Kulta -lapset jo 7vkoa

Eilen rapsahti 7viikkoa ikää mittariin ja meno on päivä päivältä hurjempi.

Kulta-pennut kuvasi Hanna Jauhiainen viikonloppuna.

Viime keskiviikkona oli pentujen eläinlääkärintarkastus, jolloin niillä oli ikää 6vkoa ja 2pvää. Pennut tarkasti Jerker Mårtensson. Aurinko paistoi tähän risukasaan! Kovin jännittyneenä tarkkiin menin mutta niin vaan kaikki viisi pentua ovat silmäterveitä, isän crd:stä huolimatta. Priiman geneettinen status ei ole selvillä, mutta tällä vaatimattomalla otannalla vois jopa veikata sen olevan geneettisesti terve cea:n suhteen. Muutoinkaan pentujen terveydessä, sydänäänissä ym ei ollut mitään huomauttamista ja pojilla on kaikilla kiveksetkin juurikin siellä missä pitää, mikä ei sekään ole itsestään selvää. Pennut olivat tällä reissulla ekaa kertaa autossa ja kaikki meni senkin suhteen oikein hyvin. Alkumatkasta asiaankuuluvaa protestointia, muuten hiljainen jengi, ilman mitään kuolaamisia, oksentamisesta puhumattakaan. Lääkärissäkin olivat kovasti rennon reippaita. Odotushuoneessa piippaava ja haukkuva dobermannikin sai osakseen lähinnä ihmetystä. Kolisevat tuolit, syttyvät ja sammuvat valot, silmäpeilaus, sirutus jne toiminta otettiin vastaan täysin coolisti. :) Ihana sakki!

Eilinen 7 vkoispunnitus kertoi seuraavaa (7vkoispaino/ nousu 6vkoisesta):
1. poika 1825/ 345g
1. tyttö 1460/ 270g
2. tyttö 1660/ 315g
2. poika 2345/ 555g
3. poika 1640/ 280g

2. tyttö eli N. Kultakuume

1. poika eli N. Kimpale Kultaa

2. poika eli N. Kullanhuuhtoja

3. poika eli N. Kullankaivaja

1.tyttö eli N. Kultahuuma

Tytöt
Kaikki yo kuvat on ottanut Hanna Jauhiainen. Suurkiitos Hanna!

Viikonlopulta on pari agilitytulosta Lohjalta.
Tuimalle (N. Tuli) ja Kajsalle agilityradalta nolla ja toinen sija!
Aamu (N. Aamu Aurinko) ja Jenni piipahtivat Suomessa ja kisasivat hyppärin. Tuloksena nollavoitto! Oisko ollut myös hyppySERT... Paljon onnea molemmille taitaville pareille!

Sekavin fiiliksin

Olipa vaikea keksiä otsikkoa. Toi nyt ehkä kuvaa just nyt fiilistä, monestakin syystä. Varmaan taas unohdan monta tärkeää asiaa kirjoittaa, kun on ollut niin pitkä tauko. Ei ole ollut voimia raapustaa mitään.

Niin. Mua yhtään tuntevat ehkä voivat kuvitella edes pikkuriikkisen palan siitä, kuinka Kiti oli mulle tärkeä. Mielestäni se sai aikaan monta eri tavalla hienoa pentuakin, ihan objektiivisinkin mittarein arvioituna (ettei siis vaan ihan mun piNkkien lasien). Myös Kitin pennut ovat mulle _erittäin_ arvokkaita ja rakkaita. En tarkoita rahaa (vaikka sitäkin on palanut, paljon) vaan muuta, ei rahalla mitattavissa olevaa arvoa. Kitillä oli aina selkeät juoksut, se tiinehtyi joka kerta kun yritettiin, sen tiineysajat menivät hyvin, samoin synnytykset, pentueet olivat ok kokoisia eikä pentujen hoitamisessa ollut moittimista. Se oli myös erinomainen opettaessaan pennuille kuinka ollaan koira. Sen siis ei pitänyt 'ilmiasun' perusteella jättää elinvoimattomuutta tai muita lisääntymisongelmia, mutta eipähän noista koskaan tiedä. Tämä tuskin on enää huonoa tuuria, geeneillä on oltava osuutensa tässä hommassa. Hipin stoori, Tipin tyhjäksi jääminen, Bliin tyhjäksi jääminen kertaalleen aiemmin ja nyt tämä. Väitän, että jos uskoisin että kaikki on sattumaa, valehtelisin vain itselleni. Kaikista ei vain ole äidiksi. Mun mielestä elinvoima on ehkä kaikkein tärkeintä. Yksilön kannalta ei välttämättä, mutta rodun kyllä. On aivan sama kuinka lujaa koira menee agilityradalla tai montako sertiä sillä on näyttelystä, jos lisääntyminen on häiriintynyttä ja elinvoimassa puutteita, _rodun_ kannalta.

Blitz (N. Vesi) synnytti reilu kaksi viikkoa sitten kaksi pentua. Mulla oli jo ollut vähän kummallinen olo asiasta etukäteen, mutta pennut liikkuivat vatsassa, vaikka tuntuivatkin kovin pieniltä. Eipä siinä paljon voi tehdä (ts mitään) muuta kuin odottaa. Lämmöt laskivat ja synnytys käynnistyi täysin normaalisti kun tiineysvuorokausia oli kasassa 61. Seuraavana yönä/aamuna, vailla käytännössä mitään ennakkovaroituksia (liiempiä petaamisia, läähätyksiä jne) syntyi ensin aivan superpieni musta tyttöpentu, painoa vain 77g. Selvästi kehittymätön, kuiva jne ja käytännössä ilman sikiövettä. Jonkinlainen istukkaongelma ilmeisesti. Heti perään syntyi pieni, mutta pikkumustan rinnalla jättiläiseltä näyttänyt, 126 grammaa painanut blm-poika, myöskin hieman kuiva, erittäin vähillä sikiövesillä varustettu, jäntevän ja pontevan oloinen. Tämä merle alkoi pian syödä mutta pieni musta jaksoi vain kaksi tuntia. Sillä oli ilmiselvästi kehittymättömät keuhkot.

Alku ei noin muutenkaan ei kuulu kasvattajan upeimpiin aikoihin mutta pentu on kyllä pontevasti pysynyt hengissä ja oli yli tuplannut painonsa viikon ikään mennessä (126/ 270g). Kaksiviikkoisena se painoi 440g. Silmät aukesivat kun ikää oli 11vrk. Sinällään hassua, koska kilpailua ei ole. Tämä on mulle ensimmäinen kerta kun laatikossa on vain yksi pentu, ja sen hieman erilaista kehitystä ja käytöstä on mielenkiintoistakin seurata. Enpä jaksa siitä sen enempää. Jotenkin muutenkin vähän kypsyttää tämä koiramaailman meininki, ehkä se näin väsyneenä korostuukin. Avoimuudesta ja hyväntahtoisuudesta tuppaa saamaan korvilleen, jopa lähempää kuin uskoisi. Nytkin olen varmaan jo kertonut liikaa.

Priiman sopulit kasvaa ja _riehuu_ :D. Niillä on ikää jo kuusi viikkoa, ja nimetkin on päätetty. Jarin mielestä pliisut, ja hän saa kuulemma keksiä Hallan pennuille (jos siihen projektiin ikuna ryhdyn) "kunnon nimet" :D. Makunsa kullakin.

Laitetaan Priiman Kulta-lapsosten painoja muistiin. Aika pieniä nuo olivat viisiviikkoisina suhteessa esim Kitin pentuihin, jotka aikuisina kuitenkin juuri rotumääritelmän kokoisia tai pieniä. Kuusiviikkoisina painot hieman tasaantuneet mutta ovat silti meikäläisellä varmaankin keskivertoa pienempiä. Vertailuna esimerkiksi Hipin 6vkoispaino oli 1500g ja risat ;). Päästä ja sellaisista jo näkee, että ainakin pari varmaankin jää aika pikkuisiksi. Ykköstyttö on vain 40g painavampi kuin tätinsä Aamu. Tuo suurinkin pentu on nyt saman painoinen kuin esim Tipi, joka on noin 34 senttinen. Eipä näistä pirukaan ota selvää.

5 vkoa, 5vkoispaino ja nousu 4vkoisesta:
1. poika 1100/ 248g
1. tyttö 886/ 149g
2. tyttö 1010/ 165g
2. poika 1145/ 264g
3. poika 990/ 180g

6 vkoa, 6vkoispaino ja nousu 5 vkoisesta:
1. poika 1480/ 380g
1. tyttö 1190/ 304g
2. tyttö 1345/ 335g
2. poika 1790/ 645g
3. poika 1360/ 370g

Tokat matolääkkeet annettu, tällä kertaa Canex:a. Kynsienleikkuut sujuu väsyneinä hyvin. Ovat muutenkin ihania käsiteltäviä, vaikka taistelevat hurjasti lelujen (ja lahkeiden ja paljaiden nilkkojenkin) kanssa ja meno on muutenkin jo melkoinen. Ovet kehittyneet nyt vajaassa viikossa aimo harppauksen. Ehkä aika on tehnyt tehtävänsä, mutta nää tuntuu keskinmäärin hurjemmilta kuin Halla & co, joilla ei niilläkään ollut pikkuisena kyllä mitään puutteita taistelutahdossa tai reippaudessa, ei tässä kotona eikä pentutestissä. Reippaasti liikutaan ulkonakin ja erilaisilla alustoilla. Kaikki safka uppoaa hienosti ja syövät edelleen samasta kupista. Pian on pentutarkki ja pentutestikin lähestyy.

Joku näistä saattaisi olla vielä vailla omaa kotia. Asialliset yhteydentotot saapi soittaa tai meilata (yhteystiedot sivupalkissa). Vain yhteistyökykyisiin, aktiivisiin koteihin, jossa tärkeää terveystutkituttaa (mm. lonkkakuvaukset) koira, ei urheiluvälineiksi.

Halla meni ystävälleni Anulle kylään noin viikoksi ja on kyllä ollut taas kiva kuulla miten selväpäinen siniseni on ollut huLjan reipas ja heti kuin kotonaan. Se ei paljoa stressaile ja ottaa tilanteet aina vastaan omana positiivisena itsenään. Go Pynnytin!

