Pimeyttä ja valoa

Marraskuu on kyllä jotenkin tehokas tunnelman latistaja ja samalla tavalla pitäisi jaksaa touko- kuin marraskuussakin. Asenne toki ratkaisee, tässäkin. Hetki vielä (ainakin kalenterin mukaan) mennään kohti syvempää pimeyttä ja Joulun tienoillahan se alkaa taas valjeta. Enää alle kuukausi. Mutta joo, asiaan. Tuppaa tämä blogin päivittäminen aina jäämään muiden kiireiden jalkoihin (pahoittelut myös mm pentukyselyjen vastausten viipymisestä!). Lisäksi, vaadin aina itseltäni sen suhteen jonkinlaista suunnitelmallista (ja täydellisen informatiivista :P ) otetta. Kun sitä ei helposti löydy, jää päivitys roikkumaan (ja painamaan 'takaraivoon'). Tässä sitä nyt kuitenkin tulee.

Paljon on taas tapahtunut, mukavaa ja vähemmän mukavaa. On agility-, rallytoko- ja näyttelytuloksia, muita kuulumisia, sairaskertomuksia jne. Ollaan kimppalenkkeilty kertaalleen, tehty paljon töitä ja suunniteltu tulevaakin, vaikka tuntuu toisinaan haastavalta.

Hippi (N. Ensi-Ilta) ei agilitysta eläköitymisen jälkeen ole todellakaan jäänyt sohvaperunaksi, vaan ovat Nadjan kanssa harrastaneet kaiken muun aktiivisen elämänsä lisäksi rallytokoa. Lokakuussa pari sai kolmannen hyväksytyn tuloksen AVO-luokasta ja Hippi sai siis jälleen uuden tittelin RTK2. Paljon onnea Nadja!
Nadjan blogista löytyy video tästä suorituksesta.
Näyttelyssäkin Hippi on ehtinyt pyörähtää. Suunnistimme syyskuun alussa melko jännittynein tunnelmin Hyvinkään ryhmikseen Maret Kärdin arvioitaviksi. Hippi sai EH:n seuraavanlaisella arvostelulla:
"Lähes 10 v. Sopivan kokoinen. Erinomaiset mittasuhteet. Sopivasti kulmautunut ilman liioittelua. Hyvä raajaluusto. Oikean mallinen tummasilmäinen pää. Pehmeäkärkiset liikkuvaiset korvat. Ryhdikäs kaula. Kiinteä ylälinja mutta liikkeessä reippaasti selkälinjan yläpuolelle kohoava häntä. Hyvin pirteä luonne. Erinomainen kontakti esittäjään. Hieman periksi antavat ranteet. Hyvä turkki."
Tuomari ei ole hölläkätinen ERIen ja EH:n suhteen, joten erittäin tyytyväinen sai olla. Dio ja Murokin olivat matkassa mutta palaan niihin myöhemmin.

Hipin veli'poika' Arttua (N. Kivijalka) en ole hetkeen nähnyt mutta omistajansa kanssa olemme puhelimessa jutelleet. Arttu kuuluu voivan hyvin, kuten myös Eetu (N. Kullanhuuhtoja).

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero ovat tehneet nollia agilityssä, vaikka ovat tietääkseni kisanneet nyt syksyllä hieman vähemmän. Syyskuun lopulta he saivat nollamerkinnän sijoituksella 5./39. Lokakuulta kaksi nollaa samalta päivältä, molemmilla radoilla sijoitus 7. Marraskuussa plakkariin yksi nolla Lohjalta, sijoituksella 5. Tiukulle ja Terolle hopeaa JAU:n seuramestaruuksista! Onnea Tero!

Nuu (N. Tosi Ystävä) on muuttanut systerin kanssa Helsingin keskustasta etäämmälle viettämään omakotielämää. Kovasti tuntuu nauttivan! En olisi ihan heti uskonut, että keskustasta muutto näkyisi esim turkissa niin nopeasti. Muutamassa viikossa koira tuntuu ihan erilaiselta. En siis sano, että koiran olisi paha olla keskustassa mutta selvä ero turkissa tuntuu, ilm kaikenlaisten pölyjen vähenemisen myötä.

Tipi (N. Ilma) ja omistaja/ohjaajansa Satu nousivat viime viikonloppuna agilityssä kolmosiin! SERT tuli voitolla Hyvinkäältä. Olen niiin onnellinen teidän puolesta! Ja ihan parasta Satu, että veit itse! :) Lämpimät onnittelut!

Tipin velipoika Tuima (N. Tuli) on palannut tauoltaan ja tehnyt Kajsan kanssa hienoja ratoja, ja niitä nollia. Ihan ensimmäistä tauon jälkeisistä kisoista nolla, sijoituksella 3./46. Lokakuun loppupuolella Ojangosta kaksi nollaa sijoituksilla 2. ja 3.! Heti marraskuun alussa pari teki tuplanollan upeilla sijoituksilla 1. ja 2.! Pari viikkoa tästä niin he taiteilivat triplanollan sijoilla 3., 4. ja 2.! Samalla pari voitti Racinel-cup:n.
Myös Tuima, kuten siskopuolensa Tiuku, sai hopeaa JAU:n seuramestaruuksista!

Tuiman selkä kuvattiin virallisesti syyskuussa ja silmäpeilattiin lokakuussa täysin terveeksi mieheksi. Upea juttu! Ja suurkiitos tutkituttamisesta!

Blitz:lle (N. Vesi) ja Petrille tuplanolla marraskuun alusta (sijoitukset 2. ja 4.?). Marraskuun 21. pvä pari teki myös nollan, jolla he sijoittuivat toiseksi(/36). Hyvä Blii ja Petri!

Vauhti (N. Ilta Villi) ja Johanna ovat myöskin tehneet nollia. Yksi hyppynolla Valkeakoskelta elokuulta ja TUPLANOLLA Nokialta syyskuun alusta! Nokialla sijoitukset hienot 5. ja 2.! Mahtavaa Johanna! Onnea!

Vallu (N. Routa) ja Hannele ovat tehneet (ainakin, jotka tiedän) kaksi nollaa syksyn aikana. Ensimmäinen Kirkkonummella elokuussa ja toinen marraskuun alussa. Jälkimmäinen nolla oikeutti vieläpä HYPPYSERTiin! Paljon onnea!
Vallu myös silmäpeilattiin ja polvitutkittiin lokakuun puolivälissä. Silmät terveet lievää distichiasista lukuunottamatta ja polvet edelleen 0/0. Kiitos tutkituttamisesta Hannele!

Dippi Priimanpoika (N. Kullankaivaja) ja Suvi nousivat agilityn kakkosluokkaan syyskyyssa hulppealla nollavoitolla! Pari teki ensimmäisen kakkosluokan nollansa heti ensimmäisessä startissa (sij. 2, ei luvaa). Lokakuun puolivälissä he saivat LUVA-merkinnän kilpailukirjaan tehtyään hienon radan, joka oikeutti nollavoittoon! Paljon onnea Suvi!

Helmi (N. Mielihyvää) silmäpeilattiin lokakuun puolivälissä täysin terveeksi. Tännekin muistiin, että Helmi aloitti juoksunsa viime perjantaina.

Vola (N. Valon Valtameri) ja Mari ovat taiteilleet syksyn aikana toisenkin nollavoiton ja kisakirjassa on nyt siis kaksi LUVA-merkintää. Vola ja Mari valittiin Agilityliiton Top Team -valmennukseen. Vola joutuu nyt hyvin harmillisesti jäämään tauolle agilitystä, sillä sen oikean takajalan akillesjänne luksoi (varpaan pinnallinen koukistajajänne, ns kinnervika) viikko sitten. Jalka operoitiin viime keskiviikkona Esa Eskelisen toimesta. Jänne on luksoinut matalan kantaluun uran vuoksi ja uraa syvennettiin leikkauksella. Volan kintereestä ei ole onneksi hajonnut mitään, ja ennuste on oikein hyvä. Ehdotonta lepoakaan se ei onneksi tarvitse samalla tavalla kuin, jos luksaatio olisi tapahtunut retinaculum:n repeämisen vuoksi ja itse jänteitä tmv olisi pitänyt korjata. Kaikkineen kuitenkin todella todella harmillinen juttu. :(
Nämä kinnerhommat ovat erittäin monimutkaisia ja hankalia jalostuksessakin jne, koska ovat niin moninaisia. Minulla on ennestään yksi kinnervikainen kasvatti, ja vaikka dg on sama (=lopputulos akillesjänteen luksaatio) on syy aivan eri (kantaluun ura täysin normaali, retinaculum revennyt). Milläpä näiden jäljille siis pääsee. Sairaat (tietysti) pois jalostuksesta mutta sairas voi olla ontunut yhden pätkän (ja jänne arpeutunut paikoilleen) eikä asiaa koskaan ole diagnosoitu. Omistaja ei välttämättä edes tiedä, että hänen koirallaan ao vaiva on ollut, jos ontuminen ei ole pitkäkestoista jne. 
Jos Volan tapaukseen liittyen on kysyttävää, saa minulle laittaa vaikka sähköpostia tmv.

Hitsin 3v kuvat otti Harri Kivimäki

Priiman tuoreimmille pennuille Diolle, Käpy:lle, Murolle ja Novalle kuuluu hyvää.
Elokuun lopussa osallistuttiin koko porukan kanssa pentunäyttelyyn Vantaalle (Kiitos kaikille!). Tuomarina toimi Karin Bergbom.

Nova (N. Syypää Sun Hymyyn) esintyi isommissa urospennuissa voittaen luokkansa ja saaden KP:n ja ollen PU2. Arvostelu kuului näin:
"Kookas, sopusuhtainen pentu. Hyvä pää ja ilme. Hyvin taittuneet korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Eturinta saa vielä kehittyä. Sopiva luusto ja rungon vahvuus. Hyvä takaosa. Hieman korkea hännänkanto liikkeessä. Liikerata ok. Miellyttävä rauhallinen (:D) luonne. Kaunis väri ja karva."
Isommissa tytöissä luokan voitti Muro, Kävyn ollessa toinen ja Dion kolmas. Kaikki saivat KP:n. Muro oli myös PN1 ja myöhemmin ROP-pentu sekä RYP-4! Jeeeee!

Muro 8kk. Kuvat: Nadja Böckerman

Dion arvostelu kuului näin:
"Sopusuhtainen, miellyttävä pentu. Sopiva vahvuus, hyvät ääriviivat. Melko hyvä pää. Kuono saa vahvistua. Silmät hieman pyöreät. Kaunis silmien väri. Korvat ok. Kaunis kaula ja ylälinja. Sopiva luusto ja runko. Hyvin kulmautunut takaa. Erinomainen häntä. Tasapainoiset joustavat liikkeet. Kaunis karva ja väri"

Dio 8kk. Kuvat Nadjan kamerasta.

Käpyn arvostelu:
"Kaunis, sopusuhtainen pentu. Erinomaiset mittasuhteet ja ääriviivat. Kaunis, ilmeikäs pää, jossa hyvä sukupuolileima. Hyvät korvat ja silmät. Kaunis kaula ja ylälinja. Sopiva runko ja luusto. Hyvin kulmautunut takaa. Hieman korkea-asentoinen häntä liikkeessä. Tasapainoiset vetävät kauniit liikkeet. Erinomainen karva ja väri. Miellyttävä luonne."

Käpy 8kk Kuva: Nadja Böckerman

Muron arvostelu:
"Erittäin kaunis sopusuhtainen laadukas pentu. Erinomainen koko ja vahvuus. kauniit ääriviivat. Hyvät mittasuhteet. Erittäin kaunis pää ja ilme. Hyvät korvat ja silmät. Sopiva luusto ja runko. kauttaaltaan hyvin kulmautunut. Erinomainen häntä. kauniit joustavat tehokkaat liikkeet. Karva ok. Hyvä väri. Miellyttävä rauhallinen luonne."
Näyttelypaikalle saatiin vierailemaan myös Yoshi (N. Hra Bowen) sekä sen veli Redi (N. Hra Murphy) ja Jesper (N. Kimpale Kultaa). Mahtava päivä, hyvässä seurassa!

Käpy osallistui pentuluokkaan vielä Porvoossa syyskuun 12. Miran suosiollisella avustuksella. Tuomarina toimi Pia Enlund, ja Käpy oli hienosti ROP-pentu! Onnea Mira! Ja kiitos jälleen Kävyn esille tuomisesta. :)
Arvostelu kuului näin:
"8 kk hyvin kaunis kokonaisuus, mittasuhteiltaan oikea, hyvä kiilamainen pää, tummat silmät, pään ylälinjat saisivat olla yhdensuuntaisemmat, erinomaiset korvat, sopiva kaula, hyvä runko ikäisekseen, hyvin kulmautunut edestä ja takaa, hyvä hännän asento liikkeessä, lupaava karvan laatu, reipas käytös"

Siskokset Hyvinkäällä. Kuva: Sirpa Saari

Syyskuun 20.pvä suunnattiin tosiaan Hyvinkäälle ryhmikseen Nadjan kanssa, mukana Hippi, Dio ja Muro. Kärdi oli tiukka kuten tavallista, antoi hyllyjäkin ja nartuille vain neljä ERIä. Ensimmäinen näistä annettiin Diolle. Tässä vaiheessa meinasin jo hyppiä tasajalkaa innosta kehässä. Päivä pelastettu!
Dion arvostelu kuului näin:
"9kk Sopivan kokoinen, vielä kehittymässä mutta hyvin lupaava kokonaisuus. Vielä pystyhkö etuosa ja eturaajat kaipaavat etuosaan leveyttä. Hyvät takakulmaukset. Toivoisin aavistuksen pidemmän rintakehän ja lanneosan. Hieman luisu lantio. Vielä kevyehkö kuono ja kapeahko alaleuka, tarvitsevat aikaa. Ilmeikkäät tummat, oikeanmuotoiset silmät. Liikkuvaiset, oikea-asentoiset korvat. Esitetään hieman pystyllä kaulalla mutta liikkeessä virhe korjaantuu. Erinomainen karvapeite ilman liioittelua. Tasapainoiset, tehokkaat sivuliikkeet. Tänään liikkeessä hieman takakorkea. Miellyttävä luonne."
Dion tuloksena Jun ERI2!
Seuraavana arvosteltiin Muro. Muron arvostelu kuului näin:
"9kk ihannekokoinen. Erittäin vaikuttava, erinomaista tyyppiä. Sopivasti kehittynyt. Hyvin kulmautunut, sopivalla raajaluustolla ja samalla feminiininen juniori, jolla erinomainen ryhti. Vaivattomat liikkeet. Ilmeikäs tummasilmäinen pää. Tänään vielä kapeahko alaleuka. Liikkuvaiset, oikea-asentoiset korvat. Erinomainen kaula, ylälinja. Mallikelpoinen lantiorakenne. Vielä osittain pentuvillava mutta erinomainen karvapeite. Taitavasti esitetty. Hyvin lupaava ja vaikuttava kokonaisuus. Tuomari on valloitettu!"
Tuloksena ERI1, SA, PN1, SERT ja ROP!! Ekassa virallisessa näyttelyssä! Voi MuLoa! Ryhmässä tuomari Robert Rumbach poimi Muron kuuden parhaan joukkoon mutta sijoitus jäi saamalla. Ei kyllä haittaa. :)

Muron kuvat Hyvinkäällä otti Sirpa Saari

Seuraavan kerran Muro oli näyttelykehässä Tuuloksessa (kamala nlypaikka) lokakuun alussa. Tuomariksi oli vaihtunut Paavo Mattila ja saneli Murosta näin:
"Hyvin rakentunut nuori narttu, jolla oikeat mittasuhteet. Hyvän mallinen pää. Kaunis ilme ja korvat. Erit hyvä kaula ja hyvin kehittynyt runko. Erit hyvät raajat. Liikkuu hyvin. Karva vaiheessa. Miellyttävä käytös." Tuloksena JUN ERI3.

Jyväskylän KV:ssa Muro oli kehässä molempina päivinä. Riikka majoitti meidän ystävällisesti koko viikonlopuksi ja Päivi syötti ja juotti matkalaisen pe iltana. Kiitos miljuunasti Riikka ja Päivi!
La tuomarina toimi Leif-Herman Wilberg Norjasta. Samainen tuomari on laittanut Kitin ROP:ksi muistaakseni 2004 Loimaalla.
Tuomari saneli Murosta näin:
Excellent type, size, proportions. Well shaped feminine head. Good expression. A little fine in muzzle. Good neck. Topline should be firmer. Good croup and tail. Moderate angulations. Good feet. Moves well. A little soft coat." ERI
Sunnuntaina jänskättiin Andrew Bracen kehää. Tuloksena ERI lauantain tapaan. Hänen arvostelunsa kuului näin:
" 11months sable. Pleasing head type. Typical expression. Well constructed body. Ideal size & shape. Moves quite well up & down. Needs to watch her tail."

Myöskin Käpy ja Redi esitettiin molempina päivinä ja Dio oli kehässä sunnuntaina. Su olisi ollut kasvattajaluokkakin mutta en halunnut esittää sitä.
Käpy sai molempina päivinä EH:n ja Redi lauantaina Paavo Mattilalta ERI:n ja su Brace:lta EH:n. Diolle sunnuntaina EH.
Redin arvostelut:
Paavo Mattila:
" Hyvin rakentunut uros, joka voisi olla aavistuksen lyhyempi. Hyvän mallinen pää. Kaunis ilme ja korvat. Erinomainen kaula. Hyvin kehittynyt runko. Hyvin kulmautuneet raajat. Ajoittain hieman korkeahko häntä. Hyvä laatuinen karva. Liikkuu hyvin. Miellyttävä käytös." ERI
Andrew Brace:
"10 months sable. Rather lacking in head type & a little long coupled, but good basic construction. Moves well behind, a little wide in front. Tail carriage rather high." EH
Lisään Kävyn ja Dion arvostelut myöhemmin.

Redi Jlässä 11kk. Kuva: Tiina P.

Marraskuussa kimppalenkkeiltiin kohtuullisen kokoisella porukalla ja syötiin hyvin täällä meillä. Kiitos osallistumisesta kaikki ihanat!

Mysli silmäpeilattiin yhtä hentoa karvaa lukuunottamatta terveeksi lokakuun puolivälissä.

Jin:n kanssa on ollut epäonnea. Siltä leikattiin suuri OCD lapaluun ala-/sisäreunasta loppukesästä ja toipuminen on ollut välillä vähän niin ja näin. Se on kipuillut melkoisesti myös panostiittia ja pentuaika onkin mennyt ei niin toivotuissa merkeissä. Kurjaa.

Että sellaista kivaa ja vähemmän kivaa.
Osa tunnisteista jäi nyt laittamatta, koska Blogger sallii vain 20kpl/postaus.

Kevättä

Ah ihanuutta, kun valon määrä on lisääntynyt niin paljon! Ysin maissa illalla on vielä valoisaa! Ehkä sitä tässä herää itsekin talvihorroksesta.

Edellisistä päivityksistä on päässyt kokonaan unohtumaan vuonna 2014 rotujärjestön ykkösruusukkeen ansainneet. Tipi (N. Ilma) tienasi hienosti TOKO-ykkösruusukkeen, Maj (N. Kultahuuma) näyttely-ykkösruusukkeen ja Majn velipoika Jesper (N. Kimpale Kultaa) agility-ykkösruusukkeen!

Mittojakin on taas saatu pentusista. Kiitettävää aktiivisuutta! :)
Räp-pentueen mitat 16vkoisena:
Nova (N. Syypää Sun Hymyyn) noin 32cm ja 5,6kg
Dio (N. Kaikki Peliin) 30,5cm ja 4,5kg
Käpy (N. Aihetta Juhlaan) 29-29,5cm ja 4,7kg, ja
Muro (N. Kuka Muu Muka) pienimpänä noin 28,5cm ja vähän vajaa 4,5kg.

Cadillac-pentueen mittoja 12vkoisena:
Redi (N. Hra Murphy) 26cm 4,1-4,2kg
Stinky (N. Hra Leland) 22,5cm ja 2,3kg
Yoshi (N. Hra Bowen) 29cm ja 5kg

Mysli sydänkuunneltiin ja polvitutkittiin virallisesti viime viikolla hienoin tuloksin. Sydän ok, vailla sivuääniä ja polvet 0/0!

Reilu viikko sitten vietettiin viikonloppua vähän relaten Kopparnäsissä. Jarilla oli kamerakin mukana ja muutama kuva tässä. Muron kuvat (joissa korvaliimat juuri 'kivasti' repsahtaneet :D) ovat edelliseltä piipahdukselta kuukauden takaa. Niissä sillä ikää siis noin 3kk.

Kaunein MinniPeetu 9,5v

Pentu on Jin eli Noblefamily's Riotous Miss, Moolin ja Noen rakkauslapsi, josta en vain voinut kieltäytyä. Muistuttaa sekä ulkoäöltään että luonteeltaan hyvin hyvin paljon hienoa mummiaan Milliä ja isoisäänsä Rio:a. Kuvissa ikää 12vkoa.

Viime viikonloppuna kisattiin Kirkkonummella agilityä. Lauantaina olin itse paikalla talkoohommissa ja oli ihana nähdä tuttuja, Tuimaa ja Yoshia ihmisineen! Talkoopäivän päätteeksi Muro ja Yoshi pääsivät leikkimään keskenään. Tuima (N. Tuli) ja Kajsa tekivät lauantaina tuplanollan! Onnea!

Sunnuntaina kisattiin ykkös- ja kakkosluokissa. Moolin kanssa kisattiin mammaloman jälkeen kaksi rataa. Ekalta (agi)radalta kielto putkella, koska taisin vetää vähän turhan voimakkaasti. Muutoin sujuvaa, helponkin tuntuista menoa. Hyppärillä lähtö oli ihmeellistä säätämistä, josta hyl, ja itse radalta taisi tulla yksi rima. Mukavaa kuitenkin ja kaikesta invalidisoivasta jännityksestä huolimatta, tuli taas kipinä kisata enemmän. Hiljaksiin tässä aloitellaan taas. Kisaratojen jälkeen Jin pääsi leikkimään Yoshin ja siskonsa Teran (N. Seriously Cute) kanssa. Hirmuisen mukavaa, että Tera jäi niin lähelle, Kirkkonummelle, ja tutulle ihmiselle, että päästään varmasti näkemään usein.

Pompu Turkkuses

Myslin (Shadeland Quite Mythical) kanssa suunnistettiin näytelmiin viime viikonloppunakin, jo toisena viikonloppuna peräkkäin. Tällä kertaa oli vuorossa Turun KV. Enpä taaskaan mitään tavoitteita asettanut, mikä lienee näytelmien kyseessä ollen ihan järkevää. Minusta Pompu on niin hyvärakenteinen, rotutyypillinen ja liioittelematon, että ajattelen sen 'menevän' kaikille tuomareille, ihan todella jenkkityyppiä hakevia lukuunottamatta.
Tuloksena tällä kertaa sileä ERI, Iso-Britannialaiselta John Carter:lta, joka ei hänkään ollut eriautomaatti. Arvostelu kuului seuraavasti:
"Nice bitch. Good feminine head. Overall shape excellent. Well balanced. Good body and hindquarters. Just fails in front action, weaving. Standing looks like a picture."
Että sellaista. "Standing looks like a picture"!!! Super-Pompu! Liikkeet meni ihan plörinäksi! Jokaisen karvatupon ja roskan luokse piti yrittää singota, josko se olisi nami, ja kun 'komensin' sitä, kääntyi Mysli katsomaan minua. Pöh. Ei sillä nyt muuten ole väliä mutta tuntuu pöllöltä maksaa kalliita ilmomaksuja, kun on noinkin paljon laittoa esiintymisessä. Tätä tosin ei ollut Lahdessa. Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja treenaan Myslin kanssa tuota. Muutoin Pompu seisoo kauniisti ja on kovinkin tarkkana kehässä namintuijotushommassa. Kuvat tosin paljastivat myös sen, että turhan korkealla pidän kättä, jota se katsoo, ja katsoo tietenkin silloin myös turhan ylös. Tähän täytyy kiinnittää huomiota jatkossa. Näin sitä oppii.

Mysli Lahdessa. Kuva: Satu Tuominen

Mysli Turussa. Kuva: Sari Sainio

Tänään Purinalla kirmattiin agilitykisojen merkeissä. Tuimalle (N. Tuli) ja Kajsalle TRIPLANOLLA ja sijoituksetkin hienosti 2./47, 6./48 ja 1./47! Paljon onnea!
Myöskin Tuiman siskolikka Blitz teki ainakin yhden nollan Petrin kanssa, jolla he sijoittuivat toiseksi! Korjataan sen verran näin jälkeen päin, että Blii ja Petri tekivät TUPLANOLLAN tänään, hienoilla sijoituksilla 1. ja 3.! Onnea Petri!

Yllä mainitut sisarukset sekä Nane ja Tipi eli Elementti- pentue täytti 2.4. jo kuusi vuotta! Kylläpä aika rientää! Paljon onnea murut!

Yoshin (N. Hra Bowen) ja Redin (N. Hra Murphy) mittoja olen saanut kiitettävän aktiivisesti. Redi painoi 10vkoisena 3,2 kiloa, mikä tarkoittaa, että sen keskinmääräinen viikottainen painonnousu viidestä kymmeneen viikkoon on ollut 340g. Säkäkorkeus oli max 25cm. Velipoika Yoshi painoi 10 vkoisena 3820g, joka tekee viikottaiseksi painonnousuksi 5-10vkoisena keskinmäärin 438g/vko. Säkää Yoshilla oli 10vkoisena 25,5cm. Molemmat kasvaa yhden 'ennustustaulukon' ideaalihaarukassa. Aina on shelttien kanssa jännää nähdä millaisiksi koot aikuisena osoittautuvat.

Nova-poika (N. Syypää Sun Hymyyn) oli 14viikkoisena 30,5cm korkea ja painoi 5kiloa. Siskolikat Dio (N. Kaikki Peliin) ja Muro (N. Kuka Muu Muka) mitattiin (sillä luotettavimmalla, kynällä seinään -tekniikalla) ja punnittiin torstaina, päivää vajaa 15 vkoisena täällä meillä. Dio painaa 4,2kg ja on noin 29,5cm korkea. Muro painaa liki saman verran, tai ihan aavistuksen vähemmän, ja on noin 28-28,5cm korkea. Eipä näistä ainakaan suuria tule (ja sitten ehkä varmuuden vuoksi koputetaan puuta).

Kuvia

Ensin muutama agilitysertisankarista eli Jesperistä (N. Kimpale Kultaa). Kuvat on ottanut Maria Penttinen.

Tässä poseeraa Tipi (N. Ilma). Kuva: Satu Tuominen

Ja vielä Hippi (N. Ensi-Ilta) "pyytämässä" :) Kuva: Nadja Böckerman

Kiitos kuvista! :)

Jari on ottanut nämä alla olevat kuvat Myslistä. Kuvat ovat kuukauden takaa.

Tänään Hallakin (N. Halla) pääsi treenaamaan vähän agilityä Anun kanssa piiitkän tauon jälkeen. Se olisi periaatteessa keppien vahvistusta vaille kisavalmis.

Myslin kanssa tehtiin palkan ottamista (sekä lelulla että namilla) mun perässä juoksemisen sijaan (saalisvietti...) ja piiiiikkiriikkisen keinun 'paukuttamista'. Keinun alastulo oli tosiaan ehkä sentin kaksi maasta. Voi video miten liikkis se on! Ja leikkii kuin Kiti *syrän*. Ihan samalla tavalla taistelee ja voitettuaan hakkaa sitten itseään lelulla samalla muristen.

Hieno TOKO-tulos ja näytelmähommoo

Reilu viikko sitten Tipi (N. Ilma) ja Satu osallistuivat jälleen toko-kokeeseen ja tekivät taas myös hienon ykköstuloksen! Tällä kertaa pisteitä 171,5p. Paljon onnea!

Eilen näyteltiin Lohjan ryhmiksessä. Tuomarina oli Peggy Bailey, Iso-Britanniasta, jolle oli ilmoitettu 70 narttua. Nappiksia oli mukana Maj (N. Kultahuuma) nuorten luokassa, Halla (N. Halla) avoimissa ja Hippi (N. Ensi-Ilta) vetskuissa(!). Maj:lle ja Hallalle ERI:t. Maj on saanut nyt molemmista tämän vuoden näytelmistä ERI:n, joten yhtä uupuu yhdistyksen näyttely-ykkösruusukkeesta. Hipille, kivana yllärinä, VET ERI1, SA, PN4, vara-SERT ja VSP-VET! Hippi kyllä esiintyi niin edukseen! Hassua miten pikkuhärvääjä pönöttää kehässä niin tärkeänä Nadjan kanssa. Onnittelut Nadja!

Hallan arvostelu kuului näin:
"2 years (on reilu 3v) merle in lovely condition. Nice outline. Well angulated. Good front. Moved well."
Hipin arvostelu sen sijaan lyhyesti:
"8,5 years old. Nice lenght of neck. Moved well"

Kuvassa Halla eilen Lohjalla. Kuvan otti Harri Kivimäki.

Ensi viikonloppuna jännätäänkin sitten agilityn SM-kisoja Tampereella, omien kasvattien, Waden jälkeläisten sekä ystävien ja tuttavien puolesta. Mukana ekaa kertaa myös Vauhti (N. Ilta Villi)! Makeeta!

Alla vielä Nina Lahinin ottama kuva Myslistä 14,5vkon iässä.

Jari otti eilen myös muutaman pää- ja yleisen hengailukuvan. Toivottavasti saan jonkun niistäkin pian esille.
Kotimittauksella Mysli näyttäisi olevan nyt noin 28-28,5 senttiä korkea. On se vaan ihana kaikin puolin (pl "en tartte teistä ketään mihinkään vaan voin mennä mihin huvittaa, milloin huvittaa ja miten huvittaa" -hetkinä :D)! Liki Kiti-ahnekin se on, jessus sentään. Oikein hieno juttu mutta olen varma, että muutamia jännityksen ja ahdistuksen hetkiä saadaan sen imuritaipumuksen vuoksi vielä viettää. Tykkään pentusesta ihan itkettävän paljon.

Hienoja tuloksia taasen

Sitä on kirmattu upeasti agilityssä ja oltu taitavia tokossa! :)

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero ovat kyllä nyt ihan liekeissä! Eilen Helatorstaina pari teki jälleen tuplanollan! Toinen nollista oikeutti palkintopallipaikkaan, kolmanteen sijaan. Jättipaljon onnea!

Eilen myös Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Nadja kisasivat agilityä, yhden radan verran. Tuloksena hulppeasti nollavoitto! Paljon onnea Nadja!

Edellisten puolisisko Tipi (N. Ilma) ja Satu osallistuivat eilen toiseen toko-kokeeseensa ja saivat upeasti ALO1 tuloksen pistein 178! Isot onnittelut!
Tipin kuvan on ottanut Satu Tuominen. Voi että Piipasella on niin äitinsä ilme!

Tässä vielä Mysli shelttileiriltä myöskin Satu Tuomisen ikuistamana. Ikää Myslillä näissä 12vkoa.

Waden kaksi jälkeläistä sai eilen agilityvalionarvot! Uusien tittelien haltijat ovat Sopuriinan Bertil eli Pepsi ja Pilvimarjan Iwana Kiwa eli Miina! Suuresti onnea hienosta saavutuksesta Anne ja Eerika sekä kasvattajat Leila, Anu ja Sirpa!

Radan, jolla Miina valioitui, voitti toinen Waden tytär, myöskin Pilvimarjan koira, Goa eli virallisemmin (FI AVA & AVA-H P. Vadelma). Onnea Sanni!

