot.

Alku ei noin muutenkaan ei kuulu kasvattajan upeimpiin aikoihin mutta pentu on kyllä pontevasti pysynyt hengissä ja oli yli tuplannut painonsa viikon ikään mennessä (126/ 270g). Kaksiviikkoisena se painoi 440g. Silmät aukesivat kun ikää oli 11vrk. Sinällään hassua, koska kilpailua ei ole. Tämä on mulle ensimmäinen kerta kun laatikossa on vain yksi pentu, ja sen hieman erilaista kehitystä ja käytöstä on mielenkiintoistakin seurata. Enpä jaksa siitä sen enempää. Jotenkin muutenkin vähän kypsyttää tämä koiramaailman meininki, ehkä se näin väsyneenä korostuukin. Avoimuudesta ja hyväntahtoisuudesta tuppaa saamaan korvilleen, jopa lähempää kuin uskoisi. Nytkin olen varmaan jo kertonut liikaa.

Priiman sopulit kasvaa ja _riehuu_ :D. Niillä on ikää jo kuusi viikkoa, ja nimetkin on päätetty. Jarin mielestä pliisut, ja hän saa kuulemma keksiä Hallan pennuille (jos siihen projektiin ikuna ryhdyn) "kunnon nimet" :D. Makunsa kullakin.

Laitetaan Priiman Kulta-lapsosten painoja muistiin. Aika pieniä nuo olivat viisiviikkoisina suhteessa esim Kitin pentuihin, jotka aikuisina kuitenkin juuri rotumääritelmän kokoisia tai pieniä. Kuusiviikkoisina painot hieman tasaantuneet mutta ovat silti meikäläisellä varmaankin keskivertoa pienempiä. Vertailuna esimerkiksi Hipin 6vkoispaino oli 1500g ja risat ;). Päästä ja sellaisista jo näkee, että ainakin pari varmaankin jää aika pikkuisiksi. Ykköstyttö on vain 40g painavampi kuin tätinsä Aamu. Tuo suurinkin pentu on nyt saman painoinen kuin esim Tipi, joka on noin 34 senttinen. Eipä näistä pirukaan ota selvää.

5 vkoa, 5vkoispaino ja nousu 4vkoisesta:
1. poika 1100/ 248g
1. tyttö 886/ 149g
2. tyttö 1010/ 165g
2. poika 1145/ 264g
3. poika 990/ 180g

6 vkoa, 6vkoispaino ja nousu 5 vkoisesta:
1. poika 1480/ 380g
1. tyttö 1190/ 304g
2. tyttö 1345/ 335g
2. poika 1790/ 645g
3. poika 1360/ 370g

Tokat matolääkkeet annettu, tällä kertaa Canex:a. Kynsienleikkuut sujuu väsyneinä hyvin. Ovat muutenkin ihania käsiteltäviä, vaikka taistelevat hurjasti lelujen (ja lahkeiden ja paljaiden nilkkojenkin) kanssa ja meno on muutenkin jo melkoinen. Ovet kehittyneet nyt vajaassa viikossa aimo harppauksen. Ehkä aika on tehnyt tehtävänsä, mutta nää tuntuu keskinmäärin hurjemmilta kuin Halla & co, joilla ei niilläkään ollut pikkuisena kyllä mitään puutteita taistelutahdossa tai reippaudessa, ei tässä kotona eikä pentutestissä. Reippaasti liikutaan ulkonakin ja erilaisilla alustoilla. Kaikki safka uppoaa hienosti ja syövät edelleen samasta kupista. Pian on pentutarkki ja pentutestikin lähestyy.

Joku näistä saattaisi olla vielä vailla omaa kotia. Asialliset yhteydentotot saapi soittaa tai meilata (yhteystiedot sivupalkissa). Vain yhteistyökykyisiin, aktiivisiin koteihin, jossa tärkeää terveystutkituttaa (mm. lonkkakuvaukset) koira, ei urheiluvälineiksi.

