keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Talvityypit terveystarkissa

Eilen koitti se päivä kun suunnistettiin pentujen kanssa terveystarkkeihin. Jännitin peilausta enemmän kuin koskaan ennen. Aamupalan sain syödyksi, mutta sitten mentiinkin vedellä. Onneksi Irene lähti avuksi ja henkiseksi tueksi.

Pennut eivät olleet olleet autossa aikaisemmin. Kuljetusboksi oli toki ollut lattialla jo jonkin aikaa, joten se sentään oli tuttu. Kavereiden unirytmi osui reissun suhteen mukavasti ja ne olivat riehuneet noin tunnin ennen lähtöä. Silti ensimmäinen autokyyti on aina mielenkiintoinen etappi. Ensin boksissa meinasi tulla hieman kränää, mutta autoon päästyään ei tyypit enää ärsyttäneet toisiaan niin paljoa. Suurimman äläkän alkumatkasta nosti Halla, joka nyt ei sinällään yllättänyt. Hieman Siuntion jälkeen alkoi meno hiljentyä ja sitä ennenkin oltiin välillä hiljaa. Rauhallisesti ne nukkuivat boksissaan. Autossaoloa ehti kertyä puolisentoista tuntia ennen saapumistamme Pakilaan.

Tippojen laitto sujui ongelmitta ja pennut olivat rentoja. Halla oli ainoana kuolannut hieman. Mua jännitti aivan hirvittävästi. Sydän hakkasi varmasti enemmän kuin pennuilla. Ensin taisi peilaukseen päästä Kaamos, puhdasta näyttää. Seuraavana Huurre, tulos samoin ok. Kolmantena Halla. Lääkärin kommentti: "Täällä pupillit supistuu vielä. Lisää tippoja.". Lisää siis jännitystä... Väliin Routa, joka sekin tervesilmäinen. Tässä välissä hoidettiin sirutukset ja yleiset terveystarkit. Ei huomauttamista sydämissä tai muussakaan. Jeeeee! Poikien pallit ei vielä perillä (ikä 6vkoa). Pennut olivat myös koko tarkin ajan rentoja ja reippaita, vasyneitä toki. Ei mitään ylimääräisiä piippailuja. Yksi pentu vinkaisi sirua laitettaessa, mutta sekin unohtui yhtä nopeasti kuin tulikin.

Vihdoinkin koitti Hallan peilauksen vuoro ja voi kauhistus mikä helpotus, ettei siltäkään löytynyt mitään ylimääräistä eikä mitään puuttunut. Molemmat Hymyn pentueethan on cea-kantaja urosten kanssa ja tuloksena yhteensä 8 pentupeilauksissa silmätervettä pentua. Jos vetoja lyötäisiin, voisin varovaisesti veikata Hymyn olevan cea:n suhteen geneettisesti terve. Sen sisko on, mutta sehän ei tietenkään tarkoita, että Hymy olisi. Ja toki on mahdollista, että on ollut vain niin käsittämättömän hyvä tuuri. Irenen sanoin "lotossa kahdeksan oikein". :D

Tämän poppoon kanssa nyt siis yksi etappi on takana, hyvillä mielin.

4 kommenttia: