Kevättä

Ah ihanuutta, kun valon määrä on lisääntynyt niin paljon! Ysin maissa illalla on vielä valoisaa! Ehkä sitä tässä herää itsekin talvihorroksesta.

Edellisistä päivityksistä on päässyt kokonaan unohtumaan vuonna 2014 rotujärjestön ykkösruusukkeen ansainneet. Tipi (N. Ilma) tienasi hienosti TOKO-ykkösruusukkeen, Maj (N. Kultahuuma) näyttely-ykkösruusukkeen ja Majn velipoika Jesper (N. Kimpale Kultaa) agility-ykkösruusukkeen!

Mittojakin on taas saatu pentusista. Kiitettävää aktiivisuutta! :)
Räp-pentueen mitat 16vkoisena:
Nova (N. Syypää Sun Hymyyn) noin 32cm ja 5,6kg
Dio (N. Kaikki Peliin) 30,5cm ja 4,5kg
Käpy (N. Aihetta Juhlaan) 29-29,5cm ja 4,7kg, ja
Muro (N. Kuka Muu Muka) pienimpänä noin 28,5cm ja vähän vajaa 4,5kg.

Cadillac-pentueen mittoja 12vkoisena:
Redi (N. Hra Murphy) 26cm 4,1-4,2kg
Stinky (N. Hra Leland) 22,5cm ja 2,3kg
Yoshi (N. Hra Bowen) 29cm ja 5kg

Mysli sydänkuunneltiin ja polvitutkittiin virallisesti viime viikolla hienoin tuloksin. Sydän ok, vailla sivuääniä ja polvet 0/0!

Reilu viikko sitten vietettiin viikonloppua vähän relaten Kopparnäsissä. Jarilla oli kamerakin mukana ja muutama kuva tässä. Muron kuvat (joissa korvaliimat juuri 'kivasti' repsahtaneet :D) ovat edelliseltä piipahdukselta kuukauden takaa. Niissä sillä ikää siis noin 3kk.

Kaunein MinniPeetu 9,5v

Pentu on Jin eli Noblefamily's Riotous Miss, Moolin ja Noen rakkauslapsi, josta en vain voinut kieltäytyä. Muistuttaa sekä ulkoäöltään että luonteeltaan hyvin hyvin paljon hienoa mummiaan Milliä ja isoisäänsä Rio:a. Kuvissa ikää 12vkoa.

Viime viikonloppuna kisattiin Kirkkonummella agilityä. Lauantaina olin itse paikalla talkoohommissa ja oli ihana nähdä tuttuja, Tuimaa ja Yoshia ihmisineen! Talkoopäivän päätteeksi Muro ja Yoshi pääsivät leikkimään keskenään. Tuima (N. Tuli) ja Kajsa tekivät lauantaina tuplanollan! Onnea!

Sunnuntaina kisattiin ykkös- ja kakkosluokissa. Moolin kanssa kisattiin mammaloman jälkeen kaksi rataa. Ekalta (agi)radalta kielto putkella, koska taisin vetää vähän turhan voimakkaasti. Muutoin sujuvaa, helponkin tuntuista menoa. Hyppärillä lähtö oli ihmeellistä säätämistä, josta hyl, ja itse radalta taisi tulla yksi rima. Mukavaa kuitenkin ja kaikesta invalidisoivasta jännityksestä huolimatta, tuli taas kipinä kisata enemmän. Hiljaksiin tässä aloitellaan taas. Kisaratojen jälkeen Jin pääsi leikkimään Yoshin ja siskonsa Teran (N. Seriously Cute) kanssa. Hirmuisen mukavaa, että Tera jäi niin lähelle, Kirkkonummelle, ja tutulle ihmiselle, että päästään varmasti näkemään usein.

Mooli synnytti pentunsa Ninan huomassa sunnuntaina päivällä, pari viikkoa sitten. Pennut ovat nyt sunnuntaina kolmen viikon ikäisiä. Porukassa yksi uros ja viisi narttua. Kaikki ovat mustavalkoisia kuten odotella saattoi. Kaikki on mennyt hyvin, pennut ovat oikein tasaisia, potria, elinvoimaisia ja kasvavat hyvin, ja Mooli on oikein hyvä emä.

Pentueeseen liittyvät tiedustelut kannattaa edelleen osoittaa Ninalle, joka on pentueen kasvattaja. Toki minäkin voin kertoa Moolista mutta muutoin kannattaa olla Ninaan yhteydessä, vaikkapa meilitse: lahin.ninaÄTgmail.com

Kuvissa puppilot 1 vrk:n iässä.

Meilläkin syntyi tälle talvelle toinen pentue, kun Myy (N. Kultakuume) ja komea Caddy (Ch Kråkeslottets Mr Cadillac) saivat kolme urospentua (2x soo, 1x tri), tiistaina 20.1. Pennut syntyivät vrk:lla 59 ja silti niiden syntymäpainot olivat melkoiset 250, 192 ja 247g.

Nyt pennut ovat reilun kahden viikon ikäisiä. Kokoerot ovat melkoiset yhden pikkusopulin ja kahden pullukan välillä. Syntymäpainoltaan pienin 192 grammainen painoi kaksiviikkoisena 382g, kun velipojat painoivat 600 ja 654g. Välillä täytyy vähän katsoa, että pieni saa osuutensa maitobaarilla. Sitkeä on.

Ao kuvissa pennut viikon iässä.

Soo1 poika

Tri-poika

Soo2 poika

Priiman pennut ehtivät käytännössä lähteä uusiin koteihinsa ennen kuin nämä lähtevät kunnolla liikenteeseen. Vuoron vaihto siis koittaa pian tässä sirkuksessa!

Sitten niitä tuloksia!

Tipi (N. Ilma) kävi omistajansa Sadun handlaamana Lahden ryhmiksessä tammikuussa. Tuomarina toimi Paula Rekiranta. Tulos EH. Sadun blogista löytyy Tipin arvostelu. :)

Tipin velipoika Tuima (N. Tuli) ja Kajsa taituroivat hienon nollavoiton Janakkalassa 18.1. Hienosti lähti tämä vuosi käyntiin!

Edellisten sisko Blitz (N. Vesi) teki tuplanollan HSKH:n kisoissa 17.1., Petrin suosiollisella avustuksella!

Myöskin Tiuku (N. Tosi Nopee) tekivät Teron kanssa TAAS nollan, TAAS sijoitus 2., tällä kertaa Porvoossa. Kyllä se voitto sieltä tulee! On se niiin lähellä!

Paljon onnea kaikille hienoista tuloksista!

Meidän oma arki on tällä hetkellä melkoisen pentupainotteinen. Moolikin kun on tahollaan mammalomalla. Myslin kanssa käydään hyppimistreeneissä kuitenkin kuten tavallista. Se on kyllä hassu pieni Pomppu! Ja aivan VALTAVAN ahne! Jännittävän paljon kitimäisyyttä, vaikka niillä on melkoisen kaukaisia yhteisiä sukulaisia.

Pennut päälle 2vkoa

Pennut olivat jo viime perjantaina 2viikkoisia mutta allekirjoittanut sairastui järkkyyn flunssaan uuden vuoden yönä ja makasi neljä päivää ensin kuumeessa ja sen jälkeen on yskää ja nuhaa sekä heikkoa oloa riittänyt sen verran, ettei suurta päivitysinnostusta tai aivotoimintaa ole ollut. Jari sai taudin siihen perään, joka sitten hidasti kuvaamista ja sellaista. Nyt on muutamat räpsyt saatu muistoksi räpsäistyä ja pikku hiljaa yritetään palata arkeen, vaikka tauti vielä vähän jyllääkin.

Vuosi vaihtui rauhaisissa merkeissä eikä täällä kukaan sätkynnyt mitään. Pennuilla sen verran vähän korvat auki etteivät ne onneksi kuulleet mitään eikä muukaan isompi herkkyyskausi ollut juuri tuolloin päällä. Uusi vuosi oli myös Myslille ensimmäinen laatuaan.

Tosiaan, pennuilla räpsähti kaksi viikkoa mittariin viime perjantaina.
Niiden 2-vkoispainot näyttävät tältä (suluissa syntymäpaino):
Tähtiniskasoopeli 560g (204)
Puolikaulussoopeli 464g (225)
Trikkityttö 550g (214)
Trikkipoika 564g (209).

Mukavasti tuntuu maitoa tulevan ja pennut ovat pulleita ja tyytyväisiä. Priima hoitaa pentuja erinomaisesti edelleen. En ole edes nähnyt yhtään kakkaa täällä, jos Priima on ollut paikalla. Kroonikkovaipoistakin ne käy katsomassa, voisiko pissat siivota pois... Kahden viikon ja kolmen päivän iässä huomasin ensimmäistä kertaa, kun pennut suunnistivat pentulaatikon toiseen päähän pissalle heti herättyään. Liikkikset!

Silmät aukesivat kolmella pennulla 11 päivän ikäisenä ja yksi tuli päivän perässä (tri-tyttö). Korvat siinä sitten pikku hiljaa ja hampaitakin tuntuu jo. Puolikaulustyttö oli ehkä ketterimmin liikkuva alkuun, luultavasti koska sillä oli vähiten elopainoa. Erittäin tasaisesti liikkuvia, jänteviä pentuja ovat olleet. Hienosti liikkeellä ja leikkimässä. Kolme päivää yli 2vkoisena ne kiipesivät jo syliini, kun istuin polvieni päällä. Melko 'jyrkkä' nousu noin pienille. Hienosti kiivetty! Samana päivänä heilutettiin mulle aivan selvästi häntää, huimasti vipattaen. Tähtiniskatyttö eniten mutta mustat myös. Puolikaulussoopeli ei niinkään. Se on KIUKKUINEN! Aivan kuin Hallan Ruu (silloinen Pultti. N. Kiitollisuutta) samassa iässä. Räpärit voi saada milloin mistäkin; unia häiritsevästi siskosta, poskea nuolaisevasta veljestä tai ihan vaikka siksi, ettei palvelu juuri nyt, heti, tässä paikassa pelaakaan. Toivottavasti tuo tuosta tasaantuu. Muutoinkin pennut jo painivat, purevat, nuolevat, juoksevat, murisevat, haukkuvat, kiljuvat ja vähän jopa tapporavistavat, omalla pian kolmeviikkoisen tyylillään. Pienet ja suloiset.

Trafiikkia on ollut. Perjantaina 2.1. Myy (N. Kultakuume) tuli taloon ja viipyy toivottavasti reilu pari kuukautta. Eilen 7.1. Mooli sen sijaan lähti Ninan luokse mammalomalle ja on kyllä melkoisen paksu. 63vrk sille tulee täyteen vajaan kahden viikon päästä.

Loppuun muutama kuva kahden viikon ja viiden päivän ikäisistä pentusista. Huomennahan ne ovat jo kolmeviikkoisia. Pian on edessä muutto väljemmille vesille, keskelle taloa. Ne kiipeävät pian ulos laatikostaan jo muutenkin.

Trikkipoika

Puolikaulustyttö

Trikkityttö

Tähtiniskatyttö

Pennuntuoksuinen Joulu ja muita pentu-uutisia

Meillä Joulu on tänä vuonna pennuntuoksuinen. Kovasti odotetut ja toivotut Priiman (N. Päivän Säde) ja Tevinin (Sumburgh Head's Try To Kiss Me) pennut näkivät päivänvalon perjantaina 19.12. aamuyöstä. Lämmöt olivat laskeneet edellisenä aamuna aikaisin. Avautumisvaihe pitkittyi ja lopulta päädyttiin sektioon. Tiineysvuorokausia tuli täyteen 65. Mitään vuotoa ei ollut eikä radikaalia lämpöjen sahaamista. Lääkäriin päästyämme aloitettiin ultraamalla ja todettiin, että ainakin kaksi pentua on ja niillä olemassa selvät sykkeet. Kumpikaan pennuista ei lähellä kanavaa ja kohdun suu lähes auki, muttei ihan. Pelkäsin kotoa lähtiessäni kyseessä olevan polttoheikkouden, mutta lääkärin mukaan se ei ollut kyseessä, vaan pitkittynyt avautumisvaihe. Kun siis kohdun suu ei ollut täysin auki. Miksi tällaista voi sattua nartulle, joka on aiemmin synnyttänyt tismalleen kuin oppikirjoista? Ja bonuksena hyvin tyynesti ja rauhallisesti, ensikertalaisenakin kuin vanha tekijä. Voi kuulemma sattua mille nartulle tahansa joskus. Kokemus sekin. Minulla itselläni oli tätä ennen kokemusta vain yhdestä sektiosta. Sektiosta, johon päädyttiin nartun synnytyksen käynnistyttyä, mutta sen edistymättä kuolleiden pentujen vuoksi. Tällä kertaa onneksi tiesin, että pennut ovat toistaiseksi elossa.

No, sektio meni kuitenkin oikein hyvin. Eniten tietysti pelkäsin Priiman puolesta. Narttu on AINA tärkein. Vähän alkuun jännitti, miten itse hanskaan avustajana olon. Siinä vaiheessa, kun tehtäväni oli vain odottaa (ja muistella annettuja ohjeita), tuntui, että miten voin olla pyörtymättä. Yleensä tiukoissa paikoissa minulla ei ole mitään vaikeuksia toimia, erityisesti, jos koko homma on mun niskassani. Siitä se lähti rullaamaan hyvin, kun hommia alkoi tulla eikä ehtinyt pyörtymisiä pohtia. Haava oli siisti ja se vuoti vähemmän kuin luulin eli sekään ei saanut vinttiä pimenemään. Lääkäri nosteli pentuja minulle yksitellen käsien varassa olleelle pyyhkeelle, jolla availin kalvot, hieroin pennut ja putsasin suut. Pennut olivat paljon virkeämpiä kuin olin kuvitellut. Lääkäri varoittikin minua sektiossa usein elottoman oloisista pennuista, kun ne eivät ole saaneet alatiesynnytyksen stimulaatiota. Kaikki alkoivat kuitenkin huutaa oikein pontevasti, kun niitä hieroin. Lääkärikin kommentoi Priiman kohdun kimpusta, että ovatpa ne kiukkuisia ja elinvoimaisia. Pennut odottelivat lämpötyynyn päällä ja vällyjen välissä kunnes Priima oli hoidettu kotiutusvalmiiksi. Tässä vaiheessa ruvettiin vasta ihmettelemään pentujen sukupuolia jne. Pennut punnitsin vasta kotona. Heti herättyään Priima oli kovin kiinnostunut viereisestä kopasta kuuluvista piipityksistä ja nousikin tutkimaan korin sisältöä. Ja sektiosta ja lääkityksistä huolimatta se alkoi hoitaa pentujaan välittömästi kotiin päästyämme. Voi liikutus! Pennut kampesivat itsensä rivakasti nisille. Onni on loistoemä ja elinvoimaiset puppilot!