Halla meni ystävälleni Anulle kylään noin viikoksi ja on kyllä ollut taas kiva kuulla miten selväpäinen siniseni on ollut huLjan reipas ja heti kuin kotonaan. Se ei paljoa stressaile ja ottaa tilanteet aina vastaan omana positiivisena itsenään. Go Pynnytin!

Ja muistiin vielä sekin, että Milli ja Mooli juoksevat. Het tähän suht treenikauden alkuun lähes kuukauden tauko. No, onhan tässä tietty tätä muutakin projektia.

Hienoja tuloksiakin on taas tullut!

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero tekivät nollan Syysskaboissa Purinalla ja sijoittuivat kolmanneksi! Suuresti onnea Tero!

Tuimalle (N. Tuli) ja Kajsalle samaisista kemuista, mutta miniluokasta, nollavoitto melkoisella kolmen sekunnin erolla toiseksi tulleeseen! Onnea pätevät!
*muoks* Tuimis ja Kajsa on valittu Agilityliiton Top Teamiin kaudelle 2012-2013. Onnittelut siitäkin! :)

Tiukun velipoika Enzo (N. Tosi Kiitäjä) ja Tuomas tehtailivat kolme nollavoittoa ja samalla tuplanollan 8.-9.9.! Huippua!

Eipä mennyt kauaa Huurteen (N. Huurre) ja Susannan kisauran aloituksesta, kun pari sai jo plakkariin ensimmäisen nollatuloksen (luva). Sijoitus 2. Paljon onnea Susanna!

Nane (N. Maa) näytteli Tuomarinkylässä 2.9. Maija Heinilä:n (N) kehästä, avoimesta luokasta, seuraavanlaisen arvostelun:
"Erinomainen tyyppi. Urosmainen katse. Korvat hieman etäällä toisistaan. Kohtalaisesti kulmautunut edestä, hyvin takaa. Erinomainen luusto. Kokoon nähden lantio voisi olla paremmin pyöristynyt. Kantaa häntäänsä hieman korkealla. Liikkuu hyvin ja pitkällä askeleella ja yhdensuuntaisesti. Avoin ja ystävällinen luonne."
ERI2

Phuuh. Ehkä joku muistuttaa/huomattaa jos jotain jäi kirjuuttamatta.

Uusi S AVA!

Viime viikonloppuna Kajsa ja Tero reissasivat Ruotsiin kisaamaan Tuiman (N. Tuli) ja Tiukun (N. Tosi Nopee) kanssa. Tiukulle ja Terolle nopsakoita, kivoja ratoja mutta tällä kertaa ei merkintöjä kisakirjoihin. Tuima ja Kajsa ottivat potin kotiin voittamalla sekä agility- että hyppyradan. Näistä suorituksista palkintoina myös agility- ja hyppySERTit! Tuima on nyt siis myös Ruotsin agilityvalio, FI & S AVA N. Tuli! Hyppyserti jää odottamaan viimeistä samanmoista Suomesta, jonka jälkeen Tuimis kruunataan myös Ruotsin hyppyvalioksi. Huikeeta Kajsa ja Tuima! Paljon paljon onnea!

Samaten viime viikonloppuna Tuiman sisko Tipi (N. Ilma) ja Satu kisasivat minikakkosissa tehden agilityradalla nollan ja voittaen luokan. Pian luokkanousun jälkeen plakkariin parin ensimmäinen LUVA-nolla kakkosista! Onnea!

Huurrekin (N. Huurre) on korkannut kisaradat mediykkösissä Susannan kanssa. Vielä ei merkintöjä kisakirjaan mutta kyllä niitä sieltä tulee. :)

Waden tytär Miina (Pilvimarjan Iwana Kiwa) nousi pari viikkoa sitten medikolmosiin ja heti ekan kolmosten kisapäivän saldona oli kaksi nollaa ja agiSERT! Paljon onnea!

Ink:stä lupailin kuvia, joita Jari otti jo reilu viikko sitten. Kiirettä on kuvaajalla pitänyt eikä niitä ole vielä netissä, mutta tässä maistiainen.