Otsikko

En keksinyt raflaavampaa otsikkoa, joten saa olla otsikko. :)

Aksa-, koiratanssi- ja näyttelytuloksia olisi taasen. Tässä sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Tipi (N. Ilma) kävi Sadun suosiollisella avustuksella Lahden KV:ssä, ruotsalaisen kasvattajatuomari Carin Åkessonin kehässä. Oikein hyvä arvostelu ja EH (värin vuoksi ilmeisesti): "Ideal stor tik. Kilformad huvud med bra nosparti. Runda ögön. Välplacerad ögön. Utmärkt hals. Lite slutande kors. Välformad bröst korg. Goda vinklar fram och bak. Rör sig ngt underställd bak. Merlefärgen är allt för mörkt." 

Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Nadja osallistuivat koiratanssikisoissa free style:n AVO-luokkaan Salossa. Pisteitä 165 ja hienosti kolmas sija!
Hippi ja Nadja tekivät Vappuna Kirkkonummella järjestetyissa agilitykisoissa hienon nollan ja sijoittuivat sillä kolmansiksi. Onnea!

Siskopuoli Blitz (N. Vesi) ja Petri kisasivat myöskin Vappuna Kirkkonummella. Saaliina minikolmosten tuplanollavoitto! Paljon onnea!
Tämä pari kilpaili myös HAU:n kisoissa viime viikonloppuna. Plakkariin kaksi nollaa sijoilla 2. ja 1.! Samalla pari sai kasaan osallistumisoikeuden kesän arvokisoihin, SM:n ja maajoukkuekarsintoihin. Onnea Petri!

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero ovat myös tehneet nollan sekä HAU:n kisoissa lauantaina 3.5. (sij. 4.) että sunnuntaina 4.5. I-HAH:lla (jaettu 3. sija). Onnea Tero!

Waden pentu Tao (Pilvimarjan Pikku Kiwa) yhdessä omistaja-ohjaaja Mikaelan kanssa ovat taituroineet hienon ykköstuloksen TOKO:n voittajaluokassa, pistein 303! Paljon onnea Mikaela!

Meille tuli pentu puolisentoista viikkoa sitten. Tämä piiitkään ja hartaasti, maltilla, mentaliteetilla: katsellaan, josko joku sopiva, kiintoisasta suvusta, jostain päin maailmaa, joskus löytyisi, pidetään silmät ja korvat auki, ja ihmetellään vaikka vuosia jäät hatussa, löytyi. Pentu on ihastuttava blm-narttu, viralliselta nimeltään Shadeland Quite Mythical, kutsumanimeltään Mysli. Ensisijaisesti Mysli on meille rakas lemmikki. Katsotaan tuoko tulevaisuus tullessaan muutakin. Olen viimeksi ostanut itselleni kotiin sheltin vuonna 2002, ja se oli Kiti. Aikaa on Kitin tulosta kulunut niin pitkälti etten onneksi vertaa niitä toisiinsa, ja Mysli on ihan omanlaisensa. Mysli tuntui ja tuntuu sopivalta. Ei ehkä huono merkki (ainakaan mulle, itkupillille), kun pennun nähtyään (ei edes koskettuaan), valuvat kyyneleet silmistä. Se on avoin, kovin reipas, hyvänmielen lapsikoira, joka on kovasti taitavakielinen, hyvähermoisen sekä taistelutahtoisen oloinen, ei hyrrävilkas. Olen todella, todella kiitollinen Katjalle, että sain tämän tilaisuuden!

Kuvia tulee, kunhan saan kalustovastaavan hommiin!

Kasvattien tuloksia

Tärkeää saattaapi jäädä epähuomiossa kirjaamatta, johtuen taas päivitysten panttaamisesta. Inksun loppuajan muutama päivä ja aikaa sen jälkeen on mennyt näiltä osin vähän huurussa. Parhaani mukaan koitan saada tänne hienot tulokset/kuulumiset kirjattua. En edes yritä kronologisessa järjestyksessä.

Maj (N. Kultahuuma) on päässyt kinneroperaationsa vuoksi olleesta kipsistään ja Hanna on lisännyt liikuntaa kontroloidusti. Tosi hienosti on toipuminen edistynyt! Tsemppiä edelleen Hanna ja Maj!

Tipi (N. Ilma) ja Satu kisasivat nyt pääsiäisen aikaan Liedossa minikakkosten agilitykisoissa, Tuloksena yhdeltä radalta upeasti nollavoitto ja parin toinen LUVA kakkosista! Paljon onnea!

Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Nadja ovat taituroineet pitkän agilitytauon jälkeen kaksi nollaa (Kirkkonummelta ja Liedosta), sijoittuen molemmilla kerroilla kolmanneksi. Melko pätevä paluu tauolta. Isot onnittelut! Videoita löytyy Nadjan blogista

Blitz (N. Vesi) ovat myöskin kisanneet monikolmosissa muutamia kisoja viime aikoina. Pääsiäiseltä pätevälle parille nollavoitto ja maaliskuun lopulta nolla, jolla sijoitus 3. Neonin ja velipoika Tuiman jälkeen. Onnittelut!

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero tekivät pääsiäisenä tuplanollan oikein hienoilla suorituksilla! Nyt tälläkin parilla on SM-tuloksen kasassa! Paljon, paljon onnea Tero!

Tuima (N. Tuli) on Shetlanninlammaskoirat ry:n VUODEN 2013 AGILITYSHELTTI! Suuret onnittelut!
Tuimis ja Kajsa ovat jatkaneet upeita suorituksiaan myöskin tänä vuonna ja ihan viime viikkoinakin. Eilisistä pääsiäiskisoista Liedosta kaksi nollavoittoa! BAT:n maaliskuun lopun kisoista nolla ja toinen sija. Onnittelut Kajsa!

Huurre (N. Huurre) sijoittui Shetlanninlammaskoirat ry:n vuoden 2013 agilitytulokaskisassa hienosti neljänneksi! Paljon onnea!

Aamukin (N. Aamu Aurinko) on ollut Jennin kanssa Suomessa kilpailemassa. Saaliina Kirkkonummelta tuplanolla ja Lempäälästä nolla viikon takaa! Onnea Jenni! Todella harmi etten päässyt teitä treffaamaan!

Hallan poika Vola (N. Valon Valtameri) osallistui pentunäyttelyyn Hyvinkäällä päivää vajaa 7kk:n iässä.
Tuomarina toimi Nina Janger ja arvostelu kuului näin: "Lähes 7kk vanha, mittasuhteiltaan miellyttävä uros, jonka väri voisi olla parempi. Leikkaava purenta. Erinomaiset korvat. Vielä hieman kapea kuono-osa. Runko tarvitsee paljon aikaa. Sopivasti kulmautunut takaa, niukemmin edestä. Liikkuu hyvin takaa, kapeasti edestä. Nostelee eturaajojaan. Kaunis ylälinja. Liikkeessä turhan korkea häntä. Miellyttävä, iloinen käyttäytyminen"
Arvostelu ihan koiran näköinen (paitsi korvien osalta... heh). Volahan on kovin vaalea pohjaväriltään (ei kuitenkaan valkoinen), joten odotettavissa oli, että se jakaa mielipiteitä. Erittäin ymmärrettävää. Kovin on kesken kehityksen lapsonen muutenkin, ja odotankin sen kehittyvän hyvin hitaasti. Kiva, reipas, iloinen itsensä se oli, mikä mukavinta!

Volan kuva: Mari Mäkelä

Kaikilla Hallan pennuilla on muuten hampaat suussa ja normaalit purennat. Yhdellä oli hampaiden vaihdon aikaan hieman kapea alaleuka mutta tilanne korjaantui normaaliksi. Yksi jännitys, eli purennat, peitset jne, niiden osalta jännitetty kivaan lopputulokseen. Kooltaan ne ovat vaihtelevat. Harri (N. Potentiaali) ja Ruu (N. Kiitollisuutta) ovat päälle 40 senttisiä, kun taas Vola on silmämääräisesti äitinsä vieressä arvioiden noin 37 senttinen ja Helmi (N. Mielihyvää) ehkä suurin piirtein samaa luokkaa. Kaikilla on mennyt edelleen mainiosti ja kotivalinnat tuntuvat osuneen hyvin yksiin. Hieno hommeli!
 
Laitetaan nyt tänne vielä, että ehkä mahdollisesti soo-tri -pentusuunnitelmia syksylle... Alustavia lisätietoja meilillä tai soittamalla. :)

Tipille 2x SERT!

Iloinen näytelmäuutinen viikonlopulta! Tipi (N. Ilma) oli viikonloppuna näyttelyreissussa Liettuassa. Tuliaisina upeasti kaksi SERT:ä! Paljon onnea Satu!

Maj:n (N. Kultahuuma) toipilasaika on käynnistynyt oikein lupaavasti! Hannan blogista voi seurailla tarkempaa kertomusta. :)

Hopeaa joukkuepiirinmestaruuksista!

Eilen kilpailtiin Helsingin Seudun Kennelpiirin agilityn piirinmestaruuksista. Etelä-Suomen Sheltit ry oli kasannut joukkueet ensimmäistä kertaa historiassaan, eikä turhaan. Mineissä joukkue pokkasi upeasti hopeaa 16 joukkueen joukosta. Joukkueessa kilpailivat kasvattini, sisarukset Blitz (N. Vesi) ja Tipi (N. Ilma) kera ohjaajiensa Petrin ja Sadun sekä Milli (Snowglow's Velvet Rose, edellisten serkkutyttö :)) ja Cindy kera ohjaajansa Helin. Medijoukkue sijoittui hienosti kuudenneksi. Joukkueessa kilpailivat Blitz:n ja Tipin puolisisko Tiuku (N. Tosi Nopee), Tero ohjaajanaan sekä Java ja Satu, Bea ja Heli sekä Piko ja Kai. Paljon paljon onnea kaikille!

Tiuku ja Tero tekivät nollan yksilöagilityradalla. Sijoitus 6./44. Onnea Tero!

Piirinmestaruuksia kisattiin myös Keski-Pohjanmaalla eilen. Miniluokan piirinmestaruuden vei Waden ja Riinan poika Pepsi (Sopuriinan Bertil), Anne ohjaajanaan. Parille piirinmestaruuden lisäksi myös hyppy- ja agilitysertit! Paljon onnea!

