Yhtä sun toista

Taas on blogin edellisestä päivityksestä vierähtänyt tovi. Päivitettävää on ollut kyllä mutta inspis on ollut hukassa ja olen ollut vähän kuitti. On näyttelytulosta, agilityä, pentuja ja pentu. Jotain varmasti taas unohtuukin.

Näytelmissä ovat pyörähtäneet pojat Nane (N. Maa), Kaamos (N. Kaamos) ja Huurre (N. Huurre).
Kaamos oli Kuopion sivuerkkarissa elokuun alussa. Tuomarina kasvattaja Gill Partridge, UK:sta. Arvostelu kuului näin:
Tricolour, 17 months, good black & tan. Size good. Good well shaped head. Round muzzle & good underjaw. A little strong over back skull, but using ears well. Bones nicely straight front. Slightly straight upper arm. Bend of stiffle correct. Moves fairly freely, must watch his tail carriage. Tuloksena EH

Kaamoksen kuva: Laura Kuhmonen

Nane pyörähti kehässä sekä Nokialla että Porvoon ryhmiksessä.
Nokialla tuomarina kasvattajatuomari Eva Eriksson, tuloksena AVO ERI2 ja arvostelu on seuraavanlainen:
"Maskulin hane. Välformat huvud. Bra uttryck. Väl placerade öron. Tillräcklig hals. Mycket bra kropp o benstomme. Goda vinklar. Ngt hög svans. Bra päls. Rör sig med tillräcklig steg."
Porvoossa tuomarina Beata Petkevica Latviasta, jolta tulos AVO EH3 ja arvostelu:
"Young boy with correct ?? (en saanut selvää sanasta). Good pigmentation. Correct lenght of head. Medium stop. Medium size of dark eyes. I would like to see a little bit more soft expression. Very strong but a little bit short neck. Excellent fore chest. A little bit straight in shoulders. Excellent depth of body. Correct lenght of tail. Movement should be more round covering. Good presentation."

Huurre osallistui näytelmään Raisiossa 11.8.. Tuomarina toimi Lars Adeheimer. H:n arvoinen arvostelu kuului suurin piirtein näin (ilm. hieman vaikealukuinen käsiala kehäsihteerillä):
"Maskulint huvud. Slarviga öron, bra huvud med bra ögon och bett ngt kort hals, bra skuldra. Korekt bröstkorgs hjup. men altför kort. ngt sluttand kors ... understälde ben. och altför hög svan. Rör sig bra fram och bak."

Tipi ja Satu kisasivat hienosti miniykkösissä Seppo Savikon radalla, Kirkkonummella 5.8. Tuloksena nolla, joka oikeutti voittoon 13 koiran luokassa ja sitä myöten SERT sekä menolippu kakkosiin! Hienoa!

Meillä on pentuja! Tuntuu että pitkästä aikaa, koska tässä välissä on ollut ihan riittävästi epäonnea sillä saralla. Edellisistä siis kuitenkin "vain" 1½ vuotta. Viime viikon maanantaina 6.8. Priima (N. Päivän Säde) pyöräytti maailmaan 5 potraa soopelipentua, kun tiineysvuorokausia oli takana 62. Pentujen isä on "Kevin" FI & EE MVA EEJV -10 Shelteam Speed And Fan, ihastuttava, kovasti avoin ja vilkas soopeliherra. Pentueessa on kolme urosta ja kaksi narttua. Syntymäpainot olivat ihanteelliset, välillä 183-202g ja kaikki ovat olleet alusta saakka kovin elinvoimaisen oloisia, syöneet 100% itse jne. Priima on erinomainen synnyttäjä ja hoitaa pentunsa todella hienosti, kuten äitinsä Hymykin.

Ihan ilman vastoinkäymisiä ei olla kuitenkaan selvitty, kun Priima sai ärhäkän nisätulehduksen. Sai tähän ensin ab-kuurin joka puri pari päivää, sitten homma "räjähti" uudelleen käsiin kun jonkin toinen bakteeri lisääntyi, johon ensimmäinen kuuri ei tehonnut. Sai uuden laajakirjoisemman lääkkeen, joka on tuntunut pelittävän hienosti. Kyttään aina nisien tilaa/pakkautumista ihan "hysterian" partaalla, eipä sillä voi kuitenkaan tällaista estää jos se on tullakseen. Parissa tunnissa lämmöt nousivat puolella asteella ja tiehyet AIVAN tukossa. Ja ovat kivuliaat. Onni taas tuollainen huippuhermoinen koira, ettei vaikuttanut pentujen hoitamiseen ja meidän hoitotoimenpiteemme onnistuivat hyvin. Kipulääkettä ei siis tarvinnut antaa kuin kaksi kertaa, viimeisessä "hädässä".

On tämä kasvattaminen vaan niin helppoa ja ihanaa... Eikä se tähän lopu. Sarjassamme hetkiä, jolloin vannoin "ei ikinä enää..."

Pentujen painot ovat nousseet tasaisen varmasti, vaikkeivät ne olekaan viikon ikään mennessä tuplaantuneet. Vaikka kuulemma enemmän ihme tuo olisi jos olisivat, kun pentuja noin monta ekakertalaisella + tulehdus ja ab-kuurit. Melkoinen on pentusten vastustuskyky kun Priiman pöpö ei ole niihin iskenyt eikä kenelläkään ole edes vatsa sekaisin *koputetaan vielä puuta*. Uskon vahvasti että raakaruokinnalla (erit. naudan mahalla) on tähän (suoliston bakteerikantaan/tasapainoon) iso vaikutus. Priima söi kaikki istukatkin eikä niistä tullut sille yhtikäs mitään vatsaongelmia. Pentuja ja Priimaa on hoidettu myös Bemerillä. Joka tapauksessa tällä hetkellä Priima ja pennut vaikuttavat voivan mainiosti. Pennut paksuuntuvat ja kasvavat päivä päivältä ja muuttuvat pehmoisemmiksi. :) Kunpa tästä eteenpäin kaikki menisi hyvin.

Täältä löytyy kuvia pennuista vrk:n ikäisenä.

Meillä on myös ylläripentu, ylläri myös meille itsellemme siis, Millin siskopuoli Ink (Noblefamily's Misty River). Suloisen Ink:n isä on sama kuin Millin, aivan ihana Rio (Elbereth River of Magic). Mulle ei juurikaan tule mitään pakko saada -fiiliksiä kun käyn pentuja katsomassa, mutta tässä oli jotain mistä en päässyt ollenkaan yli. Monen sattumuksen, ja kahden viikon unohtamisyrityksen jälkeen Ink kuitenkin muutti meille 9 vkon iässä. Suuri kiitos luottamuksesta Nina! Laitetaan tänne kuva jahka edes jokseenkin kunnollinen saadaan räpsäistyä. :)