Pentuja on siis kaikkineen neljä. Yksi tri uros, yksi tri narttu ja kaksi soopeli narttua. Pennut olivat kooltaan hyvin tasaista sakkia. Syntymäpainot 204-225g. Edelleen viiden päivän ikäisinä, on suurimman ja pienimmän välinen painoero vain 26g. Pentujen painot ovat lähteneet hyvin mutta maltillisesti nousuun ja Priima näytäisi toipuneen oikein hyvin.

Tässä muutama kuva pentusista reilun vrk:n iässä.

Näissä ensimmäisissä kolmessa kuvassa tri uros.

Yo soopeli on narttu "puolikkaalla kauluksella".

Yo soopeli on narttu "tähtiniska".

Yo trikki on narttu.

Ja näissä koko ihana porukka.

Alla vielä kuvat ihastuttavasta isäkoirasta. Tevinin kuvat: Dijana Zeric.

Mooli ultrattiin viime viikolla ja se on erittäin tukevasti tiine! Se on kyllä pullistunutkin siihen malliin että... Tosiaan, kuten jo aiemminkin mainittu, Moolin pennut tulevat syntymään Ninan huomassa ja ne tulevat omaamaan kennelnimen Noblefamily's. Lisätietoja voi kysyä Ninalta ja minäkin kerron Moolista mielelläni.

Tänne meille on sen sijaan näillä näkymin tulossa lisääkin shelttipentu-uutisia talven aikana. ;)

Tuloksia

Kuinka persoonallinen otsikko! :)

Agilityssä kisattiin eilen kolmosissa ainakin Kirkkonummella ja Janakkalassa. Kirkkikseltä Hipille (N. Ensi-Ilta) ja Nadjalle nolla ja toinen sija! Janakkalassa Vauhti (N. Ilta Villi) ja Johanna tekivät myöskin nollan ja sitä myöten tällä parilla on ensi vuoden SM-kisoihin tarvittavat tulokset jo kasassa! Paljon onnea molemmille pareille!

Mekin kisattiin Moolin kanssa pitkästä aikaa tänään. Viime kisoista vierähti seitsemän kuukautta. Mua jännitti taas aivan älyttömästi, vaikka oikeasti olen vain kiitollinen, että saan mennä Moolin kanssa. Se on ollut nyt treeneissä tosi hyvä ja ollaan kehitytty yhdessä tosi paljon. En nyt mene vaikeuksiimme enää sen tarkemmin, mutta sisu (joka on ollut välillä kyllä todella hukassakin) on ilokseni vienyt eteenpäin. Kaikki kolme rataa menivät pääsääntöisesti hyvin. Yksi melko reipas nollavoitto agilityradalta ja toinen LUVA:mme. Tajuttoman makeeta, kun koira kulkee ja tein kaiken juuri niin kuin suunniteltua ja se toimii! :) Kahdelta muulta radalta hyllyt. Huippua, kun koira lähtee itse lukemaan... Hauskaa oli! Ihanaa käydä Moon kanssa yhdessä hyppimässä!

Sisarusten Harrin (N. Potentiaali), Helmin (N. Mielihyvää) ja Volan (N. Valon Valtameri) muutkin terveystulokset, Harrin ja Helmin selkälausuntoja lukuunottamatta, on nyt kirjattu Koiranettiin. Ilahduttavat tulokset. Selkälausunnotkin tulevat varmaankin pian, koska maksoin Helmin lausunnon perjantaina.

Priima (N. Päivän Säde) aloitti juoksunsa perjantaina. Jännittävää!

Laiminlyöty blogi

Ihan hävettää miten kehnosti olen blogia (taas) viime aikoina päivittänyt. Sitä mukamas aina odotellaan inspiraatiota, joka näyttää suht harvoin ilmaantuvan, tai perfektionisti ei osaa sanottavaansa sopivalla tavalla ilmaista, jolloin jää kirjuuttamatta. Joskus tuntuu, että voisi purskauttaa yhtä sun toista tänne (koira)elämän menosta mutta näytän tyytyvän, luullakseni, poliittisesti korrektiin sisältöön. Eihän tämä päivittämättömyys nyt maailmaa kaada tietenkään mutta kovin mieluusti kirjaisin juttuja ylös suurin piirtein ajassa, kun tärkeätkin jutut väkisinkin unohtuu tällä taajuudella.