Olin reilu viikko sitten itse melko kipeä ja tuli siinä mieleen jännä ilmiö koiramaailmasta (samaa vikaa on joskus koirilla kuin minulla oli). Onko syynä ikävä tapa hyökätä haaskalle vai mikä, kun monesti jos koiralla on jotain häikkää, on liki automaattinen reaktio se, että vian on pakko olla perinnöllistä? Sikiön kehityksessä tapahtuu esimerkiksi helposti asioita, joiden vuoksi yksilö ei ole 'täydellinen', sillä on jokin vika. Silti kysymyksessä ei ole välttämättä lainkaan mikään perinnöllinen asia. Koiramaailmassa on jostain syystä taipumus ajatella, että synnynnäinen = perinnöllinen. Tai että jokin hankittukin on automaattisesti perinnölllinen vika, vaikkapa kovalla käytöllä olleen koiran varpaiden nivelrikko. Alttius sellaiseen voi toki olla perinnöllistä. Ilman muuta koirilla on valtavasti perinnölliseksi katsottavia vikoja, niitä en lainkaan vähättele, päin vastoin! Ei siis nyt kannata vetää tästä mitään johtopäätöksiä... ;) Tämä taipumus ajatella 'kaikesta' niin tuli mieleeni itse sairastaessani. Koirilla kun tuostakin sanotaan että on 'perinnöllistä' ja ihmisillä ei niinkään. Jälleen, kaikki ei ole vain mustaa tai valkoista.

Vauhdille tuplanolla ja Tipin tokokoe

Vauhti (N. Ilta Villi) ja Johanna kisasivat eilen YlöKK:n kisoissa pitkän tauon jälkeen. Upeasti heti tuplanolla plakkariin! Paljon, paljon onnea Johanna!

Tipi (N. Ilma) ja Satu osallistuivat ensimmäiseen viralliseen tokokokeeseensa. Paikallamakuun he jättivät väliin. Paikallamakuun pisteiden puuttuessa heidän saamansa 154p ja kakkostulos, on tosi hieno tulos! Onnittelut!

Halla (N. Halla) tuntuisi olevan tukevasti tiine. Syömättömyyttä/ ruoan närppimistä oli viikon verran ja hyvää merkkiä, limavuotoa on ollut reilu 10 pvää. Nyt kun vuorokausia astutuksesta on päälle 30, on vyötärökin jo hävinnyt. Enpä ole moista ennen nähnyt. Nyt vaan toivotaan että kaikki menee hyvin, ja saataisiin terveitä, elinvoimaisia pentusia maailmaan. Ei pidä nuolaista jne. :)

Arttu (N. Kivijalka) ja Eetu (N. Kullanhuuhtoja) kävivät tänään kylässä kera Ullan ja Ramin. Voi elämä miten ihana oli nähdä poikia parin kuukauden tauon jälkeen! Rakkaudet <3 Eetu oli ehkä ihan skidisti kasvanut sitten viime näkemän, jolloin mittasin sen säkäkorkeudeksi 40,5cm. Olisko tuo 41-42 senttinen, IHANA-liikeinen nuorimies.

Kultaiset 1v ja tuloksia

Priiman (N. Päivän Säde) ja Kevinin (Fi & Ee Mva Shelteam Speed And Fan) lapsukaiset, Kulta-pennnut täyttivät kuudes päivä tätä kuuta kokonaisen vuoden! Paljon onnea!

Ensimmäinen porukasta ehti jo käydä terveystarkeissakin! Jesper (N. Kimpale Kultaa) läpivalaistiin ja tutkittiin heti vuoden täytettyään. Koko ranka kuvattiin (niin virallisesti kuin sen tässä iässä saa), ei muutoksia, olat terveet, ranteet terveet, polvet 0/0, sydän: ei sivuääniä! Kyynärät ja lonkat syynäsi kokenut ortopedi, mutta odotellaan nyt Kennelliiton sanaa vielä. ;) Jättikiitos Marialle Jesperin tutkituttamisesta! Suurin osa muusta sisarusparvesta kuvataan ja tutkitaan syyskuussa.

Kultaisten täti Aamu (N. Aamu Aurinko) on kisannut Jennin kanssa Norjassa ja tehnyt nollia, kera ainakin kahden voiton. Onnea Jenni! Alla olevan kuvan Aamusta on ottanut Irene Yrstad. Thank's for the photo Irene!

Blitz (N. Vesi) ja Petri kisasivat agilityä Porvoossa tämän kuun neljäs. Hienoin tuloksin kisasivatkin. Tuplanolla, joista toinen voitolla! Paljon onnea!

Tuima (N. Tuli) ja Kajsa edustivat Suomea agilityn euroopan open -kilpailuissa, jotka pidettiin tänä vuonna Belgiassa. Pari teki hienosti kaksi nollaa mutta jäi hyvin täpärästi (0,1sek) finaalipaikasta. Hienoa työtä Kajsa ja Tuimis!

Elokuun kolmantena Tuima ehti MH-luonnekuvaukseenkin. Hienosti pikkumies palautui testistä! Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta ko kuvausta seuraamassa. Ihan mielenkiintoinen kokemus. Etelä-Suomen Sheltit ry järjestää MH-luonnekuvauksen lokakuussa, jossa toivottavasti nähdään paljon kivoja shelttejä.

10. elokuuta järjestettiin agilityn shelttimestaruudet Liedossa. Tuima ja Kajsa voittivat minikolmosten karsintaradan ja myös finaalin! Tuima on siis nyt vuoden 2013 agilityn miniluokan shelttimestari! Isosti onnea Kajsa!

Tipi (N. Ilma) osallistui Sadun kanssa Turun Shelttikerhon järjestämään open show:n. Tuomarina nartuilla toimi Marita Axi, kennel Sunsweet. Mukavan kuuloinen arvostelu ja 2./6. sija. Sadun blogissa arvostelu tarkemmin sekä kuvia. :)

Jesper ja sen Vauhti-eno (N. Ilta Villi) olivat Nokian näyttelyssä. Keskenkasvuiselle Jesperille EH ja Vauhdille H.
Vauhdin arvostelu kuului näin: Keskivahva, hyvän kokoinen. Hyvä kuono-osa. Valitettavasti ihan pystyt korvat. Hyvän malliset & väriset silmät. Riittävä kaulan pituus. Lähes neliömäinen rungoltaan. Riittävästi kulmautunut edestä & takaa. Lyhyt selkä. Liian korkea hännän kanto liikkeessä. Rintakehä voisi olla soikeampi & syvempi. Liikkuu reippaasti. Askel jää lyhyeksi. Hyvä luonne. Tuomari: Mari Palgi, Viro.

Huurre (N. Huurre) ja Susanna kisasivat agilityn kakkosluokassa elokuun kuudentena. Tuloksena ylivoimainen nollavoitto! Isot onnittelut Sussu!

Elokuun alkupuoleen on mahtunut myös kimppalenkki. Oikein mukavaa oli taas lenkkeillä kimpassa, ja tietysti syödä sekä kahvitella. Kiitos kaikille mukana olleille! Otetaan taas pian uusiksi!

Hallalla lupaavia merkkejä ;). Vaikka olen pyrkinyt pitämään jalat tiukasti maassa ja pinkit lasit kaukana silmiltä.

Ihanaa elokuuta kaikille ja toivotaan sopivan lämpimän aurinkoisia päiviä tähän kesän loppuun! :)

Hipille nollavoitto Tuorlasta

Tuorlassa kisattiin taasen agilitya Juhannustunnelmissa. Ollaan muutamana vuonna oltu siellä ihan Jarinkin kanssa ja tosi mukavaa on ollut. Tänä vuonna Juhannuksen vietto kisatunnelmissa jäi syystä sun toisesta väliin. Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Nadja kuitenkin kirmasivat siellä. Agilityradalta hienosti nollavoitto 71 koiran mini3 -luokassa. Paljon onnea!

NakuHippi palkintojen jaossa

Myös Tipi (N. Ilma) osallistui Tuorlan Juhannuskisoihin minikakkosissa. Voi miten sillä on tässä niin äitinsä ilmettä!

Kuvat: Irene Vinha

Tässä Vallu (N. Routa) Juhannuksena. Kiitos Hannele!

Kuva: Hannele Paajanti

Uusi vuosi käynnistynyt

Ihan ekana laitetaan ylös vuoden eka agilitytulos. Loppiaisviikonloppuna kisattiin Eckerössä, jossa mukana geimeissä olivat Blitz (N. Vesi) ja Petri. Hyppyradalla pari suoriutui upeasti nollavoiton arvoisesti! Tuomarina oli Saviojan Anne, joten vielä ei Bliistä tullut AVA-H:ta, johon tulos sinällään olisi oikeuttanut. Paljon onnea!

Kulta-lapsoset kasvaa tosi lupaavan kokoisina, ja olen kyllä niihin tosi tyytyväinen muutenkin, ja mikä tärkeintä, niiden omistajat ja haltijat ovat sitä. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuopi tullessaan. Maj (N. Kultahuuma) oli reilu 5kuisena 32cm, Dippi (N. Kullankaivaja) 34cm, Jesper (N. Kimpale Kultaa) 34,5cm (5,9kg) ja Eetu (N. Kullanhuuhtoja) n. 38cm. Eetustakaan tuskin siis mikään ihan jättiläinen tulee, vaikka mistäpä noista tietää. Tärkeintä että Eetu tuntuu olevan napakymppi omistajilleen.

Vuosi 2012 tuli ja meni, ja olihan siinä taas kerrakseen. Oli onnea ja iloa sekä surua ja pettymyksiä, niin kuin elämässä nyt on.

Kasvattien osalta niitä iloja tuotti mm. Talvi-pentueen hienot viralliset terveystutkimustulokset, kymmenen(!) uutta agilityvaliotitteliä (vähänkö olette olleet päteviä!!) ja muut iloiset harrastusuutiset, toistaiseksi nappiin mennyt Kulta-pentue, ihana vaikeuksien kautta voittoon -Hitsi sekä lukuisat muut kivat asiat. Mun ansiotani eivät valionarvot ja kisamenestys ole, mutta olen iloinen puolestanne ja arvostan kovaa työtä saavutustenne takana. Ne tärkeimmät jutut tehdään ja se suhde luodaan kuitenkin muualla enkä halua laittaa koiria tärkeysjärjestykseen virallisten kisatulosten perusteella. Tärkeintä on että koira tuottaa iloa omistajalleen, on omistajalleen sopiva ja toisin päin ja että koiralla on onnellinen, virikkeellinen elämä. Mulle ihaninta on saada se puhelu tai viesti koiraansa tyytyväiseltä ihmiseltä. Joskus se tulee enempien, joskus olemattomien vaikeuksien kautta. Jaettu ilo on kaksinkertainen (vähintään) ilo ja musta on kiva, jos saan olla osa sitä. Ootte kaikki tärkeitä!

Surua ja pettymyksiäkin siis oli. Kitin ja Waden kuolema toissavuonna varjosti paljon myös tätä mennyttä vuotta. Halla (N.Halla) oli onnettomuudessa heti tammikuussa ja etujalkaa operoitiin kolmesti. Tällä oli kuitenkin onnellinen loppu ja Halluli kirmaa täysin normaalisti, on saanut terveen paperit lääkäriltä ja esim Piiralta (elämäni ensimmäinen koira, josta _Piira_ sanoo ettei tässä ole mitään :D). Milliltä operoitiin toinenkin kulmuri (kangaslelut yhdistettynä pölynestokäsiteltyyn kivituhkaan EI ole hyvä yhdistelmä), mutta koira on nyt siltä osin täysin kunnossa. Hipillä todettiin loppuvuodesta mucocele, jonka leikkausta tällä hetkellä odotellaan. Tipi jäi tyhjäksi keväällä. Hitsin alku oli aika rankka, mutta kovin opettavainen, jne. Syksyn penturumba opetti kaikkineen paljon, niin pennuista monessa mielessä kuin nartuista ja ihmisistä.

Pettymyksiä oli tosi paljon ja ne on ottaneet tosi koville. Osa ehkä jo muuttunut iloksi tai ainakin osasta olen oppinut. Esim just Hitsin, melko kovan alun saaneen ainoan pennun elämä ja sen seuraaminen opetti tosi paljon. Kovasti sain apua myös kokeneilta siihen liittyen, mikä oli kyllä hienoa. Mulle henk.koht. on ollut todella kova paikka etten saanut Kitin 'linjaa' narttuina enää. Kaikista ei ole äidiksi ja kokeilujen tulokset eivät voi olla enää sattumaa. En vaan enää uskaltaisi riskeerata. Onneksi on kuitenkin niitä poikia.

Koiramaailma on aika kova. Olen pehmo, tiedetään ja jotenkin pitäisi kovettua että kestää. Kasvattaminen ei ole aina herkkua, jalostusvalinnat on tosi vaikeita (oi jospa ei tarttisi tehdä kompromisseja JA tietäisi kaiken kaikkien perimästä...), ainakin mulle (yhteiskuntatieteilijän liian laajalle katsomista? Jaa-a?) ja monessa kohtaa tulee tilanne jossa kaikkia ei voi miellyttää. Se on mun jotenkin tosi vaikea hyväksyä. Mun ystävillä on ollut muutamalla samaan aikaan raskasta vähän samantyyppisten asioiden parissa. Siitä ehkä olen tässä alkuvuonna herännyt miettimään, että mikä ihme motivoi jatkamaan? Mikä muita motivoi? Mietin pari viikkoa ennen kuin mulla oli joku käsitys siitä mikä edes mua itseä motivoi. On paljon kivoja juttuja, ja totta, ehkä ne pienet saa menemään yli niistä pettymyksistäkin. Mietin, että koen jotenkin tekeväni jotain hyvää, laajemmassa skaalassa. HUOM! Mua tuntemattomat, edellinen lause sisältää rekkalastillisen itseironiaa! Adjektiivi hyvä, mitä se sit kenellekin tarkoittaa? Juttelin ihanan Ninan kanssa (Terveisiä! Kiitos!) mm siitä että hyvä on niin kovin subjektiivinen käsite. Karkeasti arvioiden jokainen _ihan itse_ määrittelee hyvänsä. Toki on yleisesti määritelty mitä esim hyvät lonkat tarkoittavat (jonka tänkin saivartelija voi muuttaa vähemmän yksiselitteiseksi eri rotujen suhteen), mutta homma on jo paljon moniulotteisempi kun puhutaan vaikkapa hyvästä terveydestä laajemmin, hyvästä luonteesta puhumattakaan. Tästä hyvästä nyt varmaan saisi vaikka kirjan kirjoitettua... Mua aikuisten oikeasti kiinnostaa mikä teitä muita motivoi! Tilaston mukaan täällä joku (n. 1500 käyntiä kk:ssa) käy lukemassa, joten jos edes jotain kasvattajaa kiinnostaisi vastata, olisi huisia kuulla. Mä olen niin aloittelija vasta, että tosi mielelläni kuuntelen ja opin kokeneemmiltani.

No, mutta jospa ettepäin. Viime vuonna sain vihdoin sen virallisen, kauan kaivatun opiskelupaikan, tai oikeammin kaksi. Ensin pääsin erillisvalinnassa Turun yhteiskuntatieteelliseen ja sitten pääsykokeen kautta ihan ykkösvaihtoehtooni Helsingin Yliopiston Valtiotieteelliseen lukemaan valtio-oppia, vielä tarkemmin hallinnon- ja organisaatioiden tutkimuksen linjalle. Syksyllä opinnot ei penturumbaan liittyen hirveesti edenneet mutta muutaman opintopisteen sain kuitenkin plakkariin. Nyt sitten ollaan nenä enemmän kirjassa kiinni. Edelleen tuntuu että ihan oikein olen valinnut, vaikka maistelin alaa jo avoimessa ekan vuoden eli 60op:n verran. Meidän arkeen vaikuttava juttu on myös ollut Jarin perustama Taikamuona. J laajensi valokuvauksesta lemmikkien raakaruoan myyntiin, saatuamme sillä omien koirien kautta niin hyviä tuloksia. Mun oma agilityharrastus on ollut edelleen aikalailla lamassa, mikä harmittaa. Omien rankaongelmieni takia on tullut kaikenlaista ja se on rajoittanut harrastamistakin. Tilanne on jo parempi, joten alkaneella vuodella on kyllä tarkoitus olla aktiivisempi silläkin saralla. Meidän rajusti supistunut koiralaumakin suureni kesällä ylläripennulla, kun Karjaalta muutti meille jonkinlainen 'kohtalopentu', pikkuinen bc-narttu Ink. Inksu Pinksu on Millin puolisisko. Niillä on sama isä, suurenmoinen Rio.

Alkaneena vuonna toivon kaikkien kasvattieni tuottavan omistajilleen paljon iloa ja pysyvän terveinä! Samoin toivon meidän ja lauman pysyvän terveinä ja hyvässä kunnossa. Tavoitteena olisi aktivoitua agilityrintamalla kisaamisen suhteen. Syksylle on suunnitelmissa pentue Hallalle. Saas nähdä miten käy.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille! Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne ml karvaiset ystävät!

Sekavin fiiliksin

Olipa vaikea keksiä otsikkoa. Toi nyt ehkä kuvaa just nyt fiilistä, monestakin syystä. Varmaan taas unohdan monta tärkeää asiaa kirjoittaa, kun on ollut niin pitkä tauko. Ei ole ollut voimia raapustaa mitään.

Niin. Mua yhtään tuntevat ehkä voivat kuvitella edes pikkuriikkisen palan siitä, kuinka Kiti oli mulle tärkeä. Mielestäni se sai aikaan monta eri tavalla hienoa pentuakin, ihan objektiivisinkin mittarein arvioituna (ettei siis vaan ihan mun piNkkien lasien). Myös Kitin pennut ovat mulle _erittäin_ arvokkaita ja rakkaita. En tarkoita rahaa (vaikka sitäkin on palanut, paljon) vaan muuta, ei rahalla mitattavissa olevaa arvoa. Kitillä oli aina selkeät juoksut, se tiinehtyi joka kerta kun yritettiin, sen tiineysajat menivät hyvin, samoin synnytykset, pentueet olivat ok kokoisia eikä pentujen hoitamisessa ollut moittimista. Se oli myös erinomainen opettaessaan pennuille kuinka ollaan koira. Sen siis ei pitänyt 'ilmiasun' perusteella jättää elinvoimattomuutta tai muita lisääntymisongelmia, mutta eipähän noista koskaan tiedä. Tämä tuskin on enää huonoa tuuria, geeneillä on oltava osuutensa tässä hommassa. Hipin stoori, Tipin tyhjäksi jääminen, Bliin tyhjäksi jääminen kertaalleen aiemmin ja nyt tämä. Väitän, että jos uskoisin että kaikki on sattumaa, valehtelisin vain itselleni. Kaikista ei vain ole äidiksi. Mun mielestä elinvoima on ehkä kaikkein tärkeintä. Yksilön kannalta ei välttämättä, mutta rodun kyllä. On aivan sama kuinka lujaa koira menee agilityradalla tai montako sertiä sillä on näyttelystä, jos lisääntyminen on häiriintynyttä ja elinvoimassa puutteita, _rodun_ kannalta.

Blitz (N. Vesi) synnytti reilu kaksi viikkoa sitten kaksi pentua. Mulla oli jo ollut vähän kummallinen olo asiasta etukäteen, mutta pennut liikkuivat vatsassa, vaikka tuntuivatkin kovin pieniltä. Eipä siinä paljon voi tehdä (ts mitään) muuta kuin odottaa. Lämmöt laskivat ja synnytys käynnistyi täysin normaalisti kun tiineysvuorokausia oli kasassa 61. Seuraavana yönä/aamuna, vailla käytännössä mitään ennakkovaroituksia (liiempiä petaamisia, läähätyksiä jne) syntyi ensin aivan superpieni musta tyttöpentu, painoa vain 77g. Selvästi kehittymätön, kuiva jne ja käytännössä ilman sikiövettä. Jonkinlainen istukkaongelma ilmeisesti. Heti perään syntyi pieni, mutta pikkumustan rinnalla jättiläiseltä näyttänyt, 126 grammaa painanut blm-poika, myöskin hieman kuiva, erittäin vähillä sikiövesillä varustettu, jäntevän ja pontevan oloinen. Tämä merle alkoi pian syödä mutta pieni musta jaksoi vain kaksi tuntia. Sillä oli ilmiselvästi kehittymättömät keuhkot.

Alku ei noin muutenkaan ei kuulu kasvattajan upeimpiin aikoihin mutta pentu on kyllä pontevasti pysynyt hengissä ja oli yli tuplannut painonsa viikon ikään mennessä (126/ 270g). Kaksiviikkoisena se painoi 440g. Silmät aukesivat kun ikää oli 11vrk. Sinällään hassua, koska kilpailua ei ole. Tämä on mulle ensimmäinen kerta kun laatikossa on vain yksi pentu, ja sen hieman erilaista kehitystä ja käytöstä on mielenkiintoistakin seurata. Enpä jaksa siitä sen enempää. Jotenkin muutenkin vähän kypsyttää tämä koiramaailman meininki, ehkä se näin väsyneenä korostuukin. Avoimuudesta ja hyväntahtoisuudesta tuppaa saamaan korvilleen, jopa lähempää kuin uskoisi. Nytkin olen varmaan jo kertonut liikaa.

Priiman sopulit kasvaa ja _riehuu_ :D. Niillä on ikää jo kuusi viikkoa, ja nimetkin on päätetty. Jarin mielestä pliisut, ja hän saa kuulemma keksiä Hallan pennuille (jos siihen projektiin ikuna ryhdyn) "kunnon nimet" :D. Makunsa kullakin.

Laitetaan Priiman Kulta-lapsosten painoja muistiin. Aika pieniä nuo olivat viisiviikkoisina suhteessa esim Kitin pentuihin, jotka aikuisina kuitenkin juuri rotumääritelmän kokoisia tai pieniä. Kuusiviikkoisina painot hieman tasaantuneet mutta ovat silti meikäläisellä varmaankin keskivertoa pienempiä. Vertailuna esimerkiksi Hipin 6vkoispaino oli 1500g ja risat ;). Päästä ja sellaisista jo näkee, että ainakin pari varmaankin jää aika pikkuisiksi. Ykköstyttö on vain 40g painavampi kuin tätinsä Aamu. Tuo suurinkin pentu on nyt saman painoinen kuin esim Tipi, joka on noin 34 senttinen. Eipä näistä pirukaan ota selvää.

5 vkoa, 5vkoispaino ja nousu 4vkoisesta:
1. poika 1100/ 248g
1. tyttö 886/ 149g
2. tyttö 1010/ 165g
2. poika 1145/ 264g
3. poika 990/ 180g

6 vkoa, 6vkoispaino ja nousu 5 vkoisesta:
1. poika 1480/ 380g
1. tyttö 1190/ 304g
2. tyttö 1345/ 335g
2. poika 1790/ 645g
3. poika 1360/ 370g

Tokat matolääkkeet annettu, tällä kertaa Canex:a. Kynsienleikkuut sujuu väsyneinä hyvin. Ovat muutenkin ihania käsiteltäviä, vaikka taistelevat hurjasti lelujen (ja lahkeiden ja paljaiden nilkkojenkin) kanssa ja meno on muutenkin jo melkoinen. Ovet kehittyneet nyt vajaassa viikossa aimo harppauksen. Ehkä aika on tehnyt tehtävänsä, mutta nää tuntuu keskinmäärin hurjemmilta kuin Halla & co, joilla ei niilläkään ollut pikkuisena kyllä mitään puutteita taistelutahdossa tai reippaudessa, ei tässä kotona eikä pentutestissä. Reippaasti liikutaan ulkonakin ja erilaisilla alustoilla. Kaikki safka uppoaa hienosti ja syövät edelleen samasta kupista. Pian on pentutarkki ja pentutestikin lähestyy.

Joku näistä saattaisi olla vielä vailla omaa kotia. Asialliset yhteydentotot saapi soittaa tai meilata (yhteystiedot sivupalkissa). Vain yhteistyökykyisiin, aktiivisiin koteihin, jossa tärkeää terveystutkituttaa (mm. lonkkakuvaukset) koira, ei urheiluvälineiksi.

Halla meni ystävälleni Anulle kylään noin viikoksi ja on kyllä ollut taas kiva kuulla miten selväpäinen siniseni on ollut huLjan reipas ja heti kuin kotonaan. Se ei paljoa stressaile ja ottaa tilanteet aina vastaan omana positiivisena itsenään. Go Pynnytin!

Ja muistiin vielä sekin, että Milli ja Mooli juoksevat. Het tähän suht treenikauden alkuun lähes kuukauden tauko. No, onhan tässä tietty tätä muutakin projektia.

Hienoja tuloksiakin on taas tullut!

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero tekivät nollan Syysskaboissa Purinalla ja sijoittuivat kolmanneksi! Suuresti onnea Tero!

Tuimalle (N. Tuli) ja Kajsalle samaisista kemuista, mutta miniluokasta, nollavoitto melkoisella kolmen sekunnin erolla toiseksi tulleeseen! Onnea pätevät!
*muoks* Tuimis ja Kajsa on valittu Agilityliiton Top Teamiin kaudelle 2012-2013. Onnittelut siitäkin! :)

Tiukun velipoika Enzo (N. Tosi Kiitäjä) ja Tuomas tehtailivat kolme nollavoittoa ja samalla tuplanollan 8.-9.9.! Huippua!

Eipä mennyt kauaa Huurteen (N. Huurre) ja Susannan kisauran aloituksesta, kun pari sai jo plakkariin ensimmäisen nollatuloksen (luva). Sijoitus 2. Paljon onnea Susanna!

Nane (N. Maa) näytteli Tuomarinkylässä 2.9. Maija Heinilä:n (N) kehästä, avoimesta luokasta, seuraavanlaisen arvostelun:
"Erinomainen tyyppi. Urosmainen katse. Korvat hieman etäällä toisistaan. Kohtalaisesti kulmautunut edestä, hyvin takaa. Erinomainen luusto. Kokoon nähden lantio voisi olla paremmin pyöristynyt. Kantaa häntäänsä hieman korkealla. Liikkuu hyvin ja pitkällä askeleella ja yhdensuuntaisesti. Avoin ja ystävällinen luonne."
ERI2

Phuuh. Ehkä joku muistuttaa/huomattaa jos jotain jäi kirjuuttamatta.

Uusi S AVA!

Viime viikonloppuna Kajsa ja Tero reissasivat Ruotsiin kisaamaan Tuiman (N. Tuli) ja Tiukun (N. Tosi Nopee) kanssa. Tiukulle ja Terolle nopsakoita, kivoja ratoja mutta tällä kertaa ei merkintöjä kisakirjoihin. Tuima ja Kajsa ottivat potin kotiin voittamalla sekä agility- että hyppyradan. Näistä suorituksista palkintoina myös agility- ja hyppySERTit! Tuima on nyt siis myös Ruotsin agilityvalio, FI & S AVA N. Tuli! Hyppyserti jää odottamaan viimeistä samanmoista Suomesta, jonka jälkeen Tuimis kruunataan myös Ruotsin hyppyvalioksi. Huikeeta Kajsa ja Tuima! Paljon paljon onnea!

Samaten viime viikonloppuna Tuiman sisko Tipi (N. Ilma) ja Satu kisasivat minikakkosissa tehden agilityradalla nollan ja voittaen luokan. Pian luokkanousun jälkeen plakkariin parin ensimmäinen LUVA-nolla kakkosista! Onnea!

Huurrekin (N. Huurre) on korkannut kisaradat mediykkösissä Susannan kanssa. Vielä ei merkintöjä kisakirjaan mutta kyllä niitä sieltä tulee. :)

Waden tytär Miina (Pilvimarjan Iwana Kiwa) nousi pari viikkoa sitten medikolmosiin ja heti ekan kolmosten kisapäivän saldona oli kaksi nollaa ja agiSERT! Paljon onnea!

Ink:stä lupailin kuvia, joita Jari otti jo reilu viikko sitten. Kiirettä on kuvaajalla pitänyt eikä niitä ole vielä netissä, mutta tässä maistiainen.

Myös Priimasta räpsästiin samalla muutama kuva, joissa tukka on äitikoiralla täysin laittamatta ja siistimättä ;)

Pentuset ovat jo reilun 3 vkon ikäisiä. Ne ovat saaneet ensimmäiset madotuksensa ja lihaa on myös maisteltu. Liha (tällä kertaa hevosta) uppoaa mainiosti, kaikille yhtä mainiosti. Hampaat puhkesivat kaikilla 3vkoisena. Pennut ovat edelleen todella tasaisen oloisia luonteeltaan. Kaikki kiipeilevät syliin ja hännät vipattavat, kolme pentua on mennyt "kiinni" heiluttelemaani räminäpurkkiin eivätkä muutkaan säpsy sitä. Pennut muuttivat keskelle kämppää aitaukseen, kun ne olivat 2vkoa ja 5pvää vanhoja. Kaikki liikkuivat tosi reippaasti heti liukkaalla lattialla eikä kukaan "lamaantunut" makaamaan tai huutamaan. Ekana iltana toki jonkin verran piippausta, joka loppui hyvin nopeasti.

Kolmeviikkoispainoissa alkoi olla jo jonkin verran eroja, vaikka noin keskinmäärin ovat minusta kovin tasaisia. Jotain veikkauksia voisin tehdä, vaikkei kolmeviikkoispainot nyt mitään ennustakaan...

Pennut taas syntymäjärjestyksessä. Suluissa syntymäpaino ja sen jälkeen kolmeviikkoispaino.

1. poika (191)/ 625g
1. tyttö (195)/ 542g
2. tyttö (183)/ 628g
2. poika (202)/ 607g
3. poika (190)/ 575g

Jälleen kerran on fiilis, että jotain jää päivittämättä... Orientoivat opinnot yliopistolla alkoivat tiistaina ja tuntuu kyllä tosi hyvältä, vaikka rankkaakin vähän on. Hurjan monta rautaa tulessa yhtä aikaa.

Ai niin! Jarin raakaruokaa myyvällä yrityksellä Taikamuonalla on nyt kotisivut! Sivut ovat vielä keskeneräiset muotoiluiltaan jne mutta oleellisin tieto on jo löydettävissä. Tervemenoa sivuille ja tervetuloa ostoksille!

Yhtä sun toista

Taas on blogin edellisestä päivityksestä vierähtänyt tovi. Päivitettävää on ollut kyllä mutta inspis on ollut hukassa ja olen ollut vähän kuitti. On näyttelytulosta, agilityä, pentuja ja pentu. Jotain varmasti taas unohtuukin.

Näytelmissä ovat pyörähtäneet pojat Nane (N. Maa), Kaamos (N. Kaamos) ja Huurre (N. Huurre).
Kaamos oli Kuopion sivuerkkarissa elokuun alussa. Tuomarina kasvattaja Gill Partridge, UK:sta. Arvostelu kuului näin:
Tricolour, 17 months, good black & tan. Size good. Good well shaped head. Round muzzle & good underjaw. A little strong over back skull, but using ears well. Bones nicely straight front. Slightly straight upper arm. Bend of stiffle correct. Moves fairly freely, must watch his tail carriage. Tuloksena EH

Kaamoksen kuva: Laura Kuhmonen

Nane pyörähti kehässä sekä Nokialla että Porvoon ryhmiksessä.
Nokialla tuomarina kasvattajatuomari Eva Eriksson, tuloksena AVO ERI2 ja arvostelu on seuraavanlainen:
"Maskulin hane. Välformat huvud. Bra uttryck. Väl placerade öron. Tillräcklig hals. Mycket bra kropp o benstomme. Goda vinklar. Ngt hög svans. Bra päls. Rör sig med tillräcklig steg."
Porvoossa tuomarina Beata Petkevica Latviasta, jolta tulos AVO EH3 ja arvostelu:
"Young boy with correct ?? (en saanut selvää sanasta). Good pigmentation. Correct lenght of head. Medium stop. Medium size of dark eyes. I would like to see a little bit more soft expression. Very strong but a little bit short neck. Excellent fore chest. A little bit straight in shoulders. Excellent depth of body. Correct lenght of tail. Movement should be more round covering. Good presentation."