Ja muistiin vielä sekin, että Milli ja Mooli juoksevat. Het tähän suht treenikauden alkuun lähes kuukauden tauko. No, onhan tässä tietty tätä muutakin projektia.

Hienoja tuloksiakin on taas tullut!

Tiuku (N. Tosi Nopee) ja Tero tekivät nollan Syysskaboissa Purinalla ja sijoittuivat kolmanneksi! Suuresti onnea Tero!

Tuimalle (N. Tuli) ja Kajsalle samaisista kemuista, mutta miniluokasta, nollavoitto melkoisella kolmen sekunnin erolla toiseksi tulleeseen! Onnea pätevät!
*muoks* Tuimis ja Kajsa on valittu Agilityliiton Top Teamiin kaudelle 2012-2013. Onnittelut siitäkin! :)

Tiukun velipoika Enzo (N. Tosi Kiitäjä) ja Tuomas tehtailivat kolme nollavoittoa ja samalla tuplanollan 8.-9.9.! Huippua!

Eipä mennyt kauaa Huurteen (N. Huurre) ja Susannan kisauran aloituksesta, kun pari sai jo plakkariin ensimmäisen nollatuloksen (luva). Sijoitus 2. Paljon onnea Susanna!

Nane (N. Maa) näytteli Tuomarinkylässä 2.9. Maija Heinilä:n (N) kehästä, avoimesta luokasta, seuraavanlaisen arvostelun:
"Erinomainen tyyppi. Urosmainen katse. Korvat hieman etäällä toisistaan. Kohtalaisesti kulmautunut edestä, hyvin takaa. Erinomainen luusto. Kokoon nähden lantio voisi olla paremmin pyöristynyt. Kantaa häntäänsä hieman korkealla. Liikkuu hyvin ja pitkällä askeleella ja yhdensuuntaisesti. Avoin ja ystävällinen luonne."
ERI2

Phuuh. Ehkä joku muistuttaa/huomattaa jos jotain jäi kirjuuttamatta.

Uusi S AVA!

Viime viikonloppuna Kajsa ja Tero reissasivat Ruotsiin kisaamaan Tuiman (N. Tuli) ja Tiukun (N. Tosi Nopee) kanssa. Tiukulle ja Terolle nopsakoita, kivoja ratoja mutta tällä kertaa ei merkintöjä kisakirjoihin. Tuima ja Kajsa ottivat potin kotiin voittamalla sekä agility- että hyppyradan. Näistä suorituksista palkintoina myös agility- ja hyppySERTit! Tuima on nyt siis myös Ruotsin agilityvalio, FI & S AVA N. Tuli! Hyppyserti jää odottamaan viimeistä samanmoista Suomesta, jonka jälkeen Tuimis kruunataan myös Ruotsin hyppyvalioksi. Huikeeta Kajsa ja Tuima! Paljon paljon onnea!

Samaten viime viikonloppuna Tuiman sisko Tipi (N. Ilma) ja Satu kisasivat minikakkosissa tehden agilityradalla nollan ja voittaen luokan. Pian luokkanousun jälkeen plakkariin parin ensimmäinen LUVA-nolla kakkosista! Onnea!

Huurrekin (N. Huurre) on korkannut kisaradat mediykkösissä Susannan kanssa. Vielä ei merkintöjä kisakirjaan mutta kyllä niitä sieltä tulee. :)

Waden tytär Miina (Pilvimarjan Iwana Kiwa) nousi pari viikkoa sitten medikolmosiin ja heti ekan kolmosten kisapäivän saldona oli kaksi nollaa ja agiSERT! Paljon onnea!

Ink:stä lupailin kuvia, joita Jari otti jo reilu viikko sitten. Kiirettä on kuvaajalla pitänyt eikä niitä ole vielä netissä, mutta tässä maistiainen.

Myös Priimasta räpsästiin samalla muutama kuva, joissa tukka on äitikoiralla täysin laittamatta ja siistimättä ;)

Pentuset ovat jo reilun 3 vkon ikäisiä. Ne ovat saaneet ensimmäiset madotuksensa ja lihaa on myös maisteltu. Liha (tällä kertaa hevosta) uppoaa mainiosti, kaikille yhtä mainiosti. Hampaat puhkesivat kaikilla 3vkoisena. Pennut ovat edelleen todella tasaisen oloisia luonteeltaan. Kaikki kiipeilevät syliin ja hännät vipattavat, kolme pentua on mennyt "kiinni" heiluttelemaani räminäpurkkiin eivätkä muutkaan säpsy sitä. Pennut muuttivat keskelle kämppää aitaukseen, kun ne olivat 2vkoa ja 5pvää vanhoja. Kaikki liikkuivat tosi reippaasti heti liukkaalla lattialla eikä kukaan "lamaantunut" makaamaan tai huutamaan. Ekana iltana toki jonkin verran piippausta, joka loppui hyvin nopeasti.

Kolmeviikkoispainoissa alkoi olla jo jonkin verran eroja, vaikka noin keskinmäärin ovat minusta kovin tasaisia. Jotain veikkauksia voisin tehdä, vaikkei kolmeviikkoispainot nyt mitään ennustakaan...