Pidemmittä puheitta;
Tuima (FI & SE AVA, FI & SE AVA-H Nappulavaaran Tuli) ja Kajsa voittivat vuoden 2013 minien EO-rankingin ja näin ollen tämä upea pari pääsee tänäkin vuonna kilpailemaan Euroopan Open -kilpailuihin! Paljon paljon onnea upeasta saavutuksesta Kajsa!

Samassa yhteydessä on mainittava, että toiseksi minien rankingissa tuli Tuiman eno (Kitin veli) Sonic ja medeissä kahdeksan parhaan joukkoon mahtuu kaksi (jotka ovat myös ao listan parhaat sheltit) Waden tytärtä! Toisena medien rankingissa on Budi (Sopuriinan Bodil) sekä Anu ja kahdeksantena Goa (Pilvimarjan Vadelma) sekä Sanni! Onnittelut heillekin kaikille hienosta saavutuksesta!

Tuima ja Kajsa ovat tehneet nollia myös vuoden alkajaisiksi. 5.1. parille plakkariin nollavoitto (1./52) ja 19.1. nolla hienosti kakkossijalla (2./48)!

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero tekivät myös nollat sekä 5.1. että 19.1.! Onnea Tero! Kajsan blogissa on videoita parien hienosta menosta.

Maj (N. Kultahuuma) on kuntoutunut kinneroperaatiostaan erinomaisesti Hannan suosiollisella avustuksella ja huolellisella hoidolla. Vapaanakin on saanut kirmata ja kaikki näyttää hyvältä! *koputtaa puuta*

Blitz (FI & EE AVA, FI AVA-H N. Vesi) ja Petri tekivät myös nollavoiton 11.1. Vantaalla (1./48)! Mahtavaa menoa! Paljon onnea!

Hallan pennut ovat voineet mainiosti ja ilahduttaneet omistajiaan! Reippaat piraijat!

Tästä postauksesta jäi puuttumaan lukuisia tärkeitä seikkoja, vain ja ainoastaan kirjoittajan muistin heikkouden vuoksi. Pyrin vaikka lisäilemään niitä, kun tulevat mieleen. JA mua saa muistuttaa!

Ai niin, kirmattiinhan me Moolin kanssa itsekin kisoissa. Mun edellisestä kisastartista on aikaa yli kaksi vuotta ja sitäkin ennen kisaaminen oli kovin rikkonaista, epäsäännöllistä pidemmän aikaa. Nyt kuitenkin sain vihdoin aikaiseksi. En jaksa tähän alkaa kirjoittaa romaania Moolin kanssa kohdatuista päänsäryistä mutta sanottakoon, että 'melko vaikeaa' on ollut. Haasteet ovat viimeistelleet mun itseluottamukseni (ts sen puutteen). Ja sen lisäksi itse jännitän kisaamista ihan invalidisoivan paljon, mikä ei suoranaisesti helpota asiaa. Ekoista kisoista selvisin hengissä mikä olikin päivän ainoa tavoite (+ luonnollisesti olla koiralle reilu). Moolin vauhti on vaihdellut tosi paljon, mikä sekin tuo hommaan oman haasteensa, kun ei tiedä miten se tänään lähtee (+ vaihtelua voi olla ihan yhdellä radallakin reippaasti). Toisissa yhteisissä kisoissamme tehtiin kuitenkin nolla(voitto, ainoalla nollalla). Päivän toisella radalla hyl, kun M tuli renkaan kehikon läpi, tämä rata oli kuitenkin huikean paljon parempi kuin tuo nollarata. Agility on sellaista. Mukavaa! Seuraaviakin kisoja on jo katsottuna, että tästä se taas taitaa lähteä... :) Tuo koira on opettanut mulle ihan uskomattoman paljon ja pidän siitä niiin kovin!

Lomareissusta palattu

Pari viikkoa vierähti asuntovaunuillen, pääasiassa Lapissa. Lähdettiin 'kiireellä', käytännössä suoraan pojan synttäreiltä, maanantaina 11.7. ja palattiin nyt viime sunnuntaina. Kiva lomailla niin, ettei ole minkään valtakunnan aikatauluja. Ainoa sovittu homma oli vierailu Musch:n tuotannossa Pietarsaaressa, tiistaina lähdön jälkeen. Ajaessa bongattiin agilitykisat jossain Ruotsissa, eli kohdalle olisi osunut joku sopiva koiratapahtumakin :). Retkue koostui miehestäni Jarista, pojastani Eliaksesta sekä meidän bortsuista. Halla jäi Anun luokse, heillä oli agilitykisat suunnitelmissa. On se vaan niin ihanaa tuolla Lapissa! Tällä kertaa reitti kulki Pietarsaaren jälkeen suurin piirtein näin: Kokkola - Kilpisjärvi - Skibotn (vähän pohjoiseen, ihana jäämerenrantapaikka) - Harstad - Narvik - Nikkaluokta (ihan mahtava paikka) - joku puskaparkkipaikka Ruotsin Lapissa Kirunasta kohti Lulajaa - Kalix - Ranua - Kuopio. Tosi hyvä ja rentouttava reissu! :) Inksun tassukin kesti hyvin! Laitan jokusen kuvan jahka J saapi ne tehtyä.

