Firabellen Hymy 25.11.2006-21.2.2015

Hymy, toinen kantanarttuni on poissa. Lyhyen oireilun jälkeen siltä löydettiin kasvain aivoista. Olen surullinen ja jollain tavalla sanaton, erityisesti pahoillani Päivin puolesta ja kiitollinen kaikesta mitä Hymyn kanssa ja myötä koettiin, ja mitä se meille mm jälkeläisissään jätti.

Hymy oli kyllä jotain suurta, käsittämättömän tasapainoinen ja hienoluonteinen koira, joka oli myös parempi emä kuin toivoa saattaa. Se on myös periyttänyt luonnettaan ja lisääntymisterveyttään ja -viettiään jälkeläisilleen. Hymy oli mulle ja Jarillekin tosi tärkeä. Olen erittäin onnellinen, että munkin elämässä oli tuollainen koira. Hymyn ostaminen Tuulalta oli kasvattajan'urani' parhaita päätöksiä. Olen kiitollinen Tuulalle siitä, että silloin reilu kahdeksan vuotta sitten sain ostaa Mupen ja Waden pennun. Hymyn myötä sain myös läheisen ystävän, Päivin. Kiitos Hymy ja kiitos Päivi! Olen niin kovin pahoillani!

Kaikki pennut lähteneet ja Vauhdille nolla

Niin lähti kuitenkin Mutterikin (N. Valon Valtameri) uuteen, omaan kotiinsa. Pitkään ja hartaasti mietin raaskinko luopua siitä ollenkaan. Tunne ja järki huusivat kumpikin kovaäänisesti omaa kantaansa. Tällä kertaa järjen oli 'pakko' antaa voittaa. Kun sitten sopivan tuntuinen, hyvä koti, riittävän läheltä ilmaantui, päätettiin Mutsku antaa Marin ja Jeren uudeksi ystäväksi. Kiinnyn aina pentuihin tosi kovasti, ihan kaikkiin, vaikka jotkut ovatkin enemmän minulle sopivamman tuntuisia kuin toiset (luonnollisesti). Tässä pennussa oli jotain täysin selittämättömän osuvaa, mitä en ole koskaan ennen kokenut. Ihan kuin siinä olisi aimo annos Kitiä, vaikkei pentu ole liiemmin edes sukua sille. Ehkä se oli sen sähäkkyys ja moottori yhdistettynä uskomattoman suureen kontaktinhakuisuuteen ja siihen kuinka se oli erityisen leimautunut minuun (vaikka rrrrakastaa kaikkia ihmisiä). Hermoja sillä on varmaan enemmän ja vilkkautta Kitiä (joka oli _erittäin_ vilkas) vähemmän. Se vaan kolahti muhun ja kovaa. Ja myös Elias ja Jari pitivät siitä erityisesti. Monet isot itkut itkettiin jo ennen kuin päätöstä oli edes tehty. Olen erittäin tyytyväinen sen uuteen kotiin ja toivon, että se tuottaa Marille ja Jerelle suuren ilon ja pysyy terveenä! Vola, joksi Mutskua nyttemmin kutsutaan, on ollut oikein reipas ja iloinen pieni koira uudessa kodissaan Helsingissä. Ihanaa!

Volan sisaruksilla Helmillä (N. Mielihyvää), Harrilla (N. Potentiaali) ja Ruulla (N. Kiitollisuutta) on myös mennyt todella hyvin uusissa kodeissaan ja kaikki uudet omistajat vaikuttavat oikein tyytyväisiltä uusiin perheenjäseniinsä. Reippaat lapsoset! Mikäs sen mukavampaa. Kiitos teille kaikille kuulumisista ja hyvien kotien tarjoamisesta muruille!

Täytyy sanoa, että vaikka olen aina tiennyt Hallan olevan kovasti täyspäinen ja hyvähermoinen sheltti, on tämä pentu'projekti' opettanut mua arvostamaan sitä yhä enemmän. Hallassa on puutteensa (kuten tietysti kaikissa), mutta sen luonne, toimiminen emänä astutuksesta pentujen maailmalle muuttamiseen saakka on ollut jotain ihan huikeaa. Arvostan tuota koiraa tosi kovasti ja olen toistaiseksi kaikin puolin oikein tyytyväinen siihen, että pentuprojektiin lähdettiin. Toivotaan että pennuista kasvaa terveitä aikuisia koiria ja ne saavat elää pitkän, onnellisen elämän!

Iloinen agilitytuloskin meillä on! Reilu viikko sitten Vauhti (N. Ilta Villi) ja Johanna tekivät nollan medi kolmosten hyppärillä Tampereella. Paljon onnea Johanna!

Firabellen H-pentueen syntymästä tuli 27.11. kuluneeksi seitsemän vuotta. Pentueen vanhemmat olivat Wade ja Muppe (Mutkis Unelmien Ulla). Pentueeseen syntyi neljä pentua, kaksi urosta ja kaksi narttua. Ostin toisen nartuista ja sijoitin sen Päiville Jyväskylään. Sain toisen kantanartun, Hymyn (Firabellen Hymy) ja Päivistä rakkaan ystävän. Hymyn hankinta ja käyttö on näin jälkeen päin ajatellenkin ollut tosi hyvä päätös monessakin mielessä (se on mm periyttänyt lisääntymiseen liittyviä ominaisuuksiaan tyttärilleen Priimalle ja Hallalle). Suuret onnittelut seitsemänvuotiaille Demolle (F. Hurma), Dalille (F. Hirmu), Riemulle (F. Helmi) ja Hymylle (F. Hymy)!

Suurin piirtein ajantasalle

yritetään tässä päästä. Liian pitkä päivitystauko ollut, ihan itsenikin kannalta. Kun liian pitkään vetkuttelee, ei millään muista kaikkea ja osa fiiliksestäkin karisee välillä pois. Yritetään.

Ensinnä hienoja agilitytuloksia:

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero tekivät nollat 26.10. ja 16.11. Lokakuun kisasta sij. 3 ja SERTi! Ihan huippuhienoa! Paljon onnea Tero!

Tuima (N. Tuli) ja Kajsa ovat tehneet hienoja nollia ainakin samoina päivinä kuin Tiuku ja Tero eli 26.10. sij 2. ja 16.11. nollavoitto.

Vauhti (N. Ilta Villi) ja Johannakin ovat tehneet nollan 27.10. Hienoa!

Myös Huurre (N. Huurre) ja Susanna ovat tehneet luvanollan, kera voiton kakkosluokassa! Mahtavuutta!

Blitz (N. Vesi) ja Petri ovat tehneet nollaradan tänään! Onnea Petri!

Aamu (N. Aamu Aurinko) ja Jenni kisasivat Norwegian Open:ssa hyppärillä upeasti jaetulle toiselle sijalle vuoden 2012 minien maailmanmestarin kanssa! Hyvä te! Aamulle on odotettavissa myös perheenlisäystä Jouluksi.

Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Nadja pokkasivat Kirkkonummen Kennelkerhon minien seuramestaruuden marraskuun alussa. Onnittelut!

Nadja ja Hippi ovat urakoineet myös tokossa. Nadjan blogista löytyy heidän voittajaluokan suorituksensa (II-tulos, 10!! kokonaisvaikutuksesta) viime viikonlopulta. En vaan voi katsoa tämän parin yhteistyötä itkemättä liikutuksesta. Kyllä se ykkönenkin sieltä napsahtaa vielä!

Priima (N. Päivän Säde) ja Nane (N. Maa) ovat käyneet näyttelykehässä omistajiensa suosiollisella avustuksella.

Nane ja Hanna kävivät Viron Rakveressa lokakuun puolella. Lauantaina tuomarina oli Dagmar Klein. Arvostelu oli seuraavanlainen:
"Correct type. Correct head & expression. Correct ears. Well constructed body. Very good bones. Corret angulations. Moves almost only pass. Nice temprament."
Tulos: AVO EH2
Sunnuntaille tuomariksi vaihtui tanskalainen Ole Stanskjaer, joka saneli Nanesta seuraavanlaisen arvostelun:
"Nice size. Good head and expression. Good bite. A bit too low set ear. Need a bit more neck. Nice topline + front. Very well angulated. Good colour and coat. Moved well." Tulos: AVO ERI1

Priima ja Riikka olivat Lena Dankerin kehässä Jyväskylä KV:ssa viime viikonloppuna. Tuloksena tiukalta Lenalta hienosti ERI, oikein mukavalla arvostelulla.

Pari viikkoa sitten saimme kylään kauan kaivatut vieraat; Päivin kera Hymyn (toinen kantanarttuni, Firabellen Hymy) ja Penan (N. Yön Ritari). Olipa hurjan mukavaa! Tulkaa useammin!

Hallan ja Hunnin pennutkin saavuttivat jo luovutusiän ja lensivät pesästä yhtä lukuunottamatta (toistaiseksi, josta siitäkin voisi kirjoittaa rivikaupalla). Suurenmoinen porukka kamalia petoja. Mulla on vieläkin jalkaterät täynnä kulmahampaanreikiä... Niiden lähtö oli jälleen niin tavattoman haikeaa ja samalla helpottavaa. Ja se fiilis, kun pentu tuottaa huolella valitulle uudelle omistajalleen niin suuren ilon!

Pennut saivat viralliset nimensä Jukka Pojan biisien mukaan. Joo kyllä, olen kuunnellut nuo biisit, ja miettinyt mikä on kenellekin sopiva. :) Flikasta tuli N. Mielihyvää, Pultti on N. Kiitollisuutta, Mutteri N. Valon Valtameri ja Prikka sai nimekseen N. Potentiaali. Niiden uusien omistajien antamat kutsumanimet ovat: Flikka (meni sijoitukseen) on Helmi, Pultti sai kutsumanimekseen Ruu, Nalle Puhin ihanan kengurupojan mukaan, Mutteri on toistaiseksi Mutsku tai Putsku ja Prikkaa kutsutaan nykyisin kivasti Harriksi. :)

Laitellaan tännekin muistiin noiden painojen kehitystä, josko jotain kiinnostaa (yhtenäisyyden vuoksi työnimin).
4vko (nousu /vko)
Flikka 1150 (290)
Pultti 1048 (262)
Mutteri 970 (254)
Prikka 1128 (346)

5vko (nousu /vko)
Flikka 1380 (230)
Pultti 1240 (192)
Mutteri 1214 (244)
Prikka 1518 (390)

6vko (nousu /vko)
Flikka 1790 (410)
Pultti 1580 (340)
Mutteri 1440 (215)
Prikka 2020 (500)

7vko (nousu /vko)
Flikka 2190 (400)
Pultti 1970 (390)
Mutteri 1820 (380)
Prikka 2670 (650)

Tässä vaiheessa tyypit oli ihan hurjia ahmatteja. Ruokaa meni reilusti yli kilo päivässä... Lihaa ja sellaista siis. Pennut, kuten emäkin, raakaruokittuja.

Pennut mitattiin 7vkon ja 4pvän ikäisenä seuraavin tuloksin:
Flikka 20,5cm
Pultti 21cm
Mutteri 19cm
Prikka 23,5cm

Ja jälleen painojen pariin.
8vko (nousu /vko)
Flikka 2630 (440)
Pultti 2430 (460)
Mutteri 2230 (410)
Prikka 3320 (650)

9vkoisena Mutteri painoi 2500g, jossa nousua 270g 8vkoisesta.

Prikka eli Harri on mielestäni paras rakenteeltaan, mutta kasvannee turhan suureksi. Saa nähdä millaiset mitat se ja muut sisarukset saavat.

Pennut pentutestattiin Janitalla tasan seitsemänviikkoisina. Pentue oli todella tasainen. Ne olivat kaikki hyvin taistelutahtoisia, toimintakykyisiä, äänivarmoja, lauma- ja saalisviettisiä lapsukaisia. Upeaa oli mun mielestä se(kin) ettei kukaan, ei kukaan, pitänyt mitään ääntä kuormituksessa. Aina on yleensä joku pentu, joka päästää pientä piippausta testin lopussa, vaikka toimisikin. Nyt kukaan ei vuotanut mitään ääntä.

Vajaa 8vkoisina pennut pentutarkastettiin ja silmäpeilattiin asianmukaisesti. Kaikki kunnossa! Ei sivuääniä, napatyriä tai muuta huomautettavaa, silmät kaikilla terveet ja pojilla kaikilla pallit paikoillaan. :)

Näistähän nyt voisi kirjoitella yhtä sun toista mutta tämä varmaan toistaiseksi riittää. Olen tosi iloinen niiden mahtavista uusista kodeista ja oli ihana antaa tuollaiset varmat pennut aloittamaan uutta, omaa elämää, ihan omien ihmisten kanssa! Kiitos kaikille uusille kodeille ja Iidalle luottamuksesta Hunnin käytön suhteen! Toivon sydämestäni, että kaikki pennut saavat elää terveinä hyvää yhteistä elämää uusien omistajiensa kanssa! Olette tärkeitä, jokainen.

Kimppalenkkeilyä

Viime lauantaina ulkoiltiin kimpassa, isommalla porukalla. Mukana olivat: Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tuima (N. Tuli) sekä Kajsa ja Tero, Nane (N. Maa), Maj (N. Kultahuuma) ja Dea sekä Hanna, Hymy (Firabellen Hymy), Pena (N. Yön Ritari), Priima (N. Päivän Säde), Kaamos (N. Kaamos), Myy (N. Kultakuume), Jesper (N. Kimpale Kultaa) sekä Kati, Laura ja Maria, Dippi (N. Kullankaivaja) sekä Suvi ja Hitsi (N. Se Yksi Ja Ainoa) sekä Nina ja Mikko. Meitä oli aika monta siis. Kati, Laura ja Maria tulivat Jyväskylästä saakka siinä kelissä! Huh huh! Suuri kiitos osallistuneille oikein mukavasta päivästä!

Hassu kuva!

Maj saa aina hillittömän yhäylösyrittäälipsuttaavipattaa -hepulin kun nähdään. :)

Pikkuketut löysi heti toisensa.

Yo.kuvat: Mikko Koskinen

Jari pystytti sisälle studion jossain kohtaa, kun ajateltiin, että voitaisiin saada pentusia ikuistettua kimpassa ja toki muutakin seuruetta. Turha toivo. Virtaa riitti, paitsi kuvausassareilla.
Tässä kuitenkin muutamia kuvia sisältäkin. Copyright: Taikakuva

Mahtavan hyvä kimppakuva sopulilapsista

Dippi

Myy

Dippi ja Jesper

Maj ja Myy

Hitsi

Kaamos

Jesper

Hymy ja Pena

Nane

Sunnuntaina Tuima ja Kajsa kisasivat vuoden viimeiset agilitykisansa. Hienosti tuplanolla sijoituksin 2. ja 3.! Paljon onnea taitaville!

Vuorokausi -pennut 3v!

Kolme vuotta sitten tähän aikaan ihmettelimme ensikertalaista, huikean hienosti pentunsa hoitavaa koira-äitiä, Hymyä (Firabellen Hymy) jolla ensimmäiset meikäläisen kennelnimelle syntyneet soopelipennut. Neljä elinvoimaista, ruskeaa koiralasta oli syntynyt aamun aikana. Nyt nuo neljä ovat "jo" kolmevuotiaita. Paljon onnea Aamu (N. Aamu Aurinko), Pena (N. Yön Ritari), Priima (N. Päivän Säde) sekä Vauhti (N. Ilta Villi)!

Ao. kuvissa sopulilapset 5vkoisina.

Vauhti

Priima

Aamu

Pena

Priiman Kulta-pennutkin ovat jo nelikuisia. Noin 16 viikkoisena, eli parisen viikkoa ennen neljän kuukauden ikää, Maj (N. Kultahuuma) painoi 3,7 kiloa ja säkäkorkeutta oli noin 27,5cm, Jesper (N. Kimpale Kultaa) vastaavana ajankohtana 4,4 kiloa ja 32cm sekä Dippi (N. Kullankaivaja) 4,1 kiloa ja säkää noin 30cm. Huvittaa korviini kantautunut kommentti (selän takaa...), että minulla on tässä pentueessa koko-ongelma. Kommentti ajalta, jolloin pennut olivat noin kuusiviikkoisia. No, nämä ovat shelttejä ja vieläpä ulkosiitosta. :D

Muoks. Maj:n tuoreimmat mitat tältä päivältä 3,9kg ja säkä 29cm.

Perjantaina näin pikaisesti Hitsin. Ihana Hitsin Pimpula! Se oli liikuttava äänirepertuaarissaan kun tavattiin. Sininen on kotiutunut oikein mainiosti ja on reipas shelttilapsi.

Viikonloppuna treffattiin Jesperin sekä tietysti Marian ja Joonaksen kanssa ihan Helsingin keskustassa. Olivat tulleet Jyväskylästä viettämään viikonloppua koirat mukanaan. Ihan hurjan reippaana oli pieni kultainen ihan keskustassa, pahimpaan pikkujouluaikaan! Ja oih, miten tuo pieni mantelisilmäinen kultapoika mun silmäänikin miellytti. Mulla oli Ink mukana, joka oli ensimmäistä kertaa kaupungin vilinässä. Eipä tuo mistään ottanut paiseita, näytti vain ihmettelevän miksi kaikki ihmiset vain kävelevät ohi. Hurjan reipas Inksu Pinksu!

Eilen oltiin Jarin kanssa messarin Voittaja -näyttelyssä pällistelemässä. Etelä-Suomen Sheltit olivat tehneet tosi hienon "rotukopin" ja tunnelma siellä oli oikein kiva! Aurinkoisia ihmisiä kertomassa rodusta sekä vetonaulana myös Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Nadja näyttämässä temppuja! Ykkösryhmän voitti upeasti sheltti, mikä ei tuollaisessa näyttelyssä ole ihan jokapäiväistä herkkua. Voittaja oli blm-uros Blomlane's True Blue "Robin", meidän Talvi-pentujen isä. Hieno saavutus tuollaisessa näyttelyssä.

Hurlumhei menoa

Mitäpä muuta voi odottaa, kun talossa on 12 koiraa, joiden joukossa 5 8vkoista täystuhopentua, koosta huolimatta. Normaali kävely on enimmäkseen mahdotonta puntissa roikkuvien sopulien vuoksi. Reilu nelikuinen Ink ei varsinaisesti vähennä härdelliä. Blitz:n pentu on vielä niin pieni ja "vaiheessa", että se on pidettävä erillään tästä porukasta.

Viime viikon keskiviikkona suunnattiin taas suurella jännityksellä Leinosen Janitalle Turun suuntaan pentutestin merkeissä. Onneksi Irene oli auttamassa tuon lauman kanssa. Ihan turha oli taas paniikki. Pennut ovat olleet tosi reippaita sekä kotona että pihalla ja eläinlääkärissäkin, mutta silti mä aina jännitän tuota pentutestiä. Aika vähän on ikinä mitään ylläreitä testissä tullut, suhteessa siihen mitä itse olen ajatellut eikä kovin suuria ylläreitä tullut tälläkään kertaa. Ehkä se jo melko vakio, että on silmät suurina siitä kuinka noin pienet voi selvitä tuollaista kauheuksista noin hyvin. Pentutesti on kuitenkin tuollaiselle pienelle melko kuormittava(ksi tarkoitettu) kokemus. Janitaa mukaellen; ehkä hirveintä mitä koiralle koskaan kerralla tapahtuu. Monta kuormitettavaksi tarkoitettua asiaa peräjälkeen, täysin vieraassa paikassa, täysin vieraan ihmisen kanssa, 1½ tunnin ajomatkan jälkeen. Pikkutyypit selvisivät oikein hienosti! Neljä viidestä säilytti täysin toimintakykynsä, kuormittumatta ja se yksikin istahti hetkeksi vasta viimeisessä, sateenvarjo-osiossa. Yksi vain paransi loppua kohden, kun oli alkuun vielä uninen. Kukaan viidestä ei kuormittunut räminäpurkista ja kaikki olivat toimintakykyisiä, liikkuen pöydällä hyvin jne. Tosi pätevä pikkujengi! Vaikka niin on niiden emä ja isäkin, mutta eipä pennuista koskaan tiedä. Se oliskin "helppoa" jos 1+1 olisi 2.

Sunnuntaina ns ykköspoika eli N. Kimpale Kultaa lähti omaan kotiinsa Jyväskylään, Marian ja Joonaksen sekä kolmen shelttipojan iloksi. Se sai nimekseen Jesper :) Priima -äiti lähti Jesperin kanssa samalla kyydillä. Maanantaina uuteen kotiinsa Vantaalle, muutti ns. kolmospoika eli N. Kullankaivaja. Nykyisin Dippinä tunnettu, kovasti taistelutahtoinen pikkumies puree Suvin varpaita, seuranaan pari mitteliä :) Ihanat kodit pikkumiehillä! Linkit pikkujätkien perheiden blogeihin lisätty tuohon sivupalkin listaan.

Tulevana perjantaina ns kakkostyttö eli N. Kultakuume lähtee - yllätys yllätys - Muurameen! :D Jos Hymy (Firabellen Hymy) lasketaan mukaan, on Jyväskylän seudulla sitten kuusi kasvattiani. Kaamos saakin Myystä melkoisen hengästyttävän leikkikaverin, joka oli pentutestissä kuin huvipuistossa... Kakkospojan (N. Kullanhuuhtoja) ja ykköstytön (N. Kultahuuma) kohdalla homma on erinäisistä hmmm asioista johtuen vielä hieman auki. Lisätietoja saapi soitella tai meilailla!

Porukan 8vkoispainot olivat seuraavat (8vkois/ nousu 7vkoisesta):
1. poika 2145/ 320g
1. tyttö 1670/ 210g
2. tyttö 1975/ 315g
2. poika 2840/ 495g
3. poika 1950/ 310g

Tyypit ovat suht pieniä, paitsi kakkospoika, joka on samaa kokoluokkaa tähän saakka kuin Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Enzo (N. Tosi Kiitäjä) Kitin tokasta pentueesta. Ne ovat aikuisena n. 37 ja 38 senttiset. Tietysti sheltin kyseessä ollen on aika mahdoton arvioida mitä niistä tulee. Luustoa kakkospojalla on ihanasti ja sen on mun makuun kivan rakenteinen, liikkuu tosi kauniisti. Ykköstyttö jää varmaan pieneksi. Jesper on nyt saman kokoinen kuin äitinsä Priima oli tuon ikäisenä ja Dippi sekä Myy samaa kokoluokkaa kuin Pena (N. Yön Ritari) ja Vauhti (N. Ilta-Villi), eli näiden pentujen enot sekä esim Hippi (N. Ensi-Ilta).