Pennut taas syntymäjärjestyksessä. Suluissa syntymäpaino ja sen jälkeen kolmeviikkoispaino.

1. poika (191)/ 625g
1. tyttö (195)/ 542g
2. tyttö (183)/ 628g
2. poika (202)/ 607g
3. poika (190)/ 575g

Jälleen kerran on fiilis, että jotain jää päivittämättä... Orientoivat opinnot yliopistolla alkoivat tiistaina ja tuntuu kyllä tosi hyvältä, vaikka rankkaakin vähän on. Hurjan monta rautaa tulessa yhtä aikaa.

Ai niin! Jarin raakaruokaa myyvällä yrityksellä Taikamuonalla on nyt kotisivut! Sivut ovat vielä keskeneräiset muotoiluiltaan jne mutta oleellisin tieto on jo löydettävissä. Tervemenoa sivuille ja tervetuloa ostoksille!

Vauhdille nolla, paimennusta ja laspia

Vauhti (N. Ilta Villi) ja Johanna saivat viikonloppuna Tampereelta ensimmäisen kolmosluokan nollansa, agilityssä siis! Tosi hienoa että noita onnistumisia tulee välillä, kovan puurtamisen palkaksi! Hyvä te!

Viikonloppuna Vallu (N. Routa) kävi Etelä-Suomen Shelttien järkkäämässä paimennuspäivässä Somerolla, Woollandiassa. Ihan huippumahtavaa, että poika oli heti tiennyt homman nimen! Häntä alas (sillai keskittyneesti, ei liian alas :D) ja hommiin. Kouluttajan mukaan Vallu on synnynnäinen paimen. Hienoa Hanski että menitte!

Josta tulikin mieleeni, että yksi edellisestä päivityksestä unohtuneista asioista oli, että Vallun sisko, meidän oma Halla (N. Halla) kävi myös lampaita ihmettelemässä Valtarin Eijan luona Siuntiossa ja kovasti osoitti sekin taipumuksia. Syttyi heti, tasapainopisteen haku tuli selkärangasta ja olin itsekin todella hämmentyneen ilahtunut siitä miten erinomaisen keskittyneessä vireessä se työskenteli ja vieläpä hiljaa. Halla on hyvin hiljainen muutenkin ja pidän sen tasapainoisuudesta, mutta minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia ja olin tosiaan positiivisesti kovin yllättynyt siitä. On kovin sykähdyttävää nähdä tilanne, jossa koiran perimässä oleva "erikoinen" vietti vaan tulee esille ja se tietää luonnostaan kuinka tulee toimia. Ehdottomasti täytyy päästä sen kanssa paimentamaan myöhemminkin!

Oliskohan "meikäläisissä" innostuneita oman paimennuspäivän järkkäämiseen/osallistumiseen?

Itse en usko, että sheltistä on paimentamaan siinä mielessä kuin ajatellaan esim bordercollieta, joka hakee suuren lauman esim ½km:n päästä, näkemättä laumaa. Mutta selvästi näissä viettiä on ja apua varmaan pienemmissä hommissa lampaiden kanssa.

Priiman (N. Päivän Säde) pennut ovat jo pari päivää yli 2 vkoisia. Jari otti niistä kuvia maanantaina muttei ole ehtinyt vielä duunata niitä loppuun. Kuvattiin vihdoin myös Ink:ä :). Mutta siis pentuihin... Ne tuntuvat voivan hyvin. Silmät raottuivat ensin ykköstytöllä (jolla kokokaulus) 11pvän ikäisenä. Kaikkien silmät olivat vähintään raollaan 14vrk:n ikään mennessä. Alkavat siinä heti tietysti sitten jo pikkuhiljaa huomioimaan maailmaa ja sisaruksiaan ihan eri tavalla. Sunnuntaina oli jo ensimmäiset kaverin "puremis"yritykset. Maanantaina mulle heilutettiin ensimmäistä kertaa häntää. Ne myös kiipeävät syliin ja nuolevat naamaa + hamuavat esim vaatteita. Ääniinkin jo reagoidaan. Maanantaina kuvatessa, olkkarin ikkunan ääressä, kirkkaassa valossa, suurin osa protestoi aika äänekkäästi. Liekö kirkas auringonvalo syynä. Huoneeseen jossa pennut vielä toistaiseksi asuvat, ei paista aurinko suoraan, joten se on väkisinkin vähän hämärä. Nooo, pianhan nuo saavat jo muuttaa keskelle kämppää, lattialle, jahka vähän enemmän vielä liikkuvat. Huomenna tai viimeistään loppuviikosta. Olen viileiden kesäkelien vuoksi pitänyt laatikkoa levitetyllä sohvalla, barrikaadien suojassa, toistaiseksi, etteivät vain saisi vetoa. Pari on pyrkinyt jo yli laitojen ja harjoittelevat kävelemistä jo kovasti. Uskomatonta kyytiä kulkevat. Luonne-eroja ei vielä kovasti ole tai ainakaan ne eivät ole poikkeavia jatkuvasti. Joku saattaa pitää vähän enemmän ääntä, jos kaikki ei mene mielen mukaan, mutta aika tasaisen oloista sakkia ovat vielä.

Kuva: Hanna Jauhiainen

Kynnetkin leikattiin ekaa kertaa maanantaina ja se meni nukkuvien pentujen kanssa helposti. Kolmella viidestä on muuten takakannukset, ensimmäiset meikäläisen kohdalla. Ykköspojalla on toisella puolella kyllä vain sellainen nahkarämmäle, jossa ei ole edes kynttä.

Kuva: Hanna Jauhiainen

Painoja tänne vanhaan tapaan muistiin, ihan julkisestikin. Pennut syntymäjärjestyksessä. Suluissa syntymäpaino ja vieressä 2 vkoispaino.

1. poika (191)/ 466g
1. tyttö (195)/ 445g
2. tyttö (183)/ 501g
2. poika (202)/ 466g
3. poika (190)/ 433g
Silmämääräisesti niiden koossa ei näytä olevan mitään eroa. Pienin pentu on ehkä kaikkein eniten kultasoopeli, ja suurin on kaikkein tummin, joka ehkä hämää silmää. Vaikka eipä noissa nyt suuria eroja ole muutenkaan.

Ai niin, pentujen nimiteemankin sain vihdoin päätettyä. Näistä tulee Kulta -aiheisia.

Jauhiaisen Hanna kävi eilen kyläilemässä ja kuvailikin pentuja. Kiitos Hanna! <3 Täältä löydät lisää Hannan ottamia pentukuvia.

Yhtä sun toista

Taas on blogin edellisestä päivityksestä vierähtänyt tovi. Päivitettävää on ollut kyllä mutta inspis on ollut hukassa ja olen ollut vähän kuitti. On näyttelytulosta, agilityä, pentuja ja pentu. Jotain varmasti taas unohtuukin.

Näytelmissä ovat pyörähtäneet pojat Nane (N. Maa), Kaamos (N. Kaamos) ja Huurre (N. Huurre).
Kaamos oli Kuopion sivuerkkarissa elokuun alussa. Tuomarina kasvattaja Gill Partridge, UK:sta. Arvostelu kuului näin:
Tricolour, 17 months, good black & tan. Size good. Good well shaped head. Round muzzle & good underjaw. A little strong over back skull, but using ears well. Bones nicely straight front. Slightly straight upper arm. Bend of stiffle correct. Moves fairly freely, must watch his tail carriage. Tuloksena EH

Kaamoksen kuva: Laura Kuhmonen

Nane pyörähti kehässä sekä Nokialla että Porvoon ryhmiksessä.
Nokialla tuomarina kasvattajatuomari Eva Eriksson, tuloksena AVO ERI2 ja arvostelu on seuraavanlainen:
"Maskulin hane. Välformat huvud. Bra uttryck. Väl placerade öron. Tillräcklig hals. Mycket bra kropp o benstomme. Goda vinklar. Ngt hög svans. Bra päls. Rör sig med tillräcklig steg."
Porvoossa tuomarina Beata Petkevica Latviasta, jolta tulos AVO EH3 ja arvostelu:
"Young boy with correct ?? (en saanut selvää sanasta). Good pigmentation. Correct lenght of head. Medium stop. Medium size of dark eyes. I would like to see a little bit more soft expression. Very strong but a little bit short neck. Excellent fore chest. A little bit straight in shoulders. Excellent depth of body. Correct lenght of tail. Movement should be more round covering. Good presentation."

Huurre osallistui näytelmään Raisiossa 11.8.. Tuomarina toimi Lars Adeheimer. H:n arvoinen arvostelu kuului suurin piirtein näin (ilm. hieman vaikealukuinen käsiala kehäsihteerillä):
"Maskulint huvud. Slarviga öron, bra huvud med bra ögon och bett ngt kort hals, bra skuldra. Korekt bröstkorgs hjup. men altför kort. ngt sluttand kors ... understälde ben. och altför hög svan. Rör sig bra fram och bak."

Tipi ja Satu kisasivat hienosti miniykkösissä Seppo Savikon radalla, Kirkkonummella 5.8. Tuloksena nolla, joka oikeutti voittoon 13 koiran luokassa ja sitä myöten SERT sekä menolippu kakkosiin! Hienoa!

Meillä on pentuja! Tuntuu että pitkästä aikaa, koska tässä välissä on ollut ihan riittävästi epäonnea sillä saralla. Edellisistä siis kuitenkin "vain" 1½ vuotta. Viime viikon maanantaina 6.8. Priima (N. Päivän Säde) pyöräytti maailmaan 5 potraa soopelipentua, kun tiineysvuorokausia oli takana 62. Pentujen isä on "Kevin" FI & EE MVA EEJV -10 Shelteam Speed And Fan, ihastuttava, kovasti avoin ja vilkas soopeliherra. Pentueessa on kolme urosta ja kaksi narttua. Syntymäpainot olivat ihanteelliset, välillä 183-202g ja kaikki ovat olleet alusta saakka kovin elinvoimaisen oloisia, syöneet 100% itse jne. Priima on erinomainen synnyttäjä ja hoitaa pentunsa todella hienosti, kuten äitinsä Hymykin.