Lähtöämme edeltävänä viikonloppuna oli koiratapahtumaa jos toista. Lauantaina Tuima (N. Tuli) ja Kajsa voittivat upeasti agilityn avointen suomenmestaruuksien karsintaradan. Luokassa oli vaatimattomat 150 osallistujaa... Huikeaa menoa! Finaalista vitonen, joten parin lopullinen sijoitus oli 8.

Samaisena viikonloppuna oli Hanna koirineen Virossa näytelmissä. Nanehan sai perjantaina sertin (ed päivitys). Lauantaina tuomarina oli Anna Redlicka Puolasta. Nanelle (N. Maa) avo EH, seuraavanlaisella arvostelulla: "Tyypillinen maskuliininen pää. Maskuliininen ilme. Hyvä kaula. Runko hieman tukeva. Kantaa häntää korkealla. Hyvät kulmaukset."
Maj:lle (N. Kultahuuma) samaiselta tuomarilta jun ERI3. Arvostelu kuului näin: "Hyväntyyppinen. Feminiininen pää. Hieman pienet korvat. Hyvät mittasuhteet ja kulmaukset. Erinomainen liike."
Sunnuntaille vaihtui tuomariksi Miroslaw Redlicki, samaten Puolasta. Nanelle avo EH ja Maj:lle H.

Myös Laukaassa näyteltiin ko. viikonloppuna. Paikalla olivat Kulta-lapset Jesper (N. Kimpale Kultaa) ja Myy (N. Kultakuume) sekä Kaamos (N. Kaamos). Tuomarina oli Päivi Eerola. Jesperille EH, Myylle ja Kaamokselle H:t.

Agilityn maajoukkuekarsinnat käytiin viime viikonloppuna Seinäjoella. Tuima ja Kajsa tekivät hienoa työtä ja olivat lauantain jälkeen todella hyvissä asemissa. Lopulta parin sijoitus oli 18. Tätä kirjoittaessani pari edustaa Suomea agilityn Euroopan Open -kilpailuissa Belgiassa. Paaaljon tsemppiä!

Halla (N. Halla) aloitti juoksunsa melkein heti lähtömme jälkeen (keskiviikkona 13.7.), joten se ei päässytkään Anun kanssa korkaamaan virallista kisauraansa. Halla astutettiin tästä juoksusta. Astutukset sujuivat oikein mainiosti ja oli todella mukava nähdä miten sillä on vietit kohdallaan. Kovasti toivon että Halla saisi syyskuussa 'läjän' elinvoimaisia, terveitä shelttilapsia! :) Siinä sitä riittä jännäämistä!

Muisti palaileepi pätkittäin

Ainakin toukokuiset epikset jäivät viime postauksesta raportoimatta. Jenni kommentoi leirillä, että Moolin kanssa voisi kyllä mennä jo kisaamaan (kunhan en vaadi itseltäni jne liikoja), ja Anukin on 'patistellut' meitä epiksiin jo jonkin tovin. Eräänä toukokuisena perjantaina päätin kuin päätinkin lähteä AST:n järkkäämiin epiksiin Espooseen, joihin Anu mua oli houkutellut. Jo pelkkä ajatus lähdöstä sai mun vatsan kääntymään ympäri. Yhtään en siis jännitä... Ajattelin, että jos musta vielä kisapaikalla tuntuu siltä etten halua mennä niin en mene. Karkelot oli aika pienet, joka sopi mulle vallan mainiosti ja rata oli juuri sopiva, ei pelkkä läpijuoksu, mutta sopivan simppeli.

Anun ja Hallan (Anu on treenaillut Hallan kanssa jonkin verran tämän vuoden aikana) vuoro oli medeissä ennen meitä, joten sain ajatusta vähän pois oman suorituksen jännittämisestä. He osallistuivat radalle kahden suorituksen verran. Ekalta tosi hieno nolla ja voitto! Toiselta radalta yksi rima. Hienoa menoa!

