tiistai 8. joulukuuta 2009

Odotusta

Hymyn massu kasvaa vielä viimeisiä päiviä. Tänään vuorokausia täynnä 60. Vielä ei tapahdu mitään. Hymy on hyvin tyyni ja rauhallinen, ja mietimme Päivinkin kanssa, että se varmaan synnyttääkin hyvin vähäeleisesti, ilman suurta draamaa. Lämmöt olleet toissapäivänä ja tänä aamuna alimmillaan 37,3. Odotus jatkuu.

Jostain syystä olen itse ensimmäistä kertaa edelleen ihan täysin cool. En tiedä vaikuttaako rauhallisuuteeni Hannan viimeiset pari viikkoa jatkuneet kasvattajan kauhun hetket. Tällä hetkellä tuntuu ainakin, että siitä on saanut jotain perspektiiviä pikkuasioista hysterisoimiseen. Kokemus se tuskin on joka minua rauhoittaa, synnytyksiä kun on takana kuitenkin vasta 3 + 1 ikävästi päättynyt sektio-episodi. Peukutamme että kaikki menisi nyt oikein hyvin.

Viime torstaina (55vrk) kävimme Hymyn kanssa röntgenissä kurkistamassa vatsaan. Mulla on kokemusta aiemmin vain yhdestä tiineysröntgenistä, joka ei todellakaan suurta valaistumista pentumäärään tuonut. Tällä kertaa kuvia otettiin neljä, että saatiin jonkinlainen varmuus pentumäärästä. Viisi siellä varmuudella köllötteli. Lekurin (kahden) mukaan 0,5% todennäköisyydellä masussa on myös kuudes asukki. Sen varaan en kuitenkaan laske. Maitoa oli tuolloin torstaina jo hyvin ja vatsa kovin täynnä pentuja. Ei ihme ettei ruoka oikein maistu, kun vatsalaukku ja suolisto ovat puristuneet jonnekin keuhkojen ja sydämen tietämille. Lääkäri arvioi, ettei synnytystä tarvitse kovin kauaa odottaa, johtuen juuri em merkeistä ja siitä, että pennut näyttivät jo hyvän kokoisilta.

Millin vauhdikkaat tyypit ovat jo avanneet silmänsä! Voi että miten odotan, että pääsen näkemään ne. Ovat kuulemma oikein terhakkaita eivätkä lainkaan hötkyile jouduttuaan yksin "vieraisiin" maisemiin, tutkivat vain topakkana paikkoja. Vaikka mitäpä Minni-Peetun ja Spot:n peetuista voi odottaa. Ihan kauhian jännää on myös, kukahan meille mahtaa äitinsä mukana muuttaa. Jarilla on tästä hyvin vankka mielipide ;-). Arvauksia? Eilen siitä pentukuvien ääressä viimeksi keskustelimme, ja yritin mukamas järjen äänenä sopertaa "katsotaan nyt minkä luonteisia ne on". Mut torpedoitiin tyhjentävällä kommentilla "niin kun niissä voi olla joku tosi huonoluonteinen!?", kera ilmeen *nuija*. Hitto. Eihän me edes tiedetä minkä Jenni meille suostuu antamaan ;-D.

Viime lauantaina Zen ja Tipi kävivät viimeisessä pentuluokan näytelmässään. Hienot arvostelut ja esiintymiset, tuomarilta vielä upeat suulliset kommentit. Molemmille KP:t ja sijoitus PN ja PU -luokassa toinen! Onnittelut Hanna ja Satu! Kohti virallisia kehiä.

Sunnuntaina suunnistin Kitin ja Waden kanssa Nurmijärvelle Nappislenkille (;-D). Siellä oli LUNTA! Ihanaa! Olipa mukavaa lenkkeillä hienoissa maastoissa, todella mukavassa seurassa! Kiitos Hanna, Satu, Kajsa, Ilse ja kaikki karvaiset ystävät (öööö, yhteensä 9 shelttiä ja 1 issikka)! Bonuksena sain autooni vielä puhtaat koirat. Vähänkö on juhlaa, ikuisten rapalenkkien välillä.

Ja odotus jatkuu. :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti