sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Nolon pitkä tauko

on kirjuutteluissa ollut :/. Mä en oo jaksanu. On tapahtunu ihan kauheesti kaikkea kivaa ja jännää. Siitä moon ihan intona, omien koirien jutuista ja kasvattien, ja kamujen koirien etc. Enemmän mua väsyttää tää syksy, ja duunissa ollu vähän rankkaa. Ressiä pukkaapi. Ei ehkä pitäis sanoa täällä "ääneen" mutta mutta.

Mistähän sitä alottaisi? Tämä tapahtumien purkaus ei ole tärkeysjärjestyksessä, vaan ihan randomina.

Vajaa neljä viikkoa sitten tehtiin kaikin puolin ihan super-hyvä keikka Saksaan Jennin kanssa, Millin astutuksen merkeissä. Astutukset meni tosi hyvin, Milli ei käyttäytyi hurjan hyvin (moon siitä niin ylpee) eikä se stressannu lentämistä tai vieraassa paikassa ja laumassa oloa. Spot oli super! Arvostan Jennin silmää tosi paljon, ja luotin siihen, että Jenni on valinnut Millille hienon sulhon mutta silti olin niin onnellinen nähdessäni Spot:n. Uskomaton koira! Voisin hehkuttaa reissusta ja Spot:sta loputtomiin. Miljoonat kiitokset hauskasta, opettavaisesta, ikimuistoisesta reissusta Jenni!

Voisin lyödä vetoa, että Milli on kantava. Se on AHNE ja laama. Kun kaapin ovea raottaa, se syöksyy avoimelle ruokasäkille, mitä se ei normisti tee koskaan. Syö aina hyvin mutta malttaa mielensä tuollaisissa tilanteissa. Milli käy nyt jopa nuoleskelemassa säkkiä ulkopuolelta tai muuten vaan tuijottamassa sitä. Hassu Peetu! Ellen ihan väärin näe, on nisätkin alkaneet punottaa lupaavasti. Ja voe härrekyyd, millainen tuo koira on kotona. Jos se on normisti rauhallinen niin nyt se on vätys. Tuima (N. Tuli) oli meillä hoidossa nyt viikonlopun, eikä Milli edes meinannut leikkiä sen kanssa. Outoa. Enää muutama päivä jännättävänä sillä torstaina on Millin ultra. Hui!

Myös Hymy on astutettu Sääpällä viikko sitten. Hurjan jänskää! Meikän ekat lukkeet pennut (värillä siis ei ole väliä mutta tää on kyl niiiin outoa ;-)) vois syntyä joulukuun puolivälin tienoilla. Toivotaan että tärppäsi. Tuhannet kiitokset Miiralle ja Päiville kaikesta! En ikuna pysty korvaamaan teille tätä kaikkea.

Hipin Suomen agilityvalionarvo on vahvistettu! Mielettömästi onnitteluja taitavaakin taitavammalle parille! Ootte super! Kiitos Nadja! Olet tehnyt Hipin kanssa tosi paljon töitä ja saanut homman näyttämään niin helpolta, että moni luulee sen varmaan tulleen itsestään. Kiitos myös sen onnistumisen ilon jakamisesta, mm. eilisen puhelun muodossa! <3

Enzo on kirmaloinut ensimmäiseen nollavoittoon agilityn kakkosluokassa! Hienoa työtä Enzo ja Tuomas!

Yks juttu mistä olen TODELLA onnellinen on, että tämän Kitin viimeisen pentueen kaikilla pennuilla on oikea purenta! Ei peitsihampaita! Mun rohkea (heh! kuulemma) yhdistelmäni on tuonut toistaiseksi todella paljon hyvää! Pentueen isän synnyinmaasta huolimatta ;-D. Suukot Zenille, Tipille, Tuimalle ja Blii-Blii:lle perheineen! Pennut ovat nyt reilu 6-kuisia ja olen niihin hyvin tyytyväinen. Tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kaikilla elementti-pennuilla on loistavat, aktiiviset kodit ja omistajatkin tuntuvat olevan tyytyväisiä pennu-pennuihin.

Haikeana ajattelen, ettei Minuska-Pituska saa enää pentuja. Vaikka ei sillä, kyllä nuo kolme pentuetta jo riittävät. Olen niin onnellinen siitä mitä mun pieni siniseni on tähän maailmaan saattanut. Kiitos kaikille ihanille sen pentujen omistajille, jotka mua siitä muistutatte!

Kovasti illat pimenee ja pakkasöitäkin on jo ollut. Lehdet tippuu puista ja pensaista ja perennat lakastuu. Vielä olis pari pikku juttua mitä pitäisi pihalla tehdä. Istutus hommoo lähinnä. Yhtään kukkasipulia en ole vielä tänä syksynä maahan työntänyt ja hankittuna niitä jonkin verran on. Ei tosin onneksi yhtä paljoa kuin viime syksynä. Myös muuta istutettavaa olisi enemmän kuin "laki sallii", mm. yli kymmenen ruusupensasta (kuka hitto mut sai niihinkin lankeamaan?). Ja edelleen ne 30 tuijaa *nolo*. Itseasiassa 31, jos mukaan laskee yhden kultatuijan, joka oli ns. pakko saada. Koska millään ei ehdi tehdä kunnon pohjia kaikille, on ne joko haudattava johonkin odottamaan kevättä tai kannettava ne kellariin. Muistuttakaa mua tästä ensi syksynä, kun viimonenkin järjen hiven katoa päästä alelaareilla! Kiesus!

Jatkamma joku toinen päivä. Nyt petiin. Jos lukisi hetken organisaatiokäyttäytymistä ja sit unta kuuppaan.

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, että oot jaksanu päivittää kuulumisia!! :) TääKIN jopa oottelee ja toivoo MinninKIN peetusia.. ;) Ja niitä lukkeita.. niistei uskalla ees puhua, ettei unelma katoa.. Balataan. Lavlav!!

    VastaaPoista
  2. On se jännä miten monet suhtautuu epäilevästi ja negatiivisesti tuolta rapakon takaa tuotuihin koiriin... Mut onneks löytyy niitä rohkeitakin ;)

    VastaaPoista