Ihan ilman vastoinkäymisiä ei olla kuitenkaan selvitty, kun Priima sai ärhäkän nisätulehduksen. Sai tähän ensin ab-kuurin joka puri pari päivää, sitten homma "räjähti" uudelleen käsiin kun jonkin toinen bakteeri lisääntyi, johon ensimmäinen kuuri ei tehonnut. Sai uuden laajakirjoisemman lääkkeen, joka on tuntunut pelittävän hienosti. Kyttään aina nisien tilaa/pakkautumista ihan "hysterian" partaalla, eipä sillä voi kuitenkaan tällaista estää jos se on tullakseen. Parissa tunnissa lämmöt nousivat puolella asteella ja tiehyet AIVAN tukossa. Ja ovat kivuliaat. Onni taas tuollainen huippuhermoinen koira, ettei vaikuttanut pentujen hoitamiseen ja meidän hoitotoimenpiteemme onnistuivat hyvin. Kipulääkettä ei siis tarvinnut antaa kuin kaksi kertaa, viimeisessä "hädässä".

On tämä kasvattaminen vaan niin helppoa ja ihanaa... Eikä se tähän lopu. Sarjassamme hetkiä, jolloin vannoin "ei ikinä enää..."

Pentujen painot ovat nousseet tasaisen varmasti, vaikkeivät ne olekaan viikon ikään mennessä tuplaantuneet. Vaikka kuulemma enemmän ihme tuo olisi jos olisivat, kun pentuja noin monta ekakertalaisella + tulehdus ja ab-kuurit. Melkoinen on pentusten vastustuskyky kun Priiman pöpö ei ole niihin iskenyt eikä kenelläkään ole edes vatsa sekaisin *koputetaan vielä puuta*. Uskon vahvasti että raakaruokinnalla (erit. naudan mahalla) on tähän (suoliston bakteerikantaan/tasapainoon) iso vaikutus. Priima söi kaikki istukatkin eikä niistä tullut sille yhtikäs mitään vatsaongelmia. Pentuja ja Priimaa on hoidettu myös Bemerillä. Joka tapauksessa tällä hetkellä Priima ja pennut vaikuttavat voivan mainiosti. Pennut paksuuntuvat ja kasvavat päivä päivältä ja muuttuvat pehmoisemmiksi. :) Kunpa tästä eteenpäin kaikki menisi hyvin.

Täältä löytyy kuvia pennuista vrk:n ikäisenä.

Meillä on myös ylläripentu, ylläri myös meille itsellemme siis, Millin siskopuoli Ink (Noblefamily's Misty River). Suloisen Ink:n isä on sama kuin Millin, aivan ihana Rio (Elbereth River of Magic). Mulle ei juurikaan tule mitään pakko saada -fiiliksiä kun käyn pentuja katsomassa, mutta tässä oli jotain mistä en päässyt ollenkaan yli. Monen sattumuksen, ja kahden viikon unohtamisyrityksen jälkeen Ink kuitenkin muutti meille 9 vkon iässä. Suuri kiitos luottamuksesta Nina! Laitetaan tänne kuva jahka edes jokseenkin kunnollinen saadaan räpsäistyä. :)

Karsinnat ja näytelmää

Viikonloppuna kisattiin taas Suomen agilitymaajoukkueen karsintakisat Liedossa ATT:n hallilla. Nappulavaaralaisia oli tänä vuonna mukana Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Tuima (N. Tuli). Tuima pääsi lauantailta jatkoon sunnuntaille. Hipille ei tällä kertaa pisteitä lauantailta. Itse en lauantaina päässyt paikalle jännittämään, mutta sunnuntaina kyllä. Ja jännää tosiaankin oli! Tuima sai sunnuntainakin pisteitä kahdelta radalta ja oli ekoissa karsinnoissaan Kajsan kanssa lopputuloksissa sijalla 24. Tosi hienoja ratoja oli kyllä! Hyvä Tuimis ja Kajsa!

Nykyinen karsintasysteemi tuntuu tosi hyvältä ja ainakin mun mielestä Suomi sai tosi hienon maajoukkueen. Erityisesti minijoukkueen kokoonpano lämmittää kovin paljon mieltä. Koko joukkue koostuu shelteistä! Itseasiassa ensimmäinen muunrotuinen koira oli borderterrieri sijalle 7. Karsinnat minien osalta voitti Sonic ja Sini, jotka varmistivat joukkuepaikkansa jo ennen viimeistä rataa. Toiseksi tuli Riina ja Anu. Onnittelut seurakavereille! Meikäläisen silmä kostui taas Sonic:n menoa katsoessa, Sonic on Kitin täysveli. Olipa hienoa olla katsomassa upeita suorituksia koko sunnuntaipäivän, kaikissa kokoluokissa!

Sunnuntaina Mäntsälän näyttelyyn osallistuivat Nane (N. Maa) ja Tipi (N. Ilma). Tuomarina shelteillä Paula Heikkinen-Lehkonen.
Nane katsottiin ERI:n arvoiseksi ja se sijoittui AVOimessa luokassa neljänneksi. Arvostelu tässä:
"Hyvä koko, tanakka runko. Syvä, tilava rintakehä. Hieman lyhyt kaula. Hyvä pää, silmät ja korvat. Hyvin täyttynyt eturinta. Hyvä selkälinja. Hyvät takakulmaukset. Paksu, tuuhea turkki. Varma, rauhallinen käytös."