Huurre osallistui näytelmään Raisiossa 11.8.. Tuomarina toimi Lars Adeheimer. H:n arvoinen arvostelu kuului suurin piirtein näin (ilm. hieman vaikealukuinen käsiala kehäsihteerillä):
"Maskulint huvud. Slarviga öron, bra huvud med bra ögon och bett ngt kort hals, bra skuldra. Korekt bröstkorgs hjup. men altför kort. ngt sluttand kors ... understälde ben. och altför hög svan. Rör sig bra fram och bak."

Tipi ja Satu kisasivat hienosti miniykkösissä Seppo Savikon radalla, Kirkkonummella 5.8. Tuloksena nolla, joka oikeutti voittoon 13 koiran luokassa ja sitä myöten SERT sekä menolippu kakkosiin! Hienoa!

Meillä on pentuja! Tuntuu että pitkästä aikaa, koska tässä välissä on ollut ihan riittävästi epäonnea sillä saralla. Edellisistä siis kuitenkin "vain" 1½ vuotta. Viime viikon maanantaina 6.8. Priima (N. Päivän Säde) pyöräytti maailmaan 5 potraa soopelipentua, kun tiineysvuorokausia oli takana 62. Pentujen isä on "Kevin" FI & EE MVA EEJV -10 Shelteam Speed And Fan, ihastuttava, kovasti avoin ja vilkas soopeliherra. Pentueessa on kolme urosta ja kaksi narttua. Syntymäpainot olivat ihanteelliset, välillä 183-202g ja kaikki ovat olleet alusta saakka kovin elinvoimaisen oloisia, syöneet 100% itse jne. Priima on erinomainen synnyttäjä ja hoitaa pentunsa todella hienosti, kuten äitinsä Hymykin.

Ihan ilman vastoinkäymisiä ei olla kuitenkaan selvitty, kun Priima sai ärhäkän nisätulehduksen. Sai tähän ensin ab-kuurin joka puri pari päivää, sitten homma "räjähti" uudelleen käsiin kun jonkin toinen bakteeri lisääntyi, johon ensimmäinen kuuri ei tehonnut. Sai uuden laajakirjoisemman lääkkeen, joka on tuntunut pelittävän hienosti. Kyttään aina nisien tilaa/pakkautumista ihan "hysterian" partaalla, eipä sillä voi kuitenkaan tällaista estää jos se on tullakseen. Parissa tunnissa lämmöt nousivat puolella asteella ja tiehyet AIVAN tukossa. Ja ovat kivuliaat. Onni taas tuollainen huippuhermoinen koira, ettei vaikuttanut pentujen hoitamiseen ja meidän hoitotoimenpiteemme onnistuivat hyvin. Kipulääkettä ei siis tarvinnut antaa kuin kaksi kertaa, viimeisessä "hädässä".

On tämä kasvattaminen vaan niin helppoa ja ihanaa... Eikä se tähän lopu. Sarjassamme hetkiä, jolloin vannoin "ei ikinä enää..."

Pentujen painot ovat nousseet tasaisen varmasti, vaikkeivät ne olekaan viikon ikään mennessä tuplaantuneet. Vaikka kuulemma enemmän ihme tuo olisi jos olisivat, kun pentuja noin monta ekakertalaisella + tulehdus ja ab-kuurit. Melkoinen on pentusten vastustuskyky kun Priiman pöpö ei ole niihin iskenyt eikä kenelläkään ole edes vatsa sekaisin *koputetaan vielä puuta*. Uskon vahvasti että raakaruokinnalla (erit. naudan mahalla) on tähän (suoliston bakteerikantaan/tasapainoon) iso vaikutus. Priima söi kaikki istukatkin eikä niistä tullut sille yhtikäs mitään vatsaongelmia. Pentuja ja Priimaa on hoidettu myös Bemerillä. Joka tapauksessa tällä hetkellä Priima ja pennut vaikuttavat voivan mainiosti. Pennut paksuuntuvat ja kasvavat päivä päivältä ja muuttuvat pehmoisemmiksi. :) Kunpa tästä eteenpäin kaikki menisi hyvin.

Täältä löytyy kuvia pennuista vrk:n ikäisenä.

Meillä on myös ylläripentu, ylläri myös meille itsellemme siis, Millin siskopuoli Ink (Noblefamily's Misty River). Suloisen Ink:n isä on sama kuin Millin, aivan ihana Rio (Elbereth River of Magic). Mulle ei juurikaan tule mitään pakko saada -fiiliksiä kun käyn pentuja katsomassa, mutta tässä oli jotain mistä en päässyt ollenkaan yli. Monen sattumuksen, ja kahden viikon unohtamisyrityksen jälkeen Ink kuitenkin muutti meille 9 vkon iässä. Suuri kiitos luottamuksesta Nina! Laitetaan tänne kuva jahka edes jokseenkin kunnollinen saadaan räpsäistyä. :)

Karsinnat ja näytelmää

Viikonloppuna kisattiin taas Suomen agilitymaajoukkueen karsintakisat Liedossa ATT:n hallilla. Nappulavaaralaisia oli tänä vuonna mukana Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Tuima (N. Tuli). Tuima pääsi lauantailta jatkoon sunnuntaille. Hipille ei tällä kertaa pisteitä lauantailta. Itse en lauantaina päässyt paikalle jännittämään, mutta sunnuntaina kyllä. Ja jännää tosiaankin oli! Tuima sai sunnuntainakin pisteitä kahdelta radalta ja oli ekoissa karsinnoissaan Kajsan kanssa lopputuloksissa sijalla 24. Tosi hienoja ratoja oli kyllä! Hyvä Tuimis ja Kajsa!

Nykyinen karsintasysteemi tuntuu tosi hyvältä ja ainakin mun mielestä Suomi sai tosi hienon maajoukkueen. Erityisesti minijoukkueen kokoonpano lämmittää kovin paljon mieltä. Koko joukkue koostuu shelteistä! Itseasiassa ensimmäinen muunrotuinen koira oli borderterrieri sijalle 7. Karsinnat minien osalta voitti Sonic ja Sini, jotka varmistivat joukkuepaikkansa jo ennen viimeistä rataa. Toiseksi tuli Riina ja Anu. Onnittelut seurakavereille! Meikäläisen silmä kostui taas Sonic:n menoa katsoessa, Sonic on Kitin täysveli. Olipa hienoa olla katsomassa upeita suorituksia koko sunnuntaipäivän, kaikissa kokoluokissa!

Sunnuntaina Mäntsälän näyttelyyn osallistuivat Nane (N. Maa) ja Tipi (N. Ilma). Tuomarina shelteillä Paula Heikkinen-Lehkonen.
Nane katsottiin ERI:n arvoiseksi ja se sijoittui AVOimessa luokassa neljänneksi. Arvostelu tässä:
"Hyvä koko, tanakka runko. Syvä, tilava rintakehä. Hieman lyhyt kaula. Hyvä pää, silmät ja korvat. Hyvin täyttynyt eturinta. Hyvä selkälinja. Hyvät takakulmaukset. Paksu, tuuhea turkki. Varma, rauhallinen käytös."

Tipi sai EH:n, tällaisella arvostelulla:
"Hieman lyhytrunkoinen ja korkeajalkainen narttu. Hyvä pään profiili, mutta kuono voisi olla täyteläisempi. Hieman lyhyt kaula. Hyvä selkälinja. Tarpeeksi tilava rintakehä, myös eturinnassa hyvin täytettä. Hieman painuneet ranteet. Hyvät takakulmaukset. Väri saisi olla puhtaampi, tummissa laikuissa rusehtava sävy. Yhdensuuntaiset liikkeet. Varma, rauhallinen käytös."
Melko käsittämätöntä että Piipasta voidaan sanoa sen olevan lyhytrunkoinen ja korkearaajainen... :D

Nuu (N. Tosi Ystävä) oli hoidossa tässä viikon verran systerin reissun ajan. Hienosti sekin aina sulautuu laumaan. Nuulle tullut iän myötä selvästi itseluottamusta (on ollut laumassa hyvin mukautuvainen), siinä alkaa näkyä terävyyttä eikä sen yli enää kävelläkään. Hauskaa! Meillä on taas tovin noin viiden koiran lauma, yksilöt vaan vähän vaihtuu. Priima (N. Päivän Säde)on ollut jo pari-kolme viikkoa, Nuu lähti sunnuntaina ja Blitz (N. Vesi) tulee huomenna noin viikoksi. Tosi kivasti on mennyt!

Vauhti (N. Ilta Villi) oli ollut Hämeen Shelttien järjestämässä paimennuspäivässä. Näin viikonloppuna videon sen työskentelystä. Tiesin kyllä että äijällä on pokkaa muttei niistä koskaan tiedä millaisia ovat lampailla. Upeasti meni ekakertalaiseksi! Jospa saisin videon jossain vaiheessa linkitettyä. Johannaaaa! :)

Ai niin, näin Vallun (N. Routa) viime viikolla piiiiiitkästä aikaa! Hanski ja Vallu kisasivat KKK:n epiksissä. Tosi hienoa menoa! Hallakin pääsi leikkimään velipojan kanssa!

Tipille nollavoitto

Tipi (N. Ilma) ja Satu kisasivat tänään miniykkösissä Purinalla. Tuloksena hienosti nolla ja voitto (1./38)! Paljon onnea! Tämä oli parin toinen LUVA -tulos ykkösluokassa.

Näin niitä tuloksia saan kirjattua tipoittain... :)
Armisen Sirpan kasvatti, Waden ja Kiran pentu, Pilvimarjan Iwana Kiwa, kotoisammin Miina ja ohjaajansa Eerika tekivät kaksi nollaa Agirodussa Kuopiossa, kesäkuun lopussa. Sijoitukset olivat hienot 1. ja 2. Onnittelut!

Huurre kylässä

Aamupäivällä saimme pitkästä aikaa kylään Huurteen (N. Huurre), kera lähes koko perheen! Olipa ihana nähdä! Aina yhtä sykähdyttävää ja liikuttavaa kun ne muistavat <3 Ihan mutkalla oli tämäkin sininen poika. Tässä muutama kuva tältä päivältä. Ikää pari päivää vajaa 15kk. Kokoa on ehkä noin 38,5cm ja kaikki hampaat suussa.

Tipi (N. Ilma) on nyt ultrattu tyhjäksi kahdesti, viikon välein. Todella, todella harmi. Nämä Kitin pennut käyvät vähiin ja ovat mulle kultaakin kalliimpia. Muttei tässä auta kuin laittaa leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä... Ajatuksissa on vähän aikaistaa erään sopulin "pään menoksi" tehtyjä suunnitelmia. Kassellaan.

Waden tytär Miina (Pilvimarjan Iwana Kiwa) kera omistaja-ohjaajansa tekivät tänään nollan mediykkösissä ja saivat sertin. Tämä pari nähdään siis jatkossa kakkosluokassa! Paljon onnea!