Myös Priimasta räpsästiin samalla muutama kuva, joissa tukka on äitikoiralla täysin laittamatta ja siistimättä ;)

Pentuset ovat jo reilun 3 vkon ikäisiä. Ne ovat saaneet ensimmäiset madotuksensa ja lihaa on myös maisteltu. Liha (tällä kertaa hevosta) uppoaa mainiosti, kaikille yhtä mainiosti. Hampaat puhkesivat kaikilla 3vkoisena. Pennut ovat edelleen todella tasaisen oloisia luonteeltaan. Kaikki kiipeilevät syliin ja hännät vipattavat, kolme pentua on mennyt "kiinni" heiluttelemaani räminäpurkkiin eivätkä muutkaan säpsy sitä. Pennut muuttivat keskelle kämppää aitaukseen, kun ne olivat 2vkoa ja 5pvää vanhoja. Kaikki liikkuivat tosi reippaasti heti liukkaalla lattialla eikä kukaan "lamaantunut" makaamaan tai huutamaan. Ekana iltana toki jonkin verran piippausta, joka loppui hyvin nopeasti.

Kolmeviikkoispainoissa alkoi olla jo jonkin verran eroja, vaikka noin keskinmäärin ovat minusta kovin tasaisia. Jotain veikkauksia voisin tehdä, vaikkei kolmeviikkoispainot nyt mitään ennustakaan...

Pennut taas syntymäjärjestyksessä. Suluissa syntymäpaino ja sen jälkeen kolmeviikkoispaino.

1. poika (191)/ 625g
1. tyttö (195)/ 542g
2. tyttö (183)/ 628g
2. poika (202)/ 607g
3. poika (190)/ 575g

Jälleen kerran on fiilis, että jotain jää päivittämättä... Orientoivat opinnot yliopistolla alkoivat tiistaina ja tuntuu kyllä tosi hyvältä, vaikka rankkaakin vähän on. Hurjan monta rautaa tulessa yhtä aikaa.

Ai niin! Jarin raakaruokaa myyvällä yrityksellä Taikamuonalla on nyt kotisivut! Sivut ovat vielä keskeneräiset muotoiluiltaan jne mutta oleellisin tieto on jo löydettävissä. Tervemenoa sivuille ja tervetuloa ostoksille!

Vauhdille nolla, paimennusta ja laspia

Vauhti (N. Ilta Villi) ja Johanna saivat viikonloppuna Tampereelta ensimmäisen kolmosluokan nollansa, agilityssä siis! Tosi hienoa että noita onnistumisia tulee välillä, kovan puurtamisen palkaksi! Hyvä te!

Viikonloppuna Vallu (N. Routa) kävi Etelä-Suomen Shelttien järkkäämässä paimennuspäivässä Somerolla, Woollandiassa. Ihan huippumahtavaa, että poika oli heti tiennyt homman nimen! Häntä alas (sillai keskittyneesti, ei liian alas :D) ja hommiin. Kouluttajan mukaan Vallu on synnynnäinen paimen. Hienoa Hanski että menitte!

Josta tulikin mieleeni, että yksi edellisestä päivityksestä unohtuneista asioista oli, että Vallun sisko, meidän oma Halla (N. Halla) kävi myös lampaita ihmettelemässä Valtarin Eijan luona Siuntiossa ja kovasti osoitti sekin taipumuksia. Syttyi heti, tasapainopisteen haku tuli selkärangasta ja olin itsekin todella hämmentyneen ilahtunut siitä miten erinomaisen keskittyneessä vireessä se työskenteli ja vieläpä hiljaa. Halla on hyvin hiljainen muutenkin ja pidän sen tasapainoisuudesta, mutta minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia ja olin tosiaan positiivisesti kovin yllättynyt siitä. On kovin sykähdyttävää nähdä tilanne, jossa koiran perimässä oleva "erikoinen" vietti vaan tulee esille ja se tietää luonnostaan kuinka tulee toimia. Ehdottomasti täytyy päästä sen kanssa paimentamaan myöhemminkin!

Oliskohan "meikäläisissä" innostuneita oman paimennuspäivän järkkäämiseen/osallistumiseen?

Itse en usko, että sheltistä on paimentamaan siinä mielessä kuin ajatellaan esim bordercollieta, joka hakee suuren lauman esim ½km:n päästä, näkemättä laumaa. Mutta selvästi näissä viettiä on ja apua varmaan pienemmissä hommissa lampaiden kanssa.

Priiman (N. Päivän Säde) pennut ovat jo pari päivää yli 2 vkoisia. Jari otti niistä kuvia maanantaina muttei ole ehtinyt vielä duunata niitä loppuun. Kuvattiin vihdoin myös Ink:ä :). Mutta siis pentuihin... Ne tuntuvat voivan hyvin. Silmät raottuivat ensin ykköstytöllä (jolla kokokaulus) 11pvän ikäisenä. Kaikkien silmät olivat vähintään raollaan 14vrk:n ikään mennessä. Alkavat siinä heti tietysti sitten jo pikkuhiljaa huomioimaan maailmaa ja sisaruksiaan ihan eri tavalla. Sunnuntaina oli jo ensimmäiset kaverin "puremis"yritykset. Maanantaina mulle heilutettiin ensimmäistä kertaa häntää. Ne myös kiipeävät syliin ja nuolevat naamaa + hamuavat esim vaatteita. Ääniinkin jo reagoidaan. Maanantaina kuvatessa, olkkarin ikkunan ääressä, kirkkaassa valossa, suurin osa protestoi aika äänekkäästi. Liekö kirkas auringonvalo syynä. Huoneeseen jossa pennut vielä toistaiseksi asuvat, ei paista aurinko suoraan, joten se on väkisinkin vähän hämärä. Nooo, pianhan nuo saavat jo muuttaa keskelle kämppää, lattialle, jahka vähän enemmän vielä liikkuvat. Huomenna tai viimeistään loppuviikosta. Olen viileiden kesäkelien vuoksi pitänyt laatikkoa levitetyllä sohvalla, barrikaadien suojassa, toistaiseksi, etteivät vain saisi vetoa. Pari on pyrkinyt jo yli laitojen ja harjoittelevat kävelemistä jo kovasti. Uskomatonta kyytiä kulkevat. Luonne-eroja ei vielä kovasti ole tai ainakaan ne eivät ole poikkeavia jatkuvasti. Joku saattaa pitää vähän enemmän ääntä, jos kaikki ei mene mielen mukaan, mutta aika tasaisen oloista sakkia ovat vielä.

Kuva: Hanna Jauhiainen

Kynnetkin leikattiin ekaa kertaa maanantaina ja se meni nukkuvien pentujen kanssa helposti. Kolmella viidestä on muuten takakannukset, ensimmäiset meikäläisen kohdalla. Ykköspojalla on toisella puolella kyllä vain sellainen nahkarämmäle, jossa ei ole edes kynttä.

Kuva: Hanna Jauhiainen

Painoja tänne vanhaan tapaan muistiin, ihan julkisestikin. Pennut syntymäjärjestyksessä. Suluissa syntymäpaino ja vieressä 2 vkoispaino.

1. poika (191)/ 466g
1. tyttö (195)/ 445g
2. tyttö (183)/ 501g
2. poika (202)/ 466g
3. poika (190)/ 433g
Silmämääräisesti niiden koossa ei näytä olevan mitään eroa. Pienin pentu on ehkä kaikkein eniten kultasoopeli, ja suurin on kaikkein tummin, joka ehkä hämää silmää. Vaikka eipä noissa nyt suuria eroja ole muutenkaan.

Ai niin, pentujen nimiteemankin sain vihdoin päätettyä. Näistä tulee Kulta -aiheisia.

Jauhiaisen Hanna kävi eilen kyläilemässä ja kuvailikin pentuja. Kiitos Hanna! <3 Täältä löydät lisää Hannan ottamia pentukuvia.