Tipi sai EH:n, tällaisella arvostelulla:
"Hieman lyhytrunkoinen ja korkeajalkainen narttu. Hyvä pään profiili, mutta kuono voisi olla täyteläisempi. Hieman lyhyt kaula. Hyvä selkälinja. Tarpeeksi tilava rintakehä, myös eturinnassa hyvin täytettä. Hieman painuneet ranteet. Hyvät takakulmaukset. Väri saisi olla puhtaampi, tummissa laikuissa rusehtava sävy. Yhdensuuntaiset liikkeet. Varma, rauhallinen käytös."
Melko käsittämätöntä että Piipasta voidaan sanoa sen olevan lyhytrunkoinen ja korkearaajainen... :D

Nuu (N. Tosi Ystävä) oli hoidossa tässä viikon verran systerin reissun ajan. Hienosti sekin aina sulautuu laumaan. Nuulle tullut iän myötä selvästi itseluottamusta (on ollut laumassa hyvin mukautuvainen), siinä alkaa näkyä terävyyttä eikä sen yli enää kävelläkään. Hauskaa! Meillä on taas tovin noin viiden koiran lauma, yksilöt vaan vähän vaihtuu. Priima (N. Päivän Säde)on ollut jo pari-kolme viikkoa, Nuu lähti sunnuntaina ja Blitz (N. Vesi) tulee huomenna noin viikoksi. Tosi kivasti on mennyt!

Vauhti (N. Ilta Villi) oli ollut Hämeen Shelttien järjestämässä paimennuspäivässä. Näin viikonloppuna videon sen työskentelystä. Tiesin kyllä että äijällä on pokkaa muttei niistä koskaan tiedä millaisia ovat lampailla. Upeasti meni ekakertalaiseksi! Jospa saisin videon jossain vaiheessa linkitettyä. Johannaaaa! :)

Ai niin, näin Vallun (N. Routa) viime viikolla piiiiiitkästä aikaa! Hanski ja Vallu kisasivat KKK:n epiksissä. Tosi hienoa menoa! Hallakin pääsi leikkimään velipojan kanssa!

Tipille nollavoitto

Tipi (N. Ilma) ja Satu kisasivat tänään miniykkösissä Purinalla. Tuloksena hienosti nolla ja voitto (1./38)! Paljon onnea! Tämä oli parin toinen LUVA -tulos ykkösluokassa.

Näin niitä tuloksia saan kirjattua tipoittain... :)
Armisen Sirpan kasvatti, Waden ja Kiran pentu, Pilvimarjan Iwana Kiwa, kotoisammin Miina ja ohjaajansa Eerika tekivät kaksi nollaa Agirodussa Kuopiossa, kesäkuun lopussa. Sijoitukset olivat hienot 1. ja 2. Onnittelut!

Hipille nolla ja Waden valiolapsia

Hippi (N. Ensi-Ilta) ja Nadja tekivät jälleen hienoa työtä maanantaina HAU Open:ssa Purinalla. Tulos 0 ja sij. 2./65! Onnittelut monilahjakkuuksille!

Kahdesta Waden mustasta tyttölapsesta on tullut Suomen agilityvalio ihan lähiaikoina. Ensin pari viikkoa sitten valioitui tämän vuoden medien SM-hopeamitalisti Budi (Sopuriinan Bodil)! Budi sai Anun ohjaamana samana päivänä myös toisen hyppysertinsä. Maanantaina valioitui myös Pilvimarjan kasvatti, nuori Goa (Pilvimarjan Vadelma)! Paljon onnea Anu, Sanni ja Sirpa!

Sain tänään iloisia uutisia, koirajuttuihin liittymättömiä tosin, mutta koska tulee vaikuttamaan elämääni suht paljon tulevaisuudessa, kirjoitan siitä tähänkin. Sain paikan Helsingin Yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan, opiskelemaan yleistä valtio-oppia, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalle! Viime vuonna jäin ensimmäiselle varasijalle (pienimmällä mahdollisella marginaalilla 0,25p) eikä kukaan jättänyt paikkaansa ottamatta vastaan, joten jäin siis ilman paikkaa. Olin aivan varma ettei tänä vuonna mennyt yhtä putkeen kuin viime vuonna, mutta toisin kävi. Vähemmän sain pisteitä kuin viime vuonna, mutta koe oli sen verran vaikea, että silti irtosi paikka. Tuonne on niin vaikea päästä (vähän paikkoja, hankala pääsykoe, yo-tutkintoni on niin vanha että voin päästä vain pääsykoe- en yhteispistekiintiössä), että homma on kiinni paljon muustakin kuin omasta osaamisesta. Olin toukokuun lopussa saanut tiedon pääsystäni myös Turun Yliopistoon mutta menen Helsinkiin. Matka on lyhyempi ja linja juuri se, jota olen jo avoimessa opiskellut ja sinne ensisijaisesti halunnut + Turku oli alustavasti kandiin saakka, Stadin paikka "suoraan" maisteriin. Jippiajee! En olis kyllä tosiaan uskonut tämän päivän koittavan. Olin niin kovin iloinen Turunkin paikasta. :))

Parit kuvat

Priima (N. Päivän Säde)
Kuva: Taikakuva

Vauhti (N. Ilta Villi)
Kuva: Taikakuva

Sisarukset kuvattu kesäkuun kyläilyllä.