Kuviakin on otettu mutta J:n työkoneen kovalevy hajosi eilen... Kuvat ovat tallessa mutta työkalu niiden käsittelyyn jne on siis poissa pelistä tuntemattoman ajan.

Bliin poikapentu saavutti sunnuntaina neljän viikon iän. Se on kehittynyt haastavasta alusta johtuen hieman erikoisesti, mutta toivotaan että siitä tulee terve pieni shelttipoika ja myöhemmin -mies. :) Kokoa pikkuprinssillä oli neliviikkoisena 720g, nousua edellisviikosta 170g. Ruokaa menee hyvin pieniä määriä kerrallaan, mutta sitä tarjoillaan usein. Pentu on matkustanut täällä kotona jonkin verran mun vyötärölle sidotussa pipossa ja reippaasti se seikkailee pitkin lattioitakin. Mooli on sen kanssa ihan huippu! Makailisi laatikossa vaikka ja kuinka ja vähän jo "leikkivätkin" keskenään. Jatketaan ihmettelyä.

Yhtä sun toista

Taas on blogin edellisestä päivityksestä vierähtänyt tovi. Päivitettävää on ollut kyllä mutta inspis on ollut hukassa ja olen ollut vähän kuitti. On näyttelytulosta, agilityä, pentuja ja pentu. Jotain varmasti taas unohtuukin.

Näytelmissä ovat pyörähtäneet pojat Nane (N. Maa), Kaamos (N. Kaamos) ja Huurre (N. Huurre).
Kaamos oli Kuopion sivuerkkarissa elokuun alussa. Tuomarina kasvattaja Gill Partridge, UK:sta. Arvostelu kuului näin:
Tricolour, 17 months, good black & tan. Size good. Good well shaped head. Round muzzle & good underjaw. A little strong over back skull, but using ears well. Bones nicely straight front. Slightly straight upper arm. Bend of stiffle correct. Moves fairly freely, must watch his tail carriage. Tuloksena EH

Kaamoksen kuva: Laura Kuhmonen

Nane pyörähti kehässä sekä Nokialla että Porvoon ryhmiksessä.
Nokialla tuomarina kasvattajatuomari Eva Eriksson, tuloksena AVO ERI2 ja arvostelu on seuraavanlainen:
"Maskulin hane. Välformat huvud. Bra uttryck. Väl placerade öron. Tillräcklig hals. Mycket bra kropp o benstomme. Goda vinklar. Ngt hög svans. Bra päls. Rör sig med tillräcklig steg."
Porvoossa tuomarina Beata Petkevica Latviasta, jolta tulos AVO EH3 ja arvostelu:
"Young boy with correct ?? (en saanut selvää sanasta). Good pigmentation. Correct lenght of head. Medium stop. Medium size of dark eyes. I would like to see a little bit more soft expression. Very strong but a little bit short neck. Excellent fore chest. A little bit straight in shoulders. Excellent depth of body. Correct lenght of tail. Movement should be more round covering. Good presentation."

Huurre osallistui näytelmään Raisiossa 11.8.. Tuomarina toimi Lars Adeheimer. H:n arvoinen arvostelu kuului suurin piirtein näin (ilm. hieman vaikealukuinen käsiala kehäsihteerillä):
"Maskulint huvud. Slarviga öron, bra huvud med bra ögon och bett ngt kort hals, bra skuldra. Korekt bröstkorgs hjup. men altför kort. ngt sluttand kors ... understälde ben. och altför hög svan. Rör sig bra fram och bak."

Tipi ja Satu kisasivat hienosti miniykkösissä Seppo Savikon radalla, Kirkkonummella 5.8. Tuloksena nolla, joka oikeutti voittoon 13 koiran luokassa ja sitä myöten SERT sekä menolippu kakkosiin! Hienoa!

Meillä on pentuja! Tuntuu että pitkästä aikaa, koska tässä välissä on ollut ihan riittävästi epäonnea sillä saralla. Edellisistä siis kuitenkin "vain" 1½ vuotta. Viime viikon maanantaina 6.8. Priima (N. Päivän Säde) pyöräytti maailmaan 5 potraa soopelipentua, kun tiineysvuorokausia oli takana 62. Pentujen isä on "Kevin" FI & EE MVA EEJV -10 Shelteam Speed And Fan, ihastuttava, kovasti avoin ja vilkas soopeliherra. Pentueessa on kolme urosta ja kaksi narttua. Syntymäpainot olivat ihanteelliset, välillä 183-202g ja kaikki ovat olleet alusta saakka kovin elinvoimaisen oloisia, syöneet 100% itse jne. Priima on erinomainen synnyttäjä ja hoitaa pentunsa todella hienosti, kuten äitinsä Hymykin.

Ihan ilman vastoinkäymisiä ei olla kuitenkaan selvitty, kun Priima sai ärhäkän nisätulehduksen. Sai tähän ensin ab-kuurin joka puri pari päivää, sitten homma "räjähti" uudelleen käsiin kun jonkin toinen bakteeri lisääntyi, johon ensimmäinen kuuri ei tehonnut. Sai uuden laajakirjoisemman lääkkeen, joka on tuntunut pelittävän hienosti. Kyttään aina nisien tilaa/pakkautumista ihan "hysterian" partaalla, eipä sillä voi kuitenkaan tällaista estää jos se on tullakseen. Parissa tunnissa lämmöt nousivat puolella asteella ja tiehyet AIVAN tukossa. Ja ovat kivuliaat. Onni taas tuollainen huippuhermoinen koira, ettei vaikuttanut pentujen hoitamiseen ja meidän hoitotoimenpiteemme onnistuivat hyvin. Kipulääkettä ei siis tarvinnut antaa kuin kaksi kertaa, viimeisessä "hädässä".

On tämä kasvattaminen vaan niin helppoa ja ihanaa... Eikä se tähän lopu. Sarjassamme hetkiä, jolloin vannoin "ei ikinä enää..."

Pentujen painot ovat nousseet tasaisen varmasti, vaikkeivät ne olekaan viikon ikään mennessä tuplaantuneet. Vaikka kuulemma enemmän ihme tuo olisi jos olisivat, kun pentuja noin monta ekakertalaisella + tulehdus ja ab-kuurit. Melkoinen on pentusten vastustuskyky kun Priiman pöpö ei ole niihin iskenyt eikä kenelläkään ole edes vatsa sekaisin *koputetaan vielä puuta*. Uskon vahvasti että raakaruokinnalla (erit. naudan mahalla) on tähän (suoliston bakteerikantaan/tasapainoon) iso vaikutus. Priima söi kaikki istukatkin eikä niistä tullut sille yhtikäs mitään vatsaongelmia. Pentuja ja Priimaa on hoidettu myös Bemerillä. Joka tapauksessa tällä hetkellä Priima ja pennut vaikuttavat voivan mainiosti. Pennut paksuuntuvat ja kasvavat päivä päivältä ja muuttuvat pehmoisemmiksi. :) Kunpa tästä eteenpäin kaikki menisi hyvin.

Täältä löytyy kuvia pennuista vrk:n ikäisenä.

Meillä on myös ylläripentu, ylläri myös meille itsellemme siis, Millin siskopuoli Ink (Noblefamily's Misty River). Suloisen Ink:n isä on sama kuin Millin, aivan ihana Rio (Elbereth River of Magic). Mulle ei juurikaan tule mitään pakko saada -fiiliksiä kun käyn pentuja katsomassa, mutta tässä oli jotain mistä en päässyt ollenkaan yli. Monen sattumuksen, ja kahden viikon unohtamisyrityksen jälkeen Ink kuitenkin muutti meille 9 vkon iässä. Suuri kiitos luottamuksesta Nina! Laitetaan tänne kuva jahka edes jokseenkin kunnollinen saadaan räpsäistyä. :)

FIN & N AVA N. Aamu Aurinko!

Lauantaina kruunattiin uusi agilityvalio, ihan tuplasellainen, kun Aamu (N. Aamu Aurinko) sai viimeisen vaadittavan sertinsä Norjasta! Aamu on nyt sekä Suomen että Norjan agilityvalio! Paljon, paljon onnea Aamu ja kotiväki!

Viime viikolla saatiin myös ilahduttava terveystulos. Huurteen (N. Huurre) lonkat ja kyynärät on lausuttu nyt virallisesti ja ovat A/A ja 0/0, kuten koko sisarusparvella! Huippujuttu!

Kaamos (N. Kaamos) ja Kati korkkasivat rallytokokehät alokasluokalla torstaina, ja hienosti korkkasivatkin. Hyväksytty tulos 90/100p ja luokkavoitto!

