Tietoliikenne on ihmeellistä

Eli jostain syystä Sadun viesti lauantailta saapui mulle vasta eilen ja Tipi sai mun blogissani kaksi mätsäritulosta viikonlopulle, kun tosiasiassa niitä oli yksi. Eli Tipi ja Zen olivat esiintyneet taasen edukseen mutta "vain" lauantaina. Eilisen mätsärin voi deletoida historiankirjoista :-). Onnittelut kuitenkin hienoista esiintymisistä!

Eilen kirmatuissa Uudenmaan piirinmestaruuksissa (agility siis kyseessä) miniluokan voiton vei meitin Kitin sisko, ihana Ä eli Ässä (Mutkis Ässä-Hihassa)! Tuhannesti onnea hienosta suorituksesta! Myös joukkueissa Hanna ja Ässä olivat voitokkaita, sillä KKK:n minijoukkue, jossa he myös starttasivat vei piirinmestaruusvoiton! Myös KKK:n maksit voittivat joukkuepiirinmestaruuden! Onnitukset kaikille asianosaisille!

Myös Millin äiti Konna ja Jenni tekivät taas hienoa työtä! Saaliina Suomen hyppyvalion arvo Seinäjoen kisojen hyppyradan voitolla! Hurjan paljon onnea Jenni! Millin täti, Konnan sisko Sitku sai eilen myös nimensä eteen uuden samaisen hyppyvaliotittelin! Onnea Sitku ja Esa! Ootte te vaan niiiiin taitavia!

Eilisen ohjelmaan kuului Millin agilitytreenit. Voe venäjä miten kivaa oli taas. Ensin terapiat Juhan ja Nadjan kanssa lämmittelylenkillä ja sitten laadukasta treeniä. Minni-Peetu oli taasen eri etevä, ja teki hommia täysillä. Mua ei tosin haittaisi jos se olisi vähän tyhmempi. Peetu nimittäin osaa lahjakkaasti ennakoida rataa ja on välillä "joo joo, kyllä mä tiedän paremmin". Treeninä tehtiin ao. linkin http://kotisivukone.fi/files/possulandia.tarinoi.fi/20090801agi3med-b.gif mukainen rata. Halusin leikata takaa kepeillä, mikä oli melko haastavaa, kun ajatellaan sekä "elämää" ennen keppejä että niiden jälkeen. Eka kerta meni reisille mutta jo toisella kerralla (muistaakseni...) homma meni nappiin. Milli tosin tuli kesken keppien pois, koska allekirjoittanut kiekaisi niin hurjat kehut *nolo*. Noooo, ainakin koira tiesi meneensä oikein pujotteluun. Homma lähti rullaamaan, kun leikkasin takana keppejä edeltävää hyppyä ennen. Olen treenannut takaaleikkauksia Millin kanssa toooosi vähän mutta kuvio oli koiralle niin selkeä, että leikatessani se ei kääntänyt edes korviaan. Hätäilyilläni onnistuin saamaan esteen numero 12 riman alas. Ihan turhaan sillä eipä tuossa kohdassa ollut kiire mihinkään. Kivasti Satu kuitenkin kommentoi, että mun eteneminen on hyvää ja rohkeaa, eikä sitä haluta pois pelottelemalla kaikella sillä mitä voi sattua. Kyllähän noita silti täytyy funtsia. Luulen, että juuri tuollaisissa kohdissa näkyy mun treenaamattomuuteni, ei hahmota tuollaisia paikkoja niin hyvin rutiinilla. Vaikka täytyy edetä reippaasti ja olla sopivan rohkea, ei kannata turhaan hätäillä. Muuten meno oli tosi mukavaa, Milli teki hyvin töitä, hyppäsi hyvin, hienot pienet tiet ja pysyi kuulolla mutta sopivan, ihanan tulisena jne. Puomin alastulo oli kyllä pariin kertaan ruma. Otti kyllä kontaktin mutta valui sieltä turhan aikaisin ilman lupaa... Mur. Homma tehtiin sitten kuitenkin kuntoon. Olin kaikkinensa taas TOSI hyvällä fiiliksellä sekä treeneissä että sieltä kotiutuessani. Ja edelleenkin :-D.
Hipin tunnaritreeni agiliitojen päätteeksi ilahdutti myös. Hippi ei tarvinnut tuttia etsiessään oikeaa kapulaa! Se on ottanut väärän kapulan suuhunsa, eikä sillä ole ollut aikomustakaan tuoda sitä Nadjalle, vaan etsinyt se suussa oikeaa kapulaa. Kun oikea on löytynyt se hylkää tutin ja kiiruhtaa oikea suussaan tuomaan sen Nadjalle. Jee!

Mietiskelin eilen myös tuota Hymyn plan B -urosjuttua ja olen tainnut tulla sellaiseen tulokseen (EHKÄ), että jätän plan B:n "hankkimatta". Jos ei natsaa, niin yritetään ensi kerralla uudestaan.