Tässä Hippi (N. Ensi-Ilta) eilisessä Karjaan KV-näyttelyssä.
Kuva: Riitta Vanha-Perttula

Tässä itse kännykällä räppäsemäni foto Millistä ja Moolista yhdessä reissun "surkeista" leiripaikoista. Sijainti on Bleik, Andöyan saarella, Pohjois-Norjassa.

Reissukuvia tulee jossain vaiheessa lisääkin, kunhan J saapi ne käytyä läpi.

Lomareissulta palattu

Puolisentoista viikkoa lomailtiin asunto-autolla Jarin, Millin ja Moolin kanssa. Halla meni systerille hoitoon siltä varalta, että tehtäisiin enemmän isompia köpöttelyreissuja. Luultavasti Halla olisi jaksanut ihan hyvin, mutten halunnut rasittaa sitä pitkän levon jälkeen niin. Reissu oli kaikkineen hieno, mitä nyt paikoin hyttyset ja omat jumit otti päähän sekä se kun kamikaze-lentäjä Mooli otti tällin tassuunsa Ruotsissa. Upeat maisemat, aikataulu just niin kuin haluttiin jne. Loma! Millin ja Moolin kanssa on kyllä niiin mukava matkustaa ja ne ovat niin elementissään hankalammassakin maastossa. Kovasti sai olla ylpeä niiden liikkumisesta ja käytöksestä ja Mooli jopa yllätti minut rohkeudellaan Ruotsissa eräällä hurjalla ritiläriippusillalla. Ei yllättänyt siksi, että pitäisin sitä pelkurina, todellakaan, mutta mua hirvitti ihan tosissaan se silta ja jopa Milli meni sitä aavistuksen harkiten, Mooli sen sijaan aivan normaalisti ravaten...

Raakaruokintakin onnistui reissuolosuhteissa mainiosti. Kolmen päivän safkat mukaan kotoa ja matkalta ostettiin ruokakaupoista broiskun siipiä, lihaisia poron selkärankapaloja ja erittäin lihaisia possun luita ynnä muuta. Yhtenä päivänä söivät Ruotsista eläinkaupasta ostettua jotain "parempaa" säilykettä. Söivät reissun aikana kerran päivässä, säilyttämisen vuoksi tämä oli paljon helpompaa.

Reissun ajalta on upeita tuloksia kerrottavana!

Pari viikkoa Norjan ja Suomen agilityvalioarvojen saavuttamisen jälkeen Aamu (N. Aamu Aurinko) ja Jenni tekivät sen taas... Aamu on nyt myös Norjan ja Suomen hyppyvalio! FI & N AVA, FI & N AVA-H Nappulavaaran Aamu Aurinko siis! Lomamme aikana kisattiin myös Norjan maajoukkuekarsinnat. Aamu ja Jenni ovat Norjan minijoukkueen ensimmäisenä varakoirakkona sekä MM- että PM-kilpailuihin! Aivan mielettömän upeaa Jenni ja Aamu!

Kaamos (N. Kaamos) kävi näytelmissä Laukaassa, Andrew H. Brace:n (GB) kehässä ja sai EH:n junnuluokassa (kuten muutkin junnut). Arvostelu kuului näin:
"16 months old tricolour. A little common in head. Up to size. Could have more neck. Has good angulations but short rib & long loin. Coat is not at it´s best. Moves close behind, better in front. Tail carriage is rather high but he covers the ground well in profile."
Uutta kehäkeikkaa on tulossa ;).

Hippi (N. Ensi-Ilta) pyörähti näyttelyssä ekaa kertaa sitten vuoden 2007. Karjaalla pidettiin tänään KV-näyttely, josta Nadja lähti tavoittelemaan Hipille H:ta, siltä varalta että Hippi saisi myöhemmin vielä toisen CACIAG:n... Pippispä ylitti odotukset melkoisesti ollen AVO ERI2 SA! Avoimen luokan narttuja näyttelyssä oli 14. Arvostelu kuului seuraavasti:
"Nice type. Well balanced. Good head. Good earset. Dark eyes. Good bite. Strong neck. Good front. Deep chest. Well rounded ribs. nice level topline. Good hindangulation. Moving freely" Tuomarina Seamus Oates, Irlanti.

Hipille ja Nadjalle Tuorlan Juhannuskisoista nolla ja neljäs sija! Tämä oli jäänyt päivittämättä. Onnittelut jälleen nollasta!

Tänään Halla (N. Halla) tuli kotiin ja Nuu (N. Tosi Ystävä) meille hoitoon puoleksitoista viikoksi systerin reissun vuoksi. Huomenna tulee vielä Priima (N. Päivän Säde)! <3 Jarikin sanoi, että alkaa olla normimeininki (erittäin positiivisesti). Tosin, ihan vähän väliä on järkky ikävä Kitiä ja Wadea. Kukaan ei edes varasta ruokaa...

Yritän lähipäivinä saada aikaan jotain kuvapäivityksen tynkää.