Mun jännittäminen oli kyllä jo melkeinpä huvittavaa. Pääsin kuitenkin lähtöviivalle, yhdelle radalle ilmoittautuneena. Kahdesti Mooli tuli yhden riman ali ('jenkkihyppy' putken jälkeen), vaikken mielestäni peittänyt estettä. Jonkin verran näitä on meillä tullut, joten onneksi ajattelin, että teen tän nyt vaikka monta kertaa, enkä anna jatkaa riman alituksesta. Lisäksi yksi sivuirtoaminen, jossa M lähti hakemaan hyppyä kauempaa ja ajautui pituuden ohi. Ei aavistustakaan mistä syystä, enkä todellakaan korjannut pituutta (koska koiralla ei aavistustakaan, että sinne olisi pitänyt mennä). Kontaktit jees ja musta meillä oli tosi mukavaa! Tavoite siis täyttyi ja ylittyikin! Ihan älyttömän kivaa! Viimeisten viikkojen aikana on hetkittäin tullut agilitystä SE olo. En tiedä tietääkö kukaan mitä meinaan, mutta sellaista fiilistä ei ole ollut mulla agilitystä varmaan useampaan vuoteen. Se on ihan älyttömän makeeta! Luulin välillä etten ehkä enää koskaan koe sitä oloa. Se ei liity tuloksiin tai mitään sellaista (tulokset tulee ehkä sen myötä ennemminkin), se on vaan sellainen jännä olo. Toi koira on mulle hurjan tärkeä ja rakas, ja opettanut aivan valtavasti, ja viime aikoina ollaan kehitytty harppauksin (lienee mun asenteesta kiinni). En tiedä saavutetaanko koskaan mitään tuloksia. Eikä ne oo se juttu, se juttu on Moolin ja mun yhteinen aidosti kiva, nautinnollinen tekeminen. :)

Leiri, kaksi uutta valionarvoa, synttäriä ja muuta mukavaa

Maj, Dippi ja Myy 9kk, kuvattuna leirillä, Kuva: Hanna Jauhiainen

Toukokuun 10.-12.5. leireiltiin Virroilla, Marttisen lomasaarella, ensimmäistä kertaa. Leiri järjestettiin kimpassa Eyewitness -bordercollieiden kanssa, ja se oli mun mielestä oikein onnistunut systeemi. Ihan mahtavaa nähdä monta kasvattia, viettää aikaa ihanien ihmisten kanssa ja puuhata kaikkea mukavaa! Sääkin oli meille todella suosiollinen. Kaikkineen hyvä kokemus siis! Mieluusti lisää tällaista!

Perjantaina majoittumisen jälkeen päästiin vierailemaan suurelle lypsykarjatilalle, ja kuulemaan paljon asiaa lypsykarjasta ja sen hoidosta. Todella antoisa kokemus ja ihania hyvinvoivia lehmiä (no oli siellä yksi aikuinen sonnikin ja sonnivasikoita :)! Suuri kiitos tästä mahdollisuudesta Marille ja Sarille!

Sonnivasikoita Kuva: Hanna Jauhiainen

Lauantaina aamu aloitettiin tutustumalla agilityrataan, jonka olimme pe-iltana rakentaneet. Rata oli pitkä ja vaikea, mutta kaikille löytyi sieltä joku treenattava juttu. Ihan ekakertalaisillekin.


Dipin agilityä

Ja palkkaa

Maj:n eka putkitreeni, saalispalkalla

Nane agilityradalla

Samaan aikaan agitreenien kanssa pyöri Sarin vetämä saalispalkkaustreeni, jossa Sari antoi hyvin yksilöllisiä neuvoja lelupalkkaukseen. Henk.koht olin tosi vaikuttunut siitä, miten 100% näistä shelteistä palkkautui hienosti lelulla! Sain tästä myös kouluttajalta palautetta jälkeenpäin :). Hyvä te! Jatkakaa ihmeessä taipumusten ylläpitoa! Itse sain Sarilta hyviä neuvoja ja 'puheterapiaa' Moolin kanssa työskentelyyn. Tämä oli mielestäni tosi tosi hyvä treeni/ohjelmanumero!

Dippi ja Suvi kahden lelun leikissä. Kuva: Hanna Jauhiainen


Maj palauttaa


Moolille vihreä Cuz on arvokkaampi kuin verkkopallo. Silti täytyy saalistaa. :) Kuva: Hanna Jauhiainen

Koko lauantai vierähti agilityn, saalispalkkauksen ja hyvän seuran merkeissä. Toki välillä syötiin ja illalla saunottiin sekä istuttiin takkatulen ääressä.

Sunnuntaina aloitettiin Nadjan vetämällä temppukoululla. Nadja näytti ensin Hipin (N. Ensi-Ilta) ja Flown osaamista virikkeeksi ja sen jälkeen ohjeisti innokkaita uusien temppujen saloihin. Ihan mahtavaa aktivoimista ja kropankäytön treeniä koirille!

Flow näyttää taitojaan

Temppukoululaisia

Temppukoulun jälkeen jatkettiin agilityllä ja yleisellä ajanvietolla. Uimassakin jotkut kävivät.



Puolisisarukset Nane ja Hippi

Nuu

Priima ja lapset (vas. -> Maj:n persus, Dippi, Priima ja Myy). Tästä porukasta oli mahdotonta saada kuvaa, jossa kaikki olisivat katsoneet kameraan päinkään...

Priima

Tässä kasvistäti leirillä olleine kasvatteineen. Enzo oli myös mukana, mutta ehti lähteä ennen kuvaushetkeä.
Koirat vasemmalta ylhäältä: Kaamos, Priima, Myy, Dippi, Hippi, Nane. Alhaalla: Maj ja Nuu

Tämä hauska kuva täytyy vielä laittaa. Molemmat kuvat on Hanna ottanut ja yhdistänyt. Kuvassa siis Maj ja Myy pikkupentuina ja 9kuisina.

Suuren suuri kiitos kaikille mukana olleille! Ihan huippuviikonloppu kaikin puolin! Ensi vuonna uudestaan? Toivottavasti silloin kaikki halukkaat pääsisivät tulemaan. :)


Tää on niiiin huippu! Milli ja Millin ihanat (vakavat) lapset! Voi rakkaus! :D Vas. -> Tuumis, TiuTau, Höyry, Milli, Mooli ja Bruno.
Kuva: Jenni Leino

Maj (N. Kultahuuma) ja Hanna kävivät Mynämäen ryhmänäyttelyssä 18.5. Tuomarina oli Hilkka Salohalla. Arvostelu kuului seuraavasti:
"Kooltaan riittävä, mittasuhteiltaan oikea. Ikäisekseen hyvin kehittynyt narttu. Hyvä pään kiila, mutta kuono saisi olla täyteläisempi. Puutteellinen otsapenger. Kaula saisi olla pidempi ja kiinnittyä kauniimmin. Pysty lapa ja olkavarsi. Lyhyt, pyöreä rintakehä. Riittävä luusto. Hyvät silmät ja korvat. Liikkuu hieman ahtaasti takaa ja astuu ajoittain ristiin edestä. Taka-askel jää rungon alle."
JUN EH

Priima (N. Päivän Säde) pyörähti näyttelykehässä Jämsässä 19.5.. Sheltit arvosteli Wayne Fleming Australiasta. Priima esiintyi erinomaisesti ja liikkui tapansa mukaan niiin hienosti mun silmääni. 'Saaliina' 'sileä' ERI seuraavanlaisella arvostelulla:
"3,5 years. Typical of the breed. Well balanced. Good reach of neck. Correct ear placement & size.
Correct eye colour & shape. Good scissor bite. Well angulated front & rear. Moves freely."
Mulle jäi vähän sellainen vaikutelma, että kaikki saivat samanlaiset arvostelut...

Blitz (N. Vesi) ja Petri ovat palanneet agilitytauolta tosi hienoin tuloksin. Toukokuun 9.:nä hieno nollavoitto isossa 68:n koiran luokassa! Toukokuun loppupuolella pari starttasi Viron puolella, josta nolla ja SERT eli Bliistä leivottiin uusi EE AVA! Eilen Raumalla Blitz ja Petri saivat SM-nollat kasaan viimeisenä mahdollisena päivänä Raumalla! Tältä radalta myös hyppySERT eli pari ansaitsi toisen valionarvon (Fi AVA-H) reilun viikon sisään! Huikeeta! Suuren suuret onnittelut sekä SM-kisapaikasta että uusista titteleistä!

Kirkkonummella kesäkuun puolivälissä järjestettäviin SM-kisoihin on kilpailuoikeus nyt Enzolla, Tiukulla, Blitz:llä ja Tuimalla.

Inksteri Pinksterikin täytti jo vuoden 25.5.! Samaan syssyyn se aloitti ensimmäisen juoksunsa.

Myy (N. Kultakuume) oli täällä meillä kyläilemässä viikon verran leirin jälkeen, että pysyvät nurkat ja lauma tuttuna. Tosi hienosti meni! Reipas, täyspäinen, vietikäs, hyvähermoinen lapsikoira *piNkit lasit?*. Myy on korkeudeltaan varovaisesti arvioiden aavistuksen emäänsä pienempi eli lienee vajaa 36 senttinen. Tosi tyytyväinen mä kyllä olen tähän pentueeseen kaikkinensa. Ja mikä tärkeintä, niiden omistajat (ja haltijat) sanovat olevansa sitä. :)

Hitsi (N. Se Yksi Ja Ainoa) oli täällä päivähoidossa lauantaina ja antoi panoksensa Hannes Lohen geenitutkimukseen. Samalla pikkujätkä mitattiin ja korkeudeksi saatiin noin 31senttiä. Voe elämä miten se on ihana ja niin Äijä! Olisi pitänyt saada sen ja isänsä Hunnin, toisen Äijän, kohtaaminen videolle :).



Hitsi kuvissa n. 8½kk. Kuvat: Jari Alanen/Taikakuva

Kaikki tämän postauksen kuvat ovat Hanna Jauhiaisen kamerasta ellei toisin mainita.

Toivotaan jälleen taajempaa päivitystiheyttä... :)