Viikonloppuna kisattiin agilityn Suomen mestaruuksista Tikkakoskella. Kiva oli olla paikalla ihan turistinakin. Perjantaina ajoin Priiman kanssa Muurameen Päivin luokse, jossa näin piiiitkästä aikaa Hymyn (Firabellen Hymy, Vuorokausi- ja Talvi- pentueiden emä) ja poikansa Penan (N. Yön Ritari). Tai Penanhan näin toki silmäpeilauksessa Lahdessa, mutta Hymeliusta en ollut nähnyt ikuisuuksiin. Voi onnea sitä pikkukoiran ilmettä viikonlopun aikana! Olipa ihanaa miten se oli niin iloinen mut nähdessään <3. Pe kyläiltiin myös Kaamoksen perheen luona! Muuramessa asuu suhteessa melkoinen määrä meikäläisiä, Hymy + kolme kasvattiani. Olipa ihana nähdä teitä kaikkia! Perjantain kolmosten kisoissa Tuima (N. Tuli) ja Kajsa tekivät nollan ja hienon vitskan. Hyvä hyvä! Samainen pari teki aivan upean, nopean nollan myös lauantain joukkuekisassa, shelttiyhdistyksen minijoukkueessa. Hipille ja Nadjalle KKK:n minijoukkueessa vitska ja joukkueen lopullinen sijoitus oli 5./59. Blitz ja Petri edustivat BAT:a.

Sunnuntaina oli yksilökisojen vuoro. Kolme kasvattiani eli jo edellä mainitut Tuima, Hippi ja Blitz osallistuivat karsintaradalle, kaikki minejä. Kukaan ei päässyt finaaliin tällä kertaa.

Medeissä hopeamitalin pokkasi Waden tytär Budi (Sopuriinan Bodil) ja Anu! Hurjasti onnea!

Tosi mukavaa ja kauhian jännittävää oli seurata kisoja ja ihanaa nähdä niin paljon tuttuja!

Blii aloitti juoksunsa eilen.

Kaamoksenkin kuvat lausuttu

Talvi -pentueen kolmannenkin lapsosen Kaamoksen (N. Kaamos) kyynär- ja lonkkakuvat on nyt lausuttu Kennelliitossa. Silläkin upeasti A/A ja 0/0! Ihan huippujuttu! Katille iso kiitos tutkituttamisesta!

Nyt on tosiaan jo kolme neljästä Talvi -pentuelaisesta ja Hymyn (Firabellen Hymy) kaikista kahdeksasta lapsosesta seitsemän kahdeksasta läpivalaistu sekä lonkkien että kyynärien osalta. Ihan kaikki ovat olleet A/A ja 0/0! Kuten muistelen aikaisemmin kirjoittaneeni ei Aamun (N. Aamu Aurinko) tuloksia löydy KoiraNetistä, koska se asuu ulkomailla ja on myös siellä kuvattu. Eilen aloin varmistaa asiaa Kennelliitosta ja näin tosiaan on, että vaikka Norjan Kennelliiton lausunnot heille, tulokset kirjataan KoiraNet:iin vain jos Aamulle rekisteröidään jälkeläisiä Suomessa. Ehkä tähän menettelyyn on jokin hyvä syy. Mielestäni tulosten julkaiseminen olisi hyödyllistä ihan sukulaisten lonkkaindeksien luotettavuuksien lisäämisessä.

Tässä kuitenkin Aamun HD ja ED lausunnot.

Talvi-pennutkin jo 1v!

Tänään tulevat talvipennutkin jo kokonaisen vuoden ikään. Onnea Huurre (N. Huurre), Kaamos (N. Kaamos), Vallu (N. Routa) sekä Halluli Palluli (N. Halla)! Näidenkin pentujen myötä olen saanut ihania uusia ihmistuttavuuksia. Kiitos kaikkien kotiväille hyvistä, aktiivisista kodeista ja yhteydenpidostanne!

Typerää kun ei ole kuvia nyt tähän ja eiliseen päivitykseen. Josko tuolta toiselta koneelta lisäisilin myöhemmin. Talvi -pentue on tuossa otsikon kuvassa kuuden viikon ikäisinä. :)

Kohtahan noiden luustokuvauksiakin saa jo jännittää. Ainakin parille on jo ajatkin varattuina. Hallan kuvauttamista mietin, kantsisko se tehdä samalla, kun näitä jalan fiksausoperaatioita ja tarkastuksia suoritellaan.

Poppoo on noin muuten ollut tosi terve. Yhdellä 'pentuajan' silmätulehdus. Yhdellä pojista kivespuutos. Luonteet reippaat ja työintoiset, hermot hienosti 'paikallaan' (kuten äidillään). Hallakin on kuten äitinsä Hymy (Firabellen Hymy), ehkä aavistuksen nöyrempi ja ainakin sitä naurattaa enemmän. Touhut tehdään hyvällä draivilla, joka ei jää päälle kun homma loppuu. Koot arviolta 38-39cm. Kaikkinensa olen tosi tyytyväinen näihin tähän mennessä! Ihanaa että myös omistajat ovat tyytyväisiä